Ladataan...
Lusikoita kiitos.

Yhteistyössä Sudio Swedenin kanssa

Minne tahansa kuljenkin, kulkee musiikki mukanani. Kyse on paitsi nautinnosta, myös turvasta, sekä käytännöllisyydestä. Musiikki herättää erilaisia fiiliksiä eri tilanteissa ja välillä vain tulee tunne, että joku tietty kappale sopisi hetkeen. Tällöin on helppo napauttaa melodiat ilmoille ja nauttia myös kuuloaistin kautta. Soittolistoista ja yksittäisistä kappaleista voi saada myös turvaa sellaisissakin hetkissä jolloin tuntuu, ettei mikään muu helpottaisi oloa. Ahdistuneisuuden kasvaessa, tai paniikkikohtauksen hiipiessä nurkan takaa, voi musiikki kääriytyä turvapeittona ympärille, ilman että kukaan muu sitä edes huomaa. Ei tarvitse rasittaa käsiä, kun puhuu pitkää puhelua kuulokkeet korvilla, tai mikäli samanaikaisesti haluaa pyörätuolilla eteenpäin kelailla. 

Laatu on ollut avainasemassa jo pitkään musiikin kuuntelussa, hyvillä kuulokkeilla saa kappaleiden eri nyansseista enemmän irti. Korvat myös säästyvät, kun ei tarvitse kuunnella niin suurella voimakkuudella kiitos laadun ja vastamelusuojan. Ei ole kerta tai toinenkaan, kun olen istunut jossain kuulokkeet päässä, enkä ole huomannut jonkun yrittäneen puhutella minua jo pidempään. Uppoudun välillä ehkäpä liiaksikin omaan äänimaailmaani, mutta hyvä niin.

Langattomia kuulokkeita olin pohtinut jo pitkään, varsinkin käytännöllisyyden vuoksi. Ostinkin itselleni alkukesästä Sudio Swedenin Vasa Blå kuulokkeet, joihin olen ollut erittäin tyytyväinen. Kuulokkeiden mukana tuli useampi pari in ear mallin pehmusteita, joista löysin nopeasti omiin korviini parhaimmat. Paitsi liikkeellä, ovat kuulokkeet todistaneet käytännöllisyytensä myös levossa. Voin maata sängyllä kyljelläni ilman että korviani painaa, ja silti kuunnella musiikkia. Varsinkin sairaalaosastoilla on tämä asia erittäin tärkeä. 

 

Blogiyhteistyön merkeissä sain valita itselleni tuotteen Sudio Swedenin valikoimasta. Koska itselläni olivat jo nuo pienet Vasa Blå:t, valitsin mustat Regent mallin kuulokkeet. Vaikka nämä ovatkin isompaa mallia, saa ne taitettua sisäänpäin, jolloin eivät vie paljoa tilaa laukusta. Kuulokkeet saa säädettyä helposti hyvänkokoisiksi ja sivussa olevat ohjainnapit toimivat helposti.

Molemmat kuulokkeet yhdistyvät puhelimeen (tai toiseen multimedialaitteeseen) Bluetoothin kautta helposti. Kun yhteys laitteiden välille on muodostettu, löytyy yhteys aina jatkossa nopeasti, ei tarvitse väännellä ja käännellä. Kuulokkeet näyttävät sekä valo- että äänikoodein milloin yhteys on muodostettu, tai milloin kuulokkeet ovat sammutettu. Ei tarvitse arvailla milloin akku on tyhjentymässä, vaan akunvarauksen näkee puhelimen näytöltä, sekä kuulee loppuvaiheessa myös äänikoodein. Kuulokkeet ladataan micro-usb:lla, latausjohto tulee myyntipaketin mukana ja tuon johdon voi kytkeä usb-virtalähteeseen.

 

MIKÄ ON SINUSTA PARAS PAIKKA HEITTÄÄ KUULOKKEET KORVILLE?

Vastaajien kesken arvotaan voittaja, joka saa palkinnoksi valita vapaavalintaisen tuotteen Sudio Swedenin valikoimasta. Muistathan kirjoittaa siis tietosi sähköpostiosoitekenttään. Osallistut arvontaan siis kommentoimalla tähän julkaisuun, osallistumisaikaa on 30.7.2017 asti, voittaja arvotaan 31.7.2017.

 

Sudio Sweden haluaa tarjota blogin lukijoille myös -15%:n alennuskoodin, joka on voimassa heti ja ilman päättymispäivää! Koodi on voimassa merkin omassa nettikaupassa, jossa postikulut ovat muuten aina ilmaiset.

LK15

www.sudiosweden.com

 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Lusikoita kiitos.

"Hei oletko sä Lusikoita kiitos. blogin kirjoittaja? Olen lukenut kaikki postauksesi, älä vain lopeta kirjoittamista."

