Järki, talous ja asumismukavuus -Kohtaavatko ne?

Ma-material Girl

 

51 neliöinen, valoisa vuokrakaksio on toiminut kotinamme jo vuosia, ja mahdollistanut luotottoman ja huolettoman elämäntyylimme, sekä pitkän hoitovapaan jo vuosia. 2,5 taapero alkaa kuitenkin valtaamaan neliöitämme jo sitä vauhtia, että väkisinkin mietimme ajoittain vaihtoa suurempaan kotiin. Pari vuotta sitten päätimme, että säästämme tässä mahdollisimman paljon omaa kotiamme varten -Ja tingimme neliöistä ja muista kustannuksista, mutta nyt emme olekaan enää niin varmoja päätöksestämme.

 

 

 

Kuulimme ystäväperheeltämme läheltä vapautuvasta kolmiosta, jossa tilaa oli yhteensä 79 neliötä. Siis 28 isoa valtavaa neliötä enemmän kuin nykyisessämme! Pikainen ja harkitsematon soitto vuokranantajalle, onko kolmio jo vuokrattu eteenpäin: Ei ole.

Tästä alkoi tunteiden taistelu vastaan kustannuksia, säästösuunnitelmia ja nykyistä elämäntilannetta vastaan. Minä teen edelleen osa-aikaista työtä, joka mahdollistaa korkeakouluopinnot, ja kuitenkin vielä mukavan huolettoman taloustilanteen. Mutta kun ne lisäneliöt houkuttaisi niiiiiiiin paljon.

 

 

Olen viikonlopun aikana kerennyt piirtämään ja luonnostelemaan jo monta pohjapiirrustusta, kuinka uudessa kodissamme huoneet ja huonekalut järjestettäisiin, ja mitä pieniä remonttihommia siellä toteutettaisiin, että siitä saataisiin juuri meidän näköisemme.

Mutta itäisessä kantakaupungissa sijaitseva kolmio ei tietenkään ole vuoratasoltaan samaa luokkaa kuin nykyinen kaksio, vaikka alue pysyykin samana. -Mutta se ei myöskään ole mahdottoman tai järjettömän hintainen. Aargh.

Sovimme vuokranantajan kanssa, että palaamme asiaan tällä viikolla, kun edelliset asukkaat muuttavat pois. Olemme keskustelleet asiasta jokainen ilta ja vaihtaneet mielipidettämme joka toinen kerta siihen palatessamme. Pitääkö minun hankkia kokoaikainen työ, vai riittääkö rahamme vielä tuohonkin vuokraan? Saammeko säästöön vielä asuntoa ja häitä varten? Toisaalta, oman ostamisen kanssa ei olisi enää minkäänlaista kiirettä, sillä tilaa siinä uudessa kyllä riittäisi...

 

 

Täällä siis kamppaillaan asian kanssa ja yritetään päästä päätökseen. Tällä hetkellä olemme molemmat sitä mieltä, että muutamme.

 

Olisiko sinulla jotain hyviä vinkkejä päätöksentekoon?

 

 

Translation: We got a offer for a bigger rental appartmentand now we're struggling with the decisions, whether we should keep on saving for our own appartment (and the wedding!) and stay at this 51 square meters two-room flat OR move into a three bedrooms flat and lessen our savings, or what? Decisions, decisions...

 

Share

Kommentit

Mimosa.
Mimosa

Me vaihettiin isompaan kämppään ennen pojan syntymää ja voi vitsi miten oon nauttinut. Kaikki kamat mahtuu miljoona kertaa paremmin tänne isoon kämppään. On mukavaa, että on tilaa ympärillään, varsinkin sen jälkeen jos on kovin pienessä asunnossa asunut. Iso kämppä myös mahdollistaa hyvin erilaiset sisustusratkaisut, muutosmahdollisuuksia on paljon enemmän.

Mindeka
Ma-material Girl

Arvaa vaan, paljonko mä jo haaveilen siitä tilasta... Se on yksi merkittävä mukavuus asumisessa, kun kodin saa helposti pidettyä siistinä ja järjestyksessä, kun neliöitä on enemmän.

