Minä käytän turkkia. Haittaakse?

Ma-material Girl

Tapahtui Fredan UFFilla noin kolme vuotta sitten: Kampanjapäivät  "Kaikki takit 10€" ja aiemmat kauhistuttavat ajatukset mielessäni, turkki päällä kulkemisesta, olivat haihtuneet kuin pieru saharaan. Takana muutama viikko oikeaa, rehellistä, talvipakkaspäivää ja mieleni oli muutettu: Minä ostan turkin.

Kassajonossa vähän ujostelin ja koko kotimatkan odotin saavani maalipurkista, mutta muutaman päivän jälkeen uskalsin myöntää jo työkavereillenikin: Minä ostin turkin.

Viimeviikon pakkaset saivat minut taas kaivamaan tuon vuosia vanhan löytöni kaapista ja muistamaan, ettei kovimmatkaan pakkaset palelluta karvakasan alla. Huomasin kuitenkin edelleen vähän jännittävän vastaantulijoiden katseita. Mistä tämä kertoo? Kuin ajatukseni lukeneena, mieheni kysyy ohimennen:

"Eikö sua jännitä kulkea toi päällä? Mitä jos joku heittäisi maalia sun päälle?"

Vastaan pohtivani tuota samaa asiaa jokaikinen kerta, kun puen takin päälleni. Miten tämän selittäisin... Mun mielestä turkistarhaus ei ole ookoo, mutta silti itse pukeudun turkkiin. Suoraansanottuna toivon, että olisin jättänyt UFFin hintalapun kainaloon roikkumaan, jotta voisin edes yrittää pelastaa itseni, törmätessäni aktivistiin. Mitä mieltä te olette? Onko olemassa lieventäviä asiahaaroja, vai olenko minäkin silmissänne murhaaja?

P.S. Juttu sai inspiraation lukiessani blogeja, jossa yhdessä, 99% varmasti aitoa turkkia nimitettiin kuvatekstissä tekoturkikseksi.

 

 

Share

Kommentit

Mahdoton Nainen

Joku HC-eläintensuojelija saattaa olla kanssani eri mieltä, mutta kyllä mielestäni secondhandinä ostettua turkkia saa käyttää. Siinähän menisi niiden minkkienkin (tai mistä eläimestä se turkkisi sitten onkaan tehty) elämä hukkaan jos se joutuisi roskikseen. Uutena en itsekään lähtisi ostamaan, mutta ajattelen asian niin että on parempi ostaa käytettynä kunnon kamaa jota käyttää toivottavasti vuosia kuin kuin jonkun halvan rytkyn jota aasialaiset lapset ovat sormet verillä ommelleet, ja joka lentää roskiin yhden sesongin jälkeen. Itsellänikin on UFFilta ostettu aito kelsiturkki toista talvea käytössä.

häkkilintu

Second Hand -turkki on ekologinen valinta ainakin jos vertaa jo uutena ostettuun tekoturkkiin. Lisäksi turkkien karvapuoli on viimeiset 20-30 vuotta käsitelty sellaisilla tököteillä, että takista on perintokalleudeksi asti jos vain muistaa vaihtaa kuluneet vuoret välillä uusiin. 

Eettisesti takki on ok, koska eläin kuoli tavallaan takin ensimmäisen ostajan takia. Vähän sama kuin ostaisi kirpparilta jonkun vuosikymmeniä sitten sodassa varastaman korun, tavaran epäeettinen menneisyys ei ole toisen käden kuluttajan vastuulla.

Terkuin viherpiiperö

PS. Jos joku tulee karjumaan jotain "MURHAAJA!" -tason vihaansa, niin selitä asiallisesti ja kiihtymättä, että kyse on vanhasta second hand -takista, jonka valitsit koska halusit välttää muoviyhdistetalvitakkeja (tai jotain muuta yhtä korrektia ;)).

Mindeka
Ma-material Girl

Huoh! Kiitos huojentavista ensikommenteista, Mahdoton Nainen  ja Häkkilintu.

Olen nimittäin täysin samaa mieltä kanssanne ja juuri ekologisuudella perustelin ensin hankintani. Sitten iski moraalinen darra ja uskottelen edelleenkin sen niin, että kun eläin kuitenkin jo kuoli.. Haluaisin uskoa, että näin vanha turkki on myöskin peräisin turkiseläimeltä, joka ei joutunut ihan tämänpäiväisen ahneuden takia niin jumalattomasti kärsimään kuin mitä olen kaikista jutuista ymmärtänyt. Eli siis, että ennen oli paremmin. En väitä tuota faktana, mutta näin haluaisin uskoa.

