Odottamisesta seuraavaan.

Lusikoita kiitos.

Jos jokin on varmaa pitkäaikaissairastamisessa on se se, että odottaminen ei pääty koskaan. Kuvitellaan, että sinun tulisi hakea jotain tiettyä etuutta tai muuta vastaavaa:

  • Koko homma lähtee käyntiin siitä, että saat jostakin tiedon asiasta, jonka jälkeen odotat hieman lisätietoja. Käyt itsekin läpi nettisivustoja, sekä oppaita, jotka kertovat miten asiassa tulisi edetä.
  • Odotat puhelinlinjalla, jotta voisit varata aikaa lääkärille, jolta tarvitsisit lausuntoa asiaasi varten.
  • Ajanvarauksen hoidettuasi merkkaat kalenteriin sovitun ajankohdan, Ja näin alkaa ensimmäinen pidemmistä odottamisista.
  • Kun tarpeeksi monta viikkoa, tai kuukautta on kulunut, marssit lääkärin oven taakse odottamaan. Ilmoittautumislipuke kourassasi olet koko ajan valppaana siirtymään oven toiselle puolelle, mutta erinäisistä syistä johtuen saatatkin joutua odottamaan.
  • Vastaanotolla odotat, että lääkäri sisäistää asiasi. Odotat kuumeisesti miten asiassa seuraavaksi edetään. 
  • Odotat lausuntoa. Käyt kurkkimassa Kannassa vähän väliä, josko sinne olisi jotain tekstiä ilmestynyt. 
  • Kyyläät postiluukkua, kuin mikäkin vahtikoira. Joko tänään postinkantaja toisi odottamasi kirjekuoren?
  • Naputtelet tietokoneella hakemusta, ja mietit mistä kummasta saisit kaikki tarvitsemasi lisätiedot. Odotat jälleen puhelinlinjalla, koska haluat varmistaa erään yksityiskohdan.
  • Luet liitteeksi tarvitsemasi lausunnon läpi, ja tarkoin mutta odottavaisin silmin yrität tarkastella ovatko kaikki asiat lausuntoon oikein merkattuina.
  • Lähetät lausunnon liitteeksi hakemukseesi ja odotat.
  • Odotat.
  • Odotat yhä.
  • Odotat milloin voisi olla soveliasta ottaa yhteyttä, ja kysellä hakemuksesi perään.
  • Odotat.
  • Odottavaisin mutta myös hermostunein mielin käyt päivittäin postit läpi, yrittäen etsiä vain sitä tiettyä kirjekuorta.
  • Saatuasi päätöksen, huomaat että joudut käymään saman rumban läpi heti muutaman kuukauden jälkeen. (Oletettaen siis, että saamasi päätös oli odotetun mukainen.)

 

Niin, odottaminen ei monisairaalta vaikeasti vammaiselta pääty ikinä. Oli kyse sitten eri instanssien byrokratiatansseista, tai kuntoutuslaitosten odotusauloista. Välillä koko touhu tuntuu väsyttävän turhauttavalta, mutta toisinaan pieni sisupussi nostaa päätään, ja haluaa pienimmänkin jutun oikein tehtävän. Vaati se sitten odottamista tai ei. 

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.