Mustat vaatteet ja tatuoidut kädet.

Lusikoita kiitos.

Kun on sairastanut pitkään, läpikäynyt useita leikkauksia, viettänyt kuukausia sairaalaosastoilla, ja juossut lääkäriltä toiselle, on sitä tottunut lukemaan erilaisia lausuntoja ja tekstejä itsestään. Mutta silti aina jokin pieni asia voi yllättää, tai vaikka kaksi lyhyttä lausetta.

 

Jonkin aikaa sitten luin erään lääkärin kirjoittaman käyntitekstin. En ollut ensimmäistä kertaa kyseisen lääkärin vastaanotolla, joten pitkästä monisivuisesta tekstistä pisti silmääni muutama huomio, jotka lääkäri oli katsonut tarpeelliseksi kirjoittaa statuksestani:

”Pukeutunut mustiin vaatteisiin. Käsissä tatuointeja.”

 

 

Kyllä, olen lukenut statuksestani vaikka mitä, useimmiten hymyilystä ja ristiriitaisesta olemuksestani oireideni välillä. Silti nämä kaksi lausetta pistivät hieman ärsyttämään. Aivan kuin pukeutumiseni, tai valintani ottaa tatuointeja maalaisivat jollekin toiselle kyseisen tekstin lukijalle stereotypioita tai ennakkoluuloja minusta. Kommentti tatuoinneistani on sinänsä vielä huvittava, että oikean käteni tatuoinnithan ovat... tarinoista ja lastenlauluista. 

 

En ole kysynyt tältä lääkäriltä jälkikäteen syytä näihin kahteen lauseeseen, vaikka mieli tekisikin. Ymmärrän, että tatuoinneistani on mainintaa teksteissä esim. silloin, kun vastaanottokäynnin aiheena on ollut kipusairauteni, mutta tässä ei ollut kyse niistä asioista. Pukeutumistyylini ja tatuointini ovat asioita, jotka kulkevat mukanani päivittäin, ne eivät sanele statustani yhden käynnin ajan. 

 

Oliko kyse vain huomiosta, yksityiskohdista, joita tuo kyseinen lääkäri ei ollut minusta ehkä aiemmilla käynneillä huomannut? Vai oliko kyse siitä, että hän itse lokeroi nämä asiat mielessään tietynlaisiksi stereotypioiksi? Kukaan muu, kuin juuri hän, ei voi asiaa tietää. Silti näin pieneltä vaikuttava asia tuntuu itsestäni jokseenkin inhottavalta. Olisiko tekstistä löytynyt mainintaa, mikäli olisin pukeutunut pastellisävyisiin vaatteisiin? Olisiko lääkäri kirjoittanut puhtaasta ihosta yhtäkään sanaa? 

Vaikka en vastausta näihin kommentteihin kyseiseltä henkilöltä ikinä saisikaan, en voi kun vain toivoa, etteivät nuo kaksi lausetta aiheuta hankaluuksia tulevaisuudessa.

 

Share

Kommentit

Kide (Ei varmistettu) https://lusikkalaatikko.blogspot.fi/

Mikset kysyisi lääkäriltä noiden hänen kirjaamiensa huomioiden funktiosta epikriisissäsi, jos ne tuntuvat sinusta ikäviltä ja asiaankuulumattomilta (oudoilta kuulostavat minunkin korviini)? Aina voi kysyä.

Laura (Ei varmistettu)

Voit myös halutessasi pyytää lääkäriä korjaamaan epikriisin, ts poistamaan nuo turhat tiedot!

a.
Lusikoita kiitos.

Hei, kiitos kommentistasi.

Kyllä, potilaalla on aina oikeus saada selvennys tällaisiinkin asioihin. Tarkoitukseni on ollut kysyä vastaanotolla, mutta valitettavasti käynneillä on ollut niin paljon vaikeita ja tärkeitä asioita hoidettavana, ettei aikaa ole jäänyt tälle asialle. Mikäli tällaiset täysin turhat kommentit jatkuvat, tai saavat ikävämmän sävyn, silloin otan asian esille.

 

a.

Nan (Ei varmistettu)

Minun neuropsykan epikriisissäni luki vasta "ulkoasu värikäs, asiallinen." Tämäkin ärsytti. Minulla on tummanvioletit hiukset ja asussa oli ehkä kolmea (voimakasta) väriä, mutta katson todella, että ne sopivat yhteen. Mitä minun tai sinun värimieltymykset kenellekään kuuluvat? Sitten ehkä ymmärtäisin kommentoinnin, jos potilas näyttäisi joka käynnillä täysin erilaiselta, ts. voimakkaat muutokset ulkonäössä.

eelihminen

Ylitulkitset liikaa. Mullakin lukenut täysin asiaan epärelevantteja asioita teksteissä. Lähestulkoon AINA.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.