"Mitä sinä teet työksesi?"

Ma-material Girl

Mietin eilen lukiessani erästä blogia kahvitauolla, että mitäköhän kaikki bloggarit tekevät työkseen? (Olettaen, että suurimalla osalla on joku muukin päivätyö kuin bloggaaminen, siis.) Se olisi mielestäni hyvinkin mielenkiintoinen ja piristävän erilainen aihe luettavaksi, joten ajattelin aloittaa uudenlaisen haasteen, johon toivottavasti mahdollisimman moni vastaisi: Mitä sinä teet työksesi?

 

Työ tekee mielestäni ihmisestä myös aavistuksen mielenkiintoisemman. Eli myös blogin kirjoittajasta.

-Varsinkin jos henkilö siis pitää työstään, olen sitä mieltä, että usein työ kertoo tekijästään yllättävänkin paljon.

 

"Rekisteröidy uutiskirjeemme tilaajaksi!" -Net-A-Porter

 

 

Kategoriajaottelu Elloksella

 

Minä voin aloittaa siis kertomisen ensimmäisenä: Työskentelen vaatetusalan yrityksessä, verkkokaupan kotimaan koordinaattorina.

 

Jutussa esiintyvät kuvakaappaukset ovat niistä, joissa usein itse vierailen asiakkaana. Minulla on siis kokemusta jonkin verran molemmista rooleista, ja kieltämättä katselen verkkokauppoja hieman erilaisella silmällä kuin kenties ennen tätä työtä, mutta ei käy kieltäminen: Tämä on äärimmäisen mielenkiintoista ja yksi "tulevaisuuden" ammateista. Itse en usko ihan täysin kivijalkamyymälöiden sukupuuttoa -Ainakaan tässä lähitulevaisuudessa-, mutta kyllähän tällaisetkin asiat tietenkin mietityttävät. Voidaanko tässä elää taas yhtä murroskautta, ja onko tämä nykyinen tilanne jotain sellaista, mitä lapsenlapsemme ei tule ikinä kokemaan?

"Mitä tarkoitat mummi, että kävit kaupassa?"

 

 

kampanja hm.comissa

 

***

Suurimmaksi osaksi työpäiväni runko koostuu statistiikasta, kampanjoiden suunnittelemisesta ja koordinoinnista sekä yhteistyökumppaniemme kanssa asioinnista ja tapaamisista. Jokainen työpäivä on erilainen, jota itse rakastan. Välillä tahti on hektinenkin, mutta minä oikeastaan nautin myös kiireestä. Tykkään työstäni erityisesti siksi, että koen olevani taas pitkästä aikaa sopivasti haastavassa työssä, jonka sisältö mukailee omia mielenkiinnon kohteitani. Työajat ovat joustavat ja lapsiperheelle sopivat, ja organisaatio on moderni ja avoin. Kollegani ovat aivan mahtavia, ja työtä tehdään aina dynaamisella ja proaktiivisella asenteella. Kaikki auttavat toisiaan, eikä mikään kysymys tai idea ole tyhmä.
-Arvostan.

 

Tänään koeaikani on loppu, ja voin vihdoin hengähtää: Minulla on kokoaikainen työ, jota todella rakastan.

-Ja oikeastaan myös entistä painavampi syy myös jatkaa digipainotteisia opiskelujani: Tällä alalla ei oikein ikinä voi olla valmis. Ei työntekijä, eikä kyllä yrityskään.

Kyllä tätä työtä kannattikin etsiä. Kymmenen kuukautta nimittäin.

 

 

Kuulisin siis mielelläni myös lukijoilta ja muilta bloggareilta: Mitä työtä itse teet, ja miten olet alalle päätynyt?

Onko työ aiheena yleensäkään sellainen, joka sinua kiinnostaa?

 

 

Share

Kommentit

Nina Enroth

Onnet vakkariduunista! Onpa hyvä, että et hölmöillyt koeajalla :) Vitsivitsi.

Tämä voiskin olla ihan hauska postausaihe. Kiitti idiksestä!

