Taaperon Puolitoistavuotiskatsaus

Ma-material Girl

1,5-vuotisneuvola on nyt varattu ja sen inspiroimana, ajattelin taas koota muistiin näitä pikkupojan taitoja ja villityksiä. (Oikeasti Gabriel täyttää 1,5v vasta tammikuun lopussa, mutta lomien ja ruuhkien takia, meillä on ollut puolivuotis- ja nyt puolitoistavuotisneuvola vähän ajoissa.) Tässä siis meidän arkea ja touhuja tällä hetkellä:

Nukkuminen:

Gabriel nukkuu omassa sängyssään, jonne hän nukahtaa itse iltarutiinien (iltapala, suihku/kylpy, unimusiikki/-laulu) jälkeen. Hän nukkuu yleensä 21-07 yöunet ja yhdet päiväunet 12-14.30.

Syöminen:

Gabrielilla ei ole allergioita tai muutakaan erikoisruokavaliota. Lempiruokia ovat siskonmakkarakeitto, kana ja spaghetti jauhelihakastikkeella. Välipalaksi hän syö itse banaanin, jota äiti saa vain kuoria. Ei syöttää! Muuten syöminen ei suju vielä lusikalla itse, mutta käsin kauhomalla kyllä ja vähän haarukallakin. Sotkua siis riittää.

Vaippa/ potta:

Edelleen mennään kertisvaipoilla. Liberon koko4 on housuvaipoissa oikea ja ainoa, joka edes suurinpiirtein pitää sängyn yölläkin kuivana. Pottaa harjoittelemme vasta harvakseltaan, ei edes viikoittain. Ehkä keväällä sitten?

Lelut:

Autot, autot ja autot. Ja tietty se imuri, joka nostetaan parikin kertaa päivästä pois siivouskaapista, ihan vaan häntä varten. Gabriel menee itse avaamaan siivouskaapin ja huutaa "Äiti ota! Aauto!", josta tietää, että nyt leikitään taas imurilla.

Gabrielille lähes kaikki pyörälliset ja tekniset laitteet ovat autoja: kaukosäädin, kännykkä, imuri, kamera jne. Viimeviikolla hän tavaili jo traktoria: "Aaauto, Trr-trra!". Myös kaikki narussa vedettävät lelut ovat suosikkeja ja niitä löytyykin erittäin kattava valikoima:  Brion klassikko mäyräkoira ja kilpikonna, haukkuva koira ja vanha puinen ankka. Meillä on mahdollisuus juosta ympyrää keittiön ja olkkarin ympäri ja siitä onkin muodostunut oikein isin ja pojan suosikkileikki: Molemmat ottavat vedettävät lelut ja sitten mentiin!

Ilmapallo on sitten mahtava keksintö! Hihhihii ja viuh! viuhviuh!

 

Puhuminen:

Kova papatus käy taukoamatta ja ihan oikeitakin sanoja tulee siellä täällä: Auto, äiti, isi, ota, vaippa, ei, joo, se-se-se, joita sitten käytetäänkin kovin yleispätevästi. Meillä on kova työ vaikkapa arvailla, että mitäköhän se