Lapsena ja nuorena olin myös ahkera vaihtamaan huoneeni järjestystä, joten sitäkin varmasti tulisi tapahtumaan huomattavasti nykyistä enemmän ;)

Mindeka
Ma-material Girl

Sydän sanoo: "Muuttakaa jo" :)

Leluteekin Emilia (Ei varmistettu) http://leluteekki.wordpress.com

Ai vitsi, onpas visainen ongelma! Ehkä jos toi kolmio on sellainen, jota sillä vuokralla olisi näiltä kulmilta vaikea löytää, niin kannattaa vaihtaa - muuten jää kaduttamaan. Muutenhan voisi jäädä vielä odottamaan ja säästämään ja etsiä isomman sitten, jos tuntuu siltä että pää hajoaa pieneen tilaan. Me asuttiin esikoisen eka vuosi juuri ton kokoisessa kaksiossa, ja hyvin oltaisiin mahduttu siihen vielä, mutta saatiin sitten kaupungin kämppä mahtavalta paikalta, joten tartuttiin tilaisuuteen.

Edelleenhän me asutaan vuokralla, eikä ole aikomustakaan ostaa omaa, koska nyt tällä porukalla se tarkoittaisi muuttamista jonnekin susirajan taakse. Mutta hankalia nää valinnat kyllä on.

Mindeka
Ma-material Girl

Vuokra on erittäin kilpailukykyinen, vaikka satasia nykyiseen lisätäänkin. Uskon, että nyt ollaan jo siinä tilanteessa, että seinät kaatuu päälle, kun edes saatiin mahdollisuus isompaan. Huomaan kyllä, että päivä päivältä vaan enemmän me kallistutaan siihen, että muutto on edessä.

Kristaliina
Puutalobaby

Mä kans miakuusiston tavoin luottaisin "fillistuntumaan", se tavallisesti kertoo sen, mitä oikeasti haluaa - ja uskon, että silloin siihen päätökseen on tyytyväisempi kuin pelkkään järkipäätökseen...

Mutta sitten taas vuokralle/omaan -kysymykseen mun mielipide on, että omaan, jos vaan ikinä on mahdollista! Esimerkiksi me ei oltais ikinä pystytty ostamaan tätä puutaloa, jos sitä ennen olisin ollut vuokralla. Mutta olin ottanut järkyttävän asuntolainan ja ostanut oman pikkukaksion - ja sitten sen hinta oli hups vaan noussut siinä asumani kuuden vuoden aikana niin, että yhtä äkkiä sillä rahalla sai jo puolikaan tästä meidän nykyisestä talosta. Jos olisin ollut vuokralla, kaikki vuokraan sijoittamani rahat olisivat "hävinneet" - nyt mulla oli asunto pesämunana!

Sitä samaa lainaa toki on jäljellä rutkasti edelleen :) Mutta sitä ei lyhennetä kuukaudessa kuin normaalin vuokran verran.

sanumaria

Meillä taas pohditaan muuttoa omasta vuokralle. Mutta tavallaan oon samaa mieltä että ehkä mielummin oma. Ja me varmaan mennään vuokralle siksi että ei tunnu löytyvät sitä sopivaa omaa. Enkä halua mitään välimallia.

Tosin, vaikea se nyt on mennä ajassa taaksepäin ostamaan kaksiota ja saada nyt voitot :) 

Silkkitassu

Itsekin olen sitä mieltä että oma. Aloittaa pienemmästä ja kasvattaa sit isompaan. (sanoo ihminen joka hankki kylmiltään 240 neliöisen omakotitalon ja myi sen pois puoli vuotta myöhemmin).
Paitsi jos ei ole ihan varma että aikooko ees kahden vuoden päästä vaikuttaa tässä kaupungissa tai edes Suomessa. Eli silloin kyllä vuokralla.

Tai onhan tietysti asumisoikeusasuntokin vaihtoehto! Vuokra-asumisen joustavuus, mutta vähän saisi sitä lainaa ja pesämunaa siinä sit sivussa myös kerrytettyä helposti. Ja kun muuttaa pois niin saa indeksikorotuksella korotetun asumisoikeusmaksun takaisin. Mutta ehkä vaatii sit kans pikkaisen omaa rahaa, jotta vastike/lainanmaksu eivät kasva liian suuriksi.