Tämä pieni kohtaaminen tapahtui muistaakseni Tampereen Sokoksella, keskellä tavallista päivää. Lähiaikoina minua on lähestytty useamman kerran julkisilla paikoilla blogin lukijoiden toimesta, se on joka kerta yhtä hämmentävää. Ei millään pahalla, vaan menen itse aina hieman hämilleni, ikäänkuin ihmetellen, että joku oikeasti lukee kirjoituksiani. On ollut ilahduttavaa saada kasvoja lukijoille ja tietää hieman millaisia he ovat, millaisia TE OLETTE. Siispä kysynkin nyt sinulta, kuka sinä olet? Voit itse päättää miten vastaat, mihin vastaat, mutta kerro jotain. 

Sinä tiedät minusta paljon, minä en tiedä sinusta mitään.

 

 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Lusikoita kiitos.

Tunnen katseiden porautuvan kehooni, kuiskauksen supinan kantauvan korviini. Katseeni kääntyy alaspäin ja pälyilen puhelintani, hymyillen vilkuilen sivuilleni. Tuomioita lentelee sieltä täältä, enkä minä voi sormiani napsauttamalla heille tilanteita selventää. Minä häpeän ja anteeksipyytelevän oloisena toivon tilanteen olevan pian ohi.

 

Sitä sattuu usein, liian usein. Vaikka olenkin jo tottunut ihmisten jatkuvaan tuijotteluun, on joitain katseita, jotka silti satuttavat. Kaikkea ei silmin näe, on paljon syitä ja perusteluita asioille, jotka eivät päällisin puolin paista. Kun joutuu tuijottelun uhriksi aina asunnostaan poistuessaan, sitä osaa jo erottaa ne hyvät ja pahat. On ihmisiä, jotka haluavat oppia uutta ja siksi pitkään katsovat. On ihmisiä, jotka haluavat jotain positiivista ilmaista. On myös ihmisiä, jotka pitkin nenänvarttaan suurin silmin tuijottavat ja nöyryyttäviä tuhinoita hampaidensa välistä puhkuvat. 

Saatoin kuulla tänään sen naisen ajatukset, sen joka kauppajonossa äitini takana seisoi. Hän minua tuijotti. Hän eleillään viestitti, kuinka nyt nopeammin toimia tulisi. Hän syvään huokaili ja minuun katsottuaan ostoksiamme vilkaisi, sitten vielä uudelleen saman katseen minuun ja ostoksiin osoitti. Typerä minä, kun en ostoksiamme kauppakasseihin pakannut.

Mutta minä en voinut, en voinut äitiäni auttaa, vaikka normit niin sanoisivatkin ja itsekin haluaisin. Käteni eivät vain yksinkertaisesti yllä pyörätuolista käsin ostoksia hihnalta pakkaamaan. Käteni puutuvat ja tunnottomiksi kivun kasvaessa muuttuvat, kun yläasentoon käsiäni nostaa koitan. Usko minua, on vaatinut kovan opettelun itseltäni, että edes kehtaan siinä vieressä odottaa. Auttamatta. Minua hävettää, sillä tahtoisin auttaa, mielummin satutan itseäni jos vain toista auttaa voin. Ne katseet, ne nöyryyttävät minua. 

Tiedostan toki itsekin tätä julkaisua kirjoittaessani, että samalla tavalla minä tuomitsen toisen henkilön katseet, kuin mitä itse ajattelen hänen tehneen. En kuitenkaan kirjoittaisi tällaisesta aiheesta ilman kokemuksia.  Kumpa tuollaiset tilanteet jäisivätkin vain katseisiin, on ollut monia hetkiä jolloin ihmiset suunsa avanneet ovat ja tuijotuksensa sanoittaneen. Ne sanat ovat nöyryyttäneet, samalla tavoin kuin ne katseet.

 

Pari viikkoa sitten autoreissulla pysähdyimme eräälle liikekompleksille, invalätkä kojelaudalla pysäköimme invapaikalle. Heti kun avasin matkustajanoven, tunsin jonkun tuijottavan. Sekunnin kuluttua kuulin jo äänen. Äänen, joka loukkaavia sanoja ilmaan huusi. Halveksivia lauseita toisensa perään, yhä lujempaa ja lujempaa. Oli kuulemma typerää, kuinka jonkun vuoksi piti pysäköidä invapaikalle. Mutta mikä tämän henkilön mielestä olikaan inhottavinta? Olin vammainen nuori nainen, se oli minun rikkeeni. Kaatosateessa tuo vanhempi mies minua tuijotti, kaikenlaista potaskaa huutaen. Hän ei tiennyt minusta mitään, hän oli tuominnut minut häpeään jo ennen kuin oli nähnyt minusta hiussuortuvaakaan. Mikäli sade ei olisi minua täysin kastellut, olisin kelannut hänen luokseen ja muutaman kysymyksen hänelle esittänyt. Mutta minä teeskentelin, teeskentelin etten sanaakaan kuullut olisi. 

 

Niitä tilanteita on niin paljon, etten kaikkia listata jaksaisi. On myös paljon tilanteita, monia tuijotuksia, jotka ovat minulle jo niin tuttuja, etten niihin edes huomiota kiinnitä. Mutta minä en ole ainoa, johon nuo tilanteet vaikuttavat. Usein rinnallani kulkeva henkilökohtainen avustaja, sisko, tai ystävä saattaa huomauttaa niistä katseista, jotka kehoni läpi porautuneet ovat. Ei ole kerta tai toinenkaan, jolloin joku mukanani ollut ulkopuolisille kivahtanut on. 

