Back in Track

Ma-material Girl

Voi tätä enforfiinihumalaa ja iloa! Lähdin lenkille varovasti ja hieman skeptisenä, tasan kolmen viikon pakkolevon jälkeen. Ajattelin hölkötellä ehkäpä 5-7km lenkin, mutta koska tuskasta, rintakivuista, hengästymisestä eikä väsymyksestä ollut tietoakaan, päätin todistaa itselleni, että kyllä se Naisten kymppi olisi mennyt hyvin, jos vain olisi ollut terve.

-Ja vaikka nyt ajattelette siellä, että kyllähän nyt kympin juoksee ihan tosta noin vaan, niin voin kertoa, että kuoleman tuskaisesta lenkistäni jäi joku mörkö korvieni väliin, ja ihan oikeasti jo luulin, etten ikinä enää juokse edes kymmentä kilsaa.

Onneksi siis sydänlihastulehdukset ja muut sydämeen liittyvät huolet ovat taas turhia, sillä jälkitaudeista ei tietoakaan, ja juoksu rullasi hyvin, ehkä jopa paremmin kuin ennen.

Lumiani alkaa sekoilemaan siinä määrin, että Sports Trackeristä katkesi yhteys kolme kertaa lenkin aikana, mutta juoksin ainakin 11km/noin tunti. Mittaajaluonteeni kiljui tuskasta, kun tajusi, etten saakaan tarkkaa kilometrilukemaa lenkiltä, mutta minkäs teet. Netistä löytyy monia paikkoja, jossa sitä voi noin tarkkuudella mitata, ja oman logiikkani mukaan, luonnossa (kilo)metrejä kertyy enemmän kuin mutkat suoraksi -tyylillä, netissä mitaten. 

 

Jalassa olivat uudet Adidas CC Ride-kengät, jotka ostin treenikiellon aikana. Pitäähän radalle päästä takaisin juhlallisesti, ja uusien kenkien kanssa!

 

P.S. Jos juoksuhurmio kiinnostaa muutenkin, tsekkaa Instagramista ainakin #adidasheimo #heimoalumni ja #iloverunning.

 

Translation: Back in track after three weeks sick leave, and it felt good! I ran almost like Forrest Gump: around 11km & 1 hour. I feel so happy!

Share

Kommentoi