Mindeka
Ma-material Girl

Kiitos Nina! Olen itsekin yllättynyt, että osasin käyttäytyä :D 

Mä ainakin nyt toivoisin, että saisin lukea näitä muiltakin, ja sun työhän olisi oikein hyvä esimerkki, miten erilaisista kuvioista bloggarit on (jos siis muistan työpaikkasi oikein). Kerro,kerro, kerro!

Nina Enroth

Kertoisinko tästä nykyduunista, eiks olis kiinnostavampaa? Aamutissi, aamupuuro, aamuleikit, aamupäikkärit. Päivätissi, päiväruoka, päiväleikit, päikkärit jne jne jne. :D 

Joo. Mä lupaan tehdä oikean duunipostauksen. Nähdään ehkä huomenna! 

Mindeka
Ma-material Girl

Kiitti Papyli!

Olen muutaman kuukauden hokenut tuota itsekin ("Mielenkiintoista"), koska vaikka olinkin koko aiemman (14v) työhistoriani toteuttanut vaatetusalalta, on tämä verkossa tapahtuva kaupankäynti hyvin erilaista, paljon monimutkaisempaa (=nojaa teknisiin ratkaisuihin ja mahdollisuuksiin) ja siksi myös mielenkiintoisempaa.

Minulla on tekstiili- ja kaupanalan koulutukset (YO+pukuompelija, liiketalous: markkinointipainotteinen), sekä lisäksi ne avoimen kurssit (noin 40 op) ammattikorkeasta, joka painottuu digitaaliseen markkinointiin, verkkoliiketoimintaan, sosiaaliseen mediaan ja CRM-ratkaisuihin.

Aiempi työkokemukseni on vaateliikkeen esimies- ja ostotyöstä. Muistaakseni tässä haettiin amk-taustaista henkilöä, jolla on vahva Excel-ja ATK- (yleensäkin)osaaminen ja analyyttinen luonne (koska verkossa kaikki on mitattavissa), verkkoliiketoiminnan prosessien ymmärrys (miten eroaa perinteisestä kaupasta), kokemusta varastonhallinnasta ja markkinoinnista, sekä KPI-raportoinnin osaaminen/ymmärrys.

Periaatteessa minulta ei vaadita tässä työssä virallista kouluttautumista, mutta työnantaja mahdollistaa erilaisiin seminaareihin ja koulutuksiin osallistumisen. Näiden neljän kk:n aikana olen osallistunut työnantajan puolesta jo hakusanaoptimoinnin, sisältömarkkinoinnin ja  Google Analyticsin koulutuksiin sekä Muoti- ja tekstiilialan Suhdanne 2015-seminaariin Messukeskuskuksessa. Tarkoitin kouluttautumishalussani sitä, että koska verkkoliiketoiminta kehittyy ja muuttuu ihan koko ajan, haluan pysyä laivassa mukana, ja siksi jatkaa avoimessa opiskelua. Olen kuullut sittemmin esimieheltäni, että he arvostivat minussa mm. juuri tuoretta kouluttautumista liittyen sähköiseen kaupankäyntiin.

Oho, tulipas pitkä vastaus. Vastasiko tämä kysymykseesi, vai meninkö jo hakoteille? ;)

Tosi mielenkiintoinen postaus! Mua jäi mietityttämään, että missä avoimessa AMK:ssa opiskelit noi digitaalisen markkinoinnin kurssit? 

ElinaPK
Sataman valot

Onnea vakituisesta työpaikasta! Hyvältä kuulostaa! Vastasin blogissani tähän postausideaan. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Mun mielestä se on ehdottoman kiva, että töistä puhutaan myös blogeissa. Varsinkin kuin monet äitibloggarit eivät juuri halaistua sanaa virka töistään. Ihan mahtavaa oli lukea, että Valeäiti (blogi: http://valeaiti.blogspot.fi/ ) on johtoporrastasoinen menestyjä työelämässään. Hieno esimerkki siitä kuinka työ ja lapset eivät sulje toisiaan pois.