 

Kysyä saa, vaikka aina ei tarvitsekaan vastata. Minäkin olen vain ihminen, ihminen joka on kirjoittanut tätä aihetta sivuavia tekstejä aiemminkin ja todennäköisesti kirjoittaa myös jatkossakin. 

"Hänelle ihan maksetaan tästä."

Saako tuntemattomalta kysyä syytä vammaansa?

Hashtag WHEELCHAIRLIFE

Share
Ladataan...

Ladataan...
Lusikoita kiitos.

Yhteistyössä Unique Art Tattoo Festivalin kanssa

 

En enää edes muista montako tatuointia ihollani on, enkä oikeastaan osaa edes sanoa mitkä tatuoinneistani lasketaan yksittäisiksi kuviksi. Minun ei ollut tarkoitus ottaa niitä paljoa, mutta kas kummaa, niin vain kävi. Oikea käteni alkaa pikkuhiljaa täyttymään täyteen hihaksi, ja suunnitelmia ympäri kehoa on mielessäni. Mikäli raha ei olisi esteenä, saattaisin ottaa kuvia lähes viikottain, vaikka kehoni pistäisi kyllä hanttiin. 

 

Tänä viikonloppuna imen lisää intoa tätä taidemuotoa kohtaan, hengitän fiilistä, tsekkailen erilaisia tyylejä, selailen kansioita, ja väännän kättä itseni kanssa siitä, tuleeko ikuinen matkamuisto ihooni. Että mitä siis? Toisin sanoen kelaan renkaani junaan kohti Hämeenlinnaa ja suuntaan Unique Art Tattoo Festival tapahtumaan. Nyt kolmatta kertaa järjestettäville tatuointi- ja katutaidefestivaaleille on tulossa mielenkiintoinen kattaus ohjelmaa. Kyse ei ole vain tatuoinneista, vaan luvassa on myös musiikkia, taidenäyttelyitä, safkaa ja designia. 

Mielenkiintoisia juttuja tapahtumassa ovat mm. Tatuoimisen kokeilua keinonahkaan, sekä Mystery Tattoo wall. Voit siis itse kokeilla, millaista olisikaan olla tatuoija, vai pitäisikö duuni jättää ammattilaisille. Mikäli rohkeutta ja spontaaniutta löytyy, voi kätensä työntää seinän reiästä ja antaa jonkun tatuointimestarin luoda taidettaan musteella, sinun täysin tietämättä mitä ihollesi ilmestyykään. Pysyvästi. Kuinka hienoa olisikaan, mikäli valokuvaaja olisi nappaamassa kuvan niistä hetkistä, kun uhkarohkeat kätensä takaisin seinästä vetävät, ja ensi kertaa iholleen taiteillun kuvan näkevät. Kieltämättä sen verran kihelmöintiä tuo konsepti kehooni aiheuttaa, että pitääkin pohtia olisiko minusta tuohon. Anteeksi äiti. 

 

Voin jo aistia sen tunnelman, joka Verkatehtaan viikonloppuna valloittaa, oi sinne siis!

Unique Art Tattoo Festival

14.-15.7.2017

Verkatehdas, Hämeenlinna

Liput: 12€/ yksi päivä, 17€/ kaksi päivää

www.uniqueartfestival.com

 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Lusikoita kiitos.

Minulla on sellainen tapa, tapa kuunnella samoja soittolistoja yhä uudelleen ja uudelleen. Puhelimesta löytyykin jos monenmoista soittolistaa, joista osa on kulkenut matkassa jo vuosia. Nyt juuri tällä hetkellä kuunnelluin soittolistani on täynnä suht samantyylisiä kappaleita. Mielikuvituksellisesti nimetty soittolista on nimeltään "Nyt.", ei mitään hajua miksi. Mutta koska olen aina nimennyt soittolistat, täytyi tällekin nimi kirjoittaa.

 

NYT. (lista jatkuu kuvan jälkeen)

PVRIS - You and I

PVRIS - Heaven

Sigrid - Don't kill my vibe

Sigrid - Dynamite (acoustic)

Mø - Final song 

Mø - Nights with you (Cheat codes remix)

Mø - Kamikaze

Maggie Rogers - Alaska

London Grammar - Nightcall

Halsey - Walls could talk

Halsey - Sorry

View - Deeper (Bitch leave a comment) [feat. Ronya]

AURORA - Under stars

Indiana - Shadow flash

Kuva: Mimmi Kyrö

Rag'n'Bone Man - Skin

Rag'n'Bone Man - Human

ARY - The end

ARY - Childhood dreams

ARY - The sea

ARY - Higher

Coucheron - High by the riverside (feat. ARY)

The Weeknd - The Hills

Allie X - Paper Love

Sia - The Greatest (feat. Kendrick Lamar)

Sia - Free me

Billie Eilish - Watch

Share
Ladataan...

Pages