Itse asiassa olisi aika hauskaa, jos turkki päätyisi vielä perintönä jollekin sukulaistytölle, koska oli niin edullinen löytö. Siitä saisi hauskaa kerrottavaa (vaikkapa 40v päästä), kun kaikki kuitenkin vain kallistuu jatkossakin. "Ajatelkaa, se maksoi  vain kybän!"

kolme3
Arctic Avium

Mun mielestä ei haittaa, turkis on vaan niin lyömätön pakkasilla et sille ei vaan voi mitään. Kirjotin itekki aiheesta ja linkitin tän jutun mun juttuun koska aihe on erittäin ajankohtanen (talvi =)  Rovaniemellä en ole kyllä koskaan pelänny saavani maalia päälleni enkä kyllä Tampereella asuessanikaan. Haidi

Mindeka
Ma-material Girl

Hienoa, koska miehelleni just eilen sanoin, että Tampereelle en kyllä uskaltais sitä laittaa ;)

Linkitä vaan kaikin mokomin. Tulenkin heti lukemaan sen sun juttusi Haidi!

Mindeka
Ma-material Girl

Tästä siis muutkin pääsevät lukemaan Haidin jutun!

Tarta
Entiwanhanen

Samaistun turkkihuoleesi - ostin 2nd handina oman turkkini 40€ enkä ole tohtinut sitä sen koommin vielä käyttää.. Jaan eläintensuojelijoiden huolen - mutta kun eläimet on nyt raatoina rotsissani, niin parempi meille kaikille näin? Siispä ollaan rauhassa turkeissamme - sen kunniallisempaa loppua emme voi menetetyille eläinsieluille luvata :)

Jemina
No Sex and the City

Toinen viherpiiperö täällä on kyllä vähän eri mieltä. Toki tässä ovat vastakkainen esimerkiksi ihan pelkkä ympäristöystävällisyyden näkökulma ja sitten enemmän eläinoikeudellinen sellainen - onhan nimittäin ihan totta, että eläin on jo kuollut etc etc., ja että käytettynä ostettu turkki on eri asia kuin uusi sellainen.

Siitä huolimatta en itse pukisi päälleni turkkia. Tämä siksi, että turkistarhauksen vastustajana en koe voivani kulkea kaduilla käytännössä turkistarhauksen lopputuloksen mainostaululta näyttäen ja sellaisena toimien. (Kuten itsekin sanoit, sitä UFFin hintalappuahan ei jätetä mihinkään roikkumaan.) Mitä enemmän turkkeja näkyy katukuvassa ja vaikkapa muotiblogeissa, sitä ns. hyväksyttävämpää turkkiin pukeutumisesta tulee.

Minusta turkkiin pukeutuessaan sitä ikäänkuin antaa sinauksensa turkistarhaukselle, oli turkki peräisin mistä tahansa. Ja sama homma tekoturkistenkin kanssa - nekin tavallaan ihannoivat aitoa turkista. Ja turkisten käyttöä täten mainostettaessa sitä antaa siunauksensa myös sille, että vielä tällä vuosisadalla täällä hyvinvoivissa länsimaissa on muka ookoo tappaa toinen eläin (eikä edes vain tappaa, vaan myös antaa sen elää koko lyhyen elämänsä kärsimyksessä) vain siksi, että me ihmisotukset voisimme sitten verhoutua sen nahkaan.

Tiedän kyllä, että mielipiteeni taitaa olla siellä radikaalimmalla kantilla, eikä tältä sivustolta välttämättä löydy montaa samanmielistä. Ajattelin kuitenkin osallistua keskusteluun omalla viisisenttiselläni tämänkin näkökulman esiintuodakseni.

häkkilintu

Itselläni mielipiteeseen vaikuttaa se, että oma isäni on ollut kolmisenkymmentä vuotta sitten turkistarhalla kesätöissä, eli juuri ruokkimassa näitä minkkejä teurasjätteellä ja poistamassa kuolleita ruhoja häkeistään. Sittemmin yhden minkin elintila on kutakuinkin 3-kertaistunut, viimeksi lisätilaa ja virikkeellisyyttä toi laki vuonna 2010. Kurjiakin kohtaloita toki löytyy, mutta niin löytyy myös luomusikaloista ja hevostiloilta.

Olen asiaa omalla kohdallani miettinyt ja tullut siihen tulokseen, että on pikkuisen kummallista, että sikojen rääkkääminen on ok, koska niistä tulee ruokaa. Lehmien ja broilerien ylijalostaminen tuplalihaskimpuiksi, joilla on elinikäiset nivelongelmat on ok, koska niistäkin tulee ruokaa. Eläintä saa jostain syystä rääkätä, jos se tulee ruoaksi, mutta auta armias kun minkki laitetaan koppiin, niin kyse on jostain käsittämättömästä julmuudesta, vaikka elinolot eivät juuri eroa lihakarjasta. 

Sekä lihatalous, että turkistarhaus ovat nykymuodossaan typeriä, esimerkiksi minkkitarhat päästävät liian paljon typpeä ja fosforia maaperään ja huonolle paikalle pystytetty minkkitarha pilaa pohjaveden ja minkinlannasta nousevat ammoniakkihuurut pilaavat lähistön puustoa. Kuitenkin juuri turkistalous on se paha paha, vaikka lihantuotanto aiheuttaa määrällisesti useammalla eläimelle elinikäistä tuskaa. 

Suomen turkistarhojen määrä on muuten koko ajan vähenemään päin. 1980-luvun puolivälissä tarhoja oli vielä 5500, vuoteen 2008 mennessä tarhojen määrä oli laskenut 1500. Silti Suomi tuottaa ketunnahkoja yhtä paljon kuin Kiina, pari miljoonaa vuodessa. Suomalaisten nahkojen laatu on tosin huomattavasti parempi, koska eläimet elävät paremmissa oloissa. Kiinassa näitä asioita ei juuri säädellä, tai niistä välitetä, koska money is my talking honey.

Ja tosta turkkien hyväksyttävyydestä niitä käyttämällä en ala puhumaan, koska sitten joudun kirjoittamaan jo esseepituisen vastauksen karvattomien nykyihmisten fetissistä karvaisiin pukineisiin... Itse en käytä turkkia, omistan kirpputoritekoturkiksen jonka ostin pari vuotta sitten eurolla yksiin kasaribileisiin, joissa esiinnyin glamhevarina. Takki on niin ruma, ettei sitä voi aidoksi erehtyä luulemaan.

Jemina
No Sex and the City

häkkilintu, olet ihan oikeassa siinä, että lihateollisuutta ja turkisteollisuutta ei oikein voi erottaa toisistaan, ei kunnolla ainakaan. Jäikin mainitsematta, että itse jätän eläintuotteet väliin lautaseltakin. Ja samasta syystä kuin jätän turkitset vaatekaapistani - mielestäni toisten eläinten ei tule kärsiä vain siksi, että ihmisen tekee mieli jotakin, oli se sitten syödä possua tai käyttää turkkia.

Sen sijaan mielestäni se, että turkis- tai tuotantoeläinten asiat ovat nykyään hippusen paremmat kuin entisaikojen hirviömäiset olot, ei mielestäni ole millään lailla lieventävä asianhaara tai argumentti. Entistä parempi ei auta, jos lopputulos on yhä karsea. Ja joo, uusia lakeja on tullut, mutta nekin ovat vain hienosäätöä. Puoli neliötä lisää eläimelle tuskin auttaa, kun tämä on jo kalvamassa omaa häntäänsä irti silkasta turhautuneisuudesta. Lisäksi lakeja noudatetaan aika miten sattuu, kun Oikeutta Eläimille -järjestön kuvaamista sikatilavideoistakin näkyy.

Ja kappas, tässähän ollaan menossa varsin petersingermäisiin keskusteluihin! Hyvin kaapattiin muotiaiheisen postauksen kommenttitila moiseen. :)

häkkilintu

Mulla tipu kotkottaa lautasella noin kerran viikossa kun jostain se proteiini pitää saada kun soija ei mulle sovi ja pähkinät pierettää liikaa, eikä aina jaksa linssejä tai kikherneitä. Oon sentään koittanut nää possut ja lehmykit säästää.

