Pilottia kelaajalle.

Lusikoita kiitos.

Kaupallinen yhteistyö Junkyard:n kanssa. Postauksessa näkyvät tuotteet saatu, lisäksi postaus sisältää mainoslinkkejä.

 

Välillä tekisi mieli suunnitella kaikki itse, siis lähestulkoon aivan kaikki tässä maailmassa. Mutta koska lahjoja ei ole suotu monelle eri osa-alueelle, on hyvä että edes joitain juttuja löytyy välillä valmiina. Yksi suuri murheenkryyni, mistä olen blogissakin useammin mourunnut, ovat takit. Takit pyörätuolin kelaajalle. Faktahan on, että valtaväestö ihmisistä käyttää takkia seistessään, ja näin ollen vartalo on täysin eri muotoinen, kuin istuma-asennossa. Niin, tätä asiaa ei tietenkään helpota se, että asuu maassa kuten Suomi. Joten jo pelkkä ilmasto aiheuttaa sen, että takkeja tulee olla monen monta kappaletta. Lisätään tähän ongelmavyyhtiin vielä asia nimeltä kestävyys... lujaa pyörivät pyörätuolinrenkaat eivät ole sieltä hempeimmästä päästä hihoille, ehei.

 

Tein syksyllä Junkyard.fi nettikaupan kanssa yhteistyötä, jonka merkeissä sain valita heidän omista mallistoistaan muutaman tuotteen. Ei ollut ehkäpä mikään ihme, että valitsin takin, ja toisenkin, ja kolmannen. Mutta miksi juuri nämä kolme valikoituivat minulle?

 

 

Pilottitakkien marssimista kauppoihin muutama vuosi sitten ei odottanut kovinkaan moni iloisella innolla, mutta vähitellen niistä tulikin valtaväestön vaate. Takki siinä missä muutkin. Juuri pilottitakki on ollut itselleni soveltuvin pyörätuolin kanssa. Ei ole turhia lärpäkkeitä siellä sun täällä, hihat saa vedettyä ylemmäs, löytyy lämpöä, kerrastoa mahtuu alle, ja no pilottia nyt voi käyttää melkeimpä asun kuin asun kanssa. Takkien pinta on myös sellaista, että lian voi pyyhkiä kädellä tuosta noin vain. Ja tämä jos mikä on tärkeä fakta kaiken sen katupölyn ja likaveden kanssa, mitä Tampereen kaduilla pyörii. 

Vaikka nämä kaksi pilottia näyttävät kovin samanlaisilta, on pidempi malli väljempi ja lämpimämpi, kuin toinen. Näin talvisaikaankin käytän molempia usein silloin, kun kuljen välimatkat taksilla. Ei tarvitse palella kyytiä odotellessa, mutta ei myöskään ehdi tulla hiki autossa istuessa. 

Koska välillä kuitenkin tarvitsen myös lämpimämpää lyhyttä takkia, nappasin hopeisen pufferin itselleni. Väri saattaa ehkä yllättää, mutta oikeastaan enemmän ajattelin tuon värin materiaalia. Tällaiset metallistyyliset kankaat eivät imaise vettä itseensä, kuten huokoisempaa pintaa olevat helposti tekevät. Plussaa myös siitä, että tämä takki päälläni, voin ottaa iästäni noin 15 vuotta pois. Tai no ainakin täti voi omassa pikku päässään niin ajatella...

 

Apuvälineet tuovat haasteita pukeutumiseen, mutta onneksi myös tyyliin sopivia valintoja löytyy.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.