Komppaan Kristaliinaa: ennemmin omaan kuin vuokralle. Asuntolainan lyhentäminen on tavallaan pakkosäästämistä. Mieti kuukausierää ja vähennä siitä korot: erotus on säästöä sinulle itsellesi. Pk-seudulla asuntojen hinnat tuppaavat nousemaan, joten myydessä voit hyvinkin saada voittoa. Ja jos hankitte asunnon aikomuksenanne asua siellä pitkään, eivät pienet suhdannevaihtelut asuntojen hintakehityksessä rassaa. Asuntolainan korot ovat Sitäpaitsi verovähennyskelpoisia. Itse olen huoletta ottanut isoja asuntolainoja todella pitkillä takaisinmaksuajoilla saaden kuukausierän sopimaan myös opiskelijabudjetille. Ja jos tal.tilanne paranee, laina-aikaa voi lyhentää tai vastaavasti säästää klönttisummia, joilla lyhentää lainapääomaa vaikka kerran vuodessa.

Jos taas asutte vuokralla ja koette sen olevan kuukausitasolla halvempaa ja säästöönkin jää rahaa, kannattanee sijoittaa johonkin, jonka odotettu kuukausituotto "voittaa" omistusasunnon laskennallisen arvonnousun ja lainan (tällä hetkellä) alhaiset korkomenot. Että siis ei tulisi tehtyä persnettoa nimittäin. Ja että jonain päivänä olisi sukanvarressa niin paljon rahaa, että pystyy kustantamaan itselleen ihmisarvoisen vanhuuden ja hoidon. Terveisin Pessisimsti Turusta :)

Mindeka
Ma-material Girl

Me meinaamme ostaa suoraan sellaisen asunnon, johon mahtuisimme hyvin seuraavat 10-20 vuotta. Emme aio lähteä vaihtelemaan ja kikkailemaan voittosummat silmissä, koska haluamme antaa taaperollemme pysyvän hoitopaikan ja viimeistään esikouluiässä, olemme haaveissamme asettuneet sinne, missä poika käy koulunsa. Eli säästää pitää vielä jonkin aikaa ;)

Piipo79

Raha ei tuota tilillä, ja asuntojen hinnat sen kuin nousevat inflaatiotakin nopeammin. Mun mututuntuma sanoo, et kannattaa aloittaa pienestä asunnosta ja sitten vaihtaa tarpeen tullen isompaan. Muuten ei pääse asuntojen hintojen nousuun koskaan käsiksi. Ainahan voi toivoa, että asuntojen hinnat tulisivat ryminällä alas. Meitsi siis ostais oman. Kohta voi olla ostajalla ihan hyvä tilaisuuskin.

Allekirjoitan! Minkä verran voisitte säästää vuodessa tavallisten asumismenojenne lisäksi? En ainakaan itse pystyisi säästämään sellaista summaa, että se olisi mitenkään järkevän kokoinen osa suuren perheasunnon hinnasta. Joten siksi on tullut harrastettua tuota aina himpun verran suurempaan siirtymistä.

Eikä kai pysyvän lähikoulun tms.varmistaminen estä asunnon myymistä ja suuremman ostamista joidenkin vuosien kuluttua? Ainahan voi pysyä samassa kaupunginosassa, jos löytää alueen, jolla viihtyy. Veikkaisin, että pääkaupunkiseudulla harvemmin ostetaan esim.120-neliöisiä ensiasuntoja. Susirajan tuolla puolen 20-vuotiaat muuttavat kimppaan seurustelukumppanin kanssa ja hankkivat heti ison omakotitalon, mutta hintataso on kovin erilainen...

Mindeka
Ma-material Girl

Hahah, eihän tällä alueella edes ole 120 neliöisiä asuntoja :D

Iksu
Tassuja ja töppösiä

Mä sanoisin, että jos te kerran harkitsette asunnon ostamista, kannattaa miettiä milloin te sen meinaatte ostaa. Jos se ei ole lähiajan suunnitelmissa, niin lisäneliöt kuulostaa houkuttelevilta. Tulevaisuudesta ei koskaan tiedä, joten turha säästellä liikaa siihen mitä ehkä joskus tapahtuu. Me on asuttu miehen kanssa aina vähän "liian isoissa" asunnoissa (kahdestaan opiskelijana kolmiossa) mutta mulle koti on tärkeä ja vietän siellä paljon aikaa, joten haluan panostaa siihen. Nyt, enkä tulevaisuudessa.