Saksassa minkeillä on oltava jopa uima-altaat, näin virikepuolen jännänä yksityiskohtana mainittakoon, mutta eihän se tai kettutarhoissa pakolliset joka kopin tarkkailuhyllyt, jonne kettu voi mennä hengailemaan, tee tarhauksesta eettistä. Mutta haluan uskoa siihen, että muutos menee parempaan päin. Kettutarhat ovat kuitenkin 90-luvulta asti vähentyneet 50 tilan vuosivauhtia, että eiköhän tahti jatku ja koko keskustelu turkiksista voidaan ehkä joskus unohtaa.

Ehkä suurin ongelma tässä sotkussa on eräs Lagerfeldin Karl, joka kuvittelee, että turkis on tosi chic ja zeitgeistia, eikä suostu tajuamaan, että aika on eri kuin vuonna 1962, kun ukko turkis- & nahka-asusteisiin erikoistuneen Fendin suunnittelijaksi meni. Tätä melkein kahdeksankymppistä käppänää kuuntelee sen verta monta miljoonaa ihmistä, että ei siinä parin turkistarhausta vastustavan vastalauseet auta, kun Lagerfeld on niin ihku :(

Mutta hei, turkisjutuissa keskustelu menee aina jossain välissä joka tapauksessa tähän, niin eipä tässä kai mitään? Ja Mindekahan pyysi mielipiteitä, joten eiköhän me tässä tilaukseen vastattu? ;) Laaja skaala mielipiteitä on just hyvä.

 

 

Mindeka
Ma-material Girl

Kävin aamulla laittamassakin oman kommenttini Jeminan ensimmäisen kirjoituksen jälkeen, mutta huoltokatkopirulainen onkin kai vaikuttanut sen julkistamatta jättämiseen..?

Häkkilintu ja Jemina: mielipiteitä nimenomaan pyydettiin ja kadonneessa kommentissani kirjoitin, että aina kun kirjoitan jonkun jutun, haluan saada aikaan keskustelua, en julistaa palstallani jotakin absoluuttista kantaa asiaan. Olen siis kiitollinen kirjeenvaihdostanne! Molemmilla on tukevat seisontakohdat asiaan ja kunnioitan niitä täysin. Jos olisin erimieltä asian eettisyydestä, en varmaan olisi ottanut aihetta juuri noin esille: että turkin pukeminen edelleen jännittää ja mietityttää iteänikin, olkoon kuinka halpa  ja/tai lämmin tahansa.

Keskustelu siis  jatkukoon!

Kiitos Tarta, Jemina ja Häkkilintu, mahtavia pointteja ja hienoja näkökulmia.

 

Muikku_ (Ei varmistettu)

Asiallista keskustelua, merkillistä :)

Itse olen ehdottomasti turkistarhausta vastaan, toisaalta käytän nahkaisia kenkiä, laukkuja ja yhtä takkiakin.

Turkista en päälleni pukisi, nimenomaan sen takia että käytettynäkin se viestii minusta ko. elinkeinon hyväksymistä. Samasta syystä syön hyvin vähän lihaa, ja sekin vähän mitä suuhuni laitan on mieheni ampumaa. Tiedostan kyllä että nahkakenkiäni varten joku eläin on kasvatettu mahdollisesti huonoissa olosuhteissa, toisaalta pienetkin teot merkitsevät... toivottavasti. Toki taustalla on myös se, että haluan olla varma siitä mitä syön ja etenkin mitä lapseni syö. Tästä johtuen ostan ostan luomua, maitotuotteet ja munat jäävät kokonaan kauppaan ellei luomua sillä hetkellä ole tarjolla.

Kommentoinkin muuten samasta ruoka-asiasta muualle jo aiemmin, mutta ihan ajatuksena: kuinka moni olisi edelleen valmis syömään sisäfileensä tai makkaransa jos joutuisi ruokansa kanssa tekemisiin eli valmistamaan sen alusta asti, siinä vaiheessa kun se vielä liikkuu tai kun sillä on vielä "vaatteet" päällä? Moni vastustaa metsästystä mutta syö silti muovirasiaan pakattua jauhelihaa oikein hyvällä ruokahalulla... (Ja itse en pysty syömään edelleenkään jänistä, 2-vuotias tyttöni taas seuraa minkä tahansa linnun tai pupun nylkemistä oikein kiinnostuneena...)

kolme3
Arctic Avium

Muikku_ ; meillä on ollu kotieläimiä joilla on ollu nimet, jotka on teurastettu ja syöty, ja voin sanoa et tytin(lammas) savustettu potka oli erittäin maukas. Mulle tää ei ollu mitenkään ihmeellistä, mutta kaikki ei sitä ymmärrä ja ymmärrän senki, tollaseen pitää ehkä "kasvaa".

Olen myös ajatellu et hankin metsästysluvat jotta vois lintuja pyytää ite ja toki ne sitte ite kynittäiski. Mutta kaikki ei oo ees koskaan käyny kanalassa tai sikalassa tai navetassa...Ihmiset irtautuu maaseudusta ja siitä mistä se ruoka tulee, se vaan on lihaa muovilaatikossa.  Ja sori tää nyt hyppää iha yli aiheen....

Vierailija (Ei varmistettu)

Olen miettinyt ihan samaa, ja oli kiva löytää aiheesta keskustelu. Ostin myös UFFista turkin, kelisemmoisen, ja tyynnyttelin omaatuntoani sillä, että lammas on aikoinaan syöty ja turkki on ekologisempi kuin moni muu vaihtoehto.
Mutta...olen vuosikymmeniä ollut aktiivinen turkistarhauksen vastustaja ja kasvissyöjä, mutta nyt olen itsekkäistä syistä alkanut lipsua periaatteistani. Nyt raskaana ollessani syön satunnaisesti lihaa (aloitin kanalla ja kalalla), ja erityisesti broileriruuat maistuvat, mutta jälkeenpäin jää henkisesti paha maku, ja olen varma, että työpaikan Amicassa laatu ei todellakaan ole luomua. Mutta ajattelen vauvaani, en todellakaan jaksa tässä tilanteessa säätää ruuan kanssa, ennen niin kovin rakastamani tofu suorastaan ällöttää. Sama sen takinkin kanssa, itsekkäästi ajattelen, että haluan pitää vauvan lämpimänä, ja tuo 70-luvun turkki on todellakin paljon lämpimämpi kuin yksikään toppis tai parka, jotka omistan.
Tämä oli tällainen ristiriitainen avautuminen...mutta koen, että raskaus on tehnyt minut omanapaiseksi - kirjamellisesti - liekö joku privitiinen neuraalisysteemi on aktivoitunut...

piece of tease
Piece of Tease

Eihän sitä anna rahaa turkisteolisuudelle kun ostaa second hand turkin.Siks second hand turkkia saa käyttää.

Vierailija (Ei varmistettu)

Second hand on ok. Ja riista. Harmittaa et turkiksia kasvatetaan kun taas hirvien, supien ja kettujen nahat tuppaa maatumaan tunkiolle, metsään tai menee roskiin. Siinä olis iso korjattava asia. Jos toisaalla heitetään pois, ei sais toisaalla kasvattaa tarkotuksella.
Kasvatan itse lihan, maidon ja munat. Parkitutin juur omia kanin nahkoja turkikseks ja ajattelin autoon talvipakkasilla selkänojalle. Se eka kani eli lokosasti lemmikkinä pihalla, kunnes koira pääs irti(tai joku päästi? Lukko hihnasta laitto epäilemään) ja puri hengiltä.
Kasvatan siis lihakaneja lemmikkioloissa muutamaa kerrallaan ja käytän myös nahat. Tuo yksilö tosin piti jättää ihan oikeesti lemmikiks... Ja koiran tappamana siitä ruokittiin kissat parikin viikkoo.
Syön riistaa, omia kaneja, omia kalkkunoita, omia kukkoja ja omia vuohia. Sekä tietty näistä maitoo ja munia! Makkaraa sun muuta ostan hyvin vähän ja nekin tosta naapurista, jossa se valmistetaan lähiruokana. Vuohista ja kaneista muokkautan nahat tai ehtiessäni muokkaan itse.

Lammasta ei muuten voida kasvattaa samoissa oloissa kun esim possua, joten pidän lampaanlihaa ja nahkaa muutenkin eettisempänä vaihtoehtona. Villankasvun takia ne on pakko tarhata laitumelle, jollon niiden elämä on lähempänä luonnonmukasuutta kun muilla lihaelukoilla... Yksityisiltä jos ostaa niin saa helposti parhaan mahdollisen.

Kommentoi