Enole oikein ikinä käsittänyt sitä ajatusmaailmaa, jossa "duuni on vaan duunia ja sitä tehdään, että olisi rahaa ja vapaa-ajalla sitten ollaan oma itsensä ja tehdään kivoja asioita". Tällainen tilanne oli itselleni ehdottomasti vain väliaikainen. En suostuisi tyytymään työhön, joka olisi pelkkää puurtamista rahan eteen. 40 tuntia viikossa on sen verran paljon, että sen kituuttaen sietäminen ja sulkeminen muun elämän ulkopuolelle olisi käsittämätön ratkaisu.

Töiden tulee olla mielekkäitä. Itse en varsinaisesti mitään nousujohteista uraa välttämättä elämääni kaipaa, mutta ehdottomasti mielekästä tekemistä työpäivän ajaksi. Minä tahdon hyvän työelämän perhe-elämän lisäksi. Olisi kamalaa luovuttaa jo tässä vaiheessa, kun työelämää kuitenkin on vuosikymmeniä jäljellä.

Tällä hetkellä olen pian äitiyslomalle jäävä freelance-graafikko. Mieheni myös toteuttaa itseään mielekkäässä ja haastavassa työssä omalla alallaan. Ammattimme ovat ehdottomasti osa identiteettiä.

Nekkutyttoe (Ei varmistettu)

Huippumielenkiintoinen aihe! Ahmin aina lehdistä jutut, joissa ihmiset kertovat työstään ja urakehityksestään.

Itse työskentelen tällä hetkellä suurehkossa ruokaravintolassa keittiön vuoromestarina. Pohjakoulutuksena minulla on lukio, ravintolakokin ammattitutkinto ja restonomi (AMK). Aloitin alan työt jo ammattikouluaikana työn ohessa, ja sen jälkeen olen työskennellyt useissa erilaisissa ravintoloissa ja eri tyyppisissä työsuhteissa. Ravintola-alalla pätkätyöt eivät ole kovin yleisiä, vaan töitä tehdään joko vuokratyöläisenä tai osa-aikaisessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa.

Työni on yhdistelmä rivikokin ja keittiömestarin työnkuvaa. Suurin osa työstä on ns. suorittavaa työtä, eli ruoanvalmistusta, esivalmistelua, tiskausta ja keittiön puhtaanapitoa. Tämän ohella hoidan keittiön pyörittämiseen liittyvää taustatyötä kuten varastonhallintaa (tilaukset ja inventaario), omavalvontaa, ruokalistan ja reseptiikan suunnittelua, yhteydenpitoa tavarantoimittajiin, työntekijöiden perehdytystä ja työvuorolistojen suunnittelua. Toimin myös työpaikkaohjaajana eli huolehdin työssäoppimisjaksoa suorittavista kokkiopiskelijoista ja pidän yhteyttä alan opettajiin.

Ravintola-alalla korkeakoulututkinto ei ole välttämätön edes esimiehille. Työssä edetään useimmiten suhteiden kautta, eli verkostoituminen ja suositukset ovat tärkeitä. Työ on ilta- ja viikonloppupainotteista, alipalkattua (jopa monet esimiehet tienaavat tämän mediassa hehkutetun alle 2600 euroa), fyysisesti ja henkisesti kuormittavaa. Siinä vaaditaan nopeutta, paineensietokykyä, luovuutta, tarkkuutta ja joustavuutta. Tämän vuoksi alaan on oltava aito intohimo. Lauantai-iltana klo 23:30 pohjaanpalaneita kattiloita työvuoron päätteeksi jynssätessä ja tukkeutunutta lattiakaivoa avatessa motivaatio saattaa tosin joskus olla vähän hakusessa :D

EWE

Vastasin aiheeseen/haasteeseen kirjoittamalla omaan blogiini jutun työstäni.

Niin, ja myöhästyneet onnittelut vakinaisesta työpaikasta! :)

M.
Avec Mari

Mahtavaa! Onnittelut vakipaikasta ♥

On todellakin suuri onni, että saa tehdä työkseen, jotain mitä to-del-la rakastaa.

Tosi hassua muuten. Työskentelemme ikään kuin samalla alalla, eri tehtävissä vain. Taidankin ryövätä tästä juttuidean myös itselleni!

Kommentoi