Jos omistusasunnon osto on melko ajankohtaista, minäkin komppaan Kristaliinaa siinä, että omistusasunto on vuokrakämppää kannattavampi sijoitus. On epätodennäköistä, että asuntojen hinnat laskisi niin paljon, että siinä jäisi enemmän tappiolle kuin vuokralla asuessa. Kun asuttiin vuokralla, maksettiin silloin 900e/kk vuokraa ja se nousi koko ajan (nyt varmaan yli 1100e/kk). Kun ostettiin oma asunto, suht samankokoinen samantyyliseltä alueelta ja maksetaan kuussa vastiketta ja korkoja n.650e. Loput lainanlyhennystä eli takaisin omaan pussiin. Vaikka joudutaan itse uusimaan jääkaapit ja suihkuseinät, tulee se silti edullisemmaksi. Ja niitä lainaeriä voi tosiaan suhteuttaa kulloiseenkin rahatilanteeseen.

Ja kyllä siitä omistusasunnostakin voi muuttaa pois, jossei se ollutkaan loppuelämän koti.

Mindeka
Ma-material Girl

No tuota, pelkästään minun työsuhteeni takia (n. vuosi osa-aikaisessa työssä) ei takaa meille asuntolainaa vielä pariin vuoteen, joten senkin takia kallistutaan isompaan vuokra-asuntoon tällä hetkellä. Mutta päiväkään en kadu sitä, että irtisanouduin edellisestä työstäni, joka kyllä olisi mahdollistanut asuntolainan ottamisen helposti (ja ennen raskautta meinasi kaupat jo tullakin), muttei olisi mahdollistanut näin pitkää ja vapauttavaa hoitovapaata, sekä osa-aikaisen työn tuloja.

Meinaamme pysyä samalla alueella myös tulevaisuudessa, joten pesämunaa lainaan tarvitaan. Uudellakin vuokralla saisimme säästettyä, jos vaan hankkisin kokoaikaisen työn. Tämä siinä kai eniten mietityttää.

Mindeka
Ma-material Girl

Koska siis, työtä ei niin vain hankita.

Iksu
Tassuja ja töppösiä

Mekin saatiin aikoinaan asuntolaina vähän suhteilla, sillä miehellä oli paperilla määrä-aikainen työsuhde, vaikka suullisesti vakkariduunista oli jo sovittu. Mitään ongelmia lainanmaksussa ei ole koskaan ollut (koska lyhennyksiä on saatu muuteltua tilanteen mukaan) mutta ne on kyllä pankissa tosi tarkkoja lainan myöntämisessä.

Tuohan kyllä kuulostaa että päätös on jo tehty, mitä te enää emmitte! :D <3

Caelia
Caelia's

Mä olen itse tämmöinen fiilistuntumalla menijä, joten sanoisin että tee niin kuin sydän sanoo :)

Meillä oli ennen Olivian syntymää omistusasunto (kaksio), joka tuntui heti neidin saavuttua ihan liian pieneltä. Myytiin pois, ja nyt ollaan jämähdetty tähän "väliaikaiseen" vuokrakolmioon. Tarkoitus oli ostaa heti uusi isompi, mutta sitä täydellistä ei tullutkaan yhtä nopeasti vastaan kun oma piti jo luovuttaa. Nykyinen vuokrakolmio on ihan jees, pikkuisen vajaa 80 neliötä omalla saunalla ja pihalla. Tosin vuokra on sen verran suolainen, että mielummin sitä samalla summalla lyhentäisi lainaa. Toivotaan että se oma uusi löytyy pikaisesti, tosin nykyisillä tiukentuneilla lainaehdoilla täytynee vielä vähän kasvattaa omaa pesämunaa.

Otsikon alkuperäiseen kysymykseen... Ei, ei ne useinkaan kohtaa :) 

Mindeka
Ma-material Girl

Kiitos murina! ;)

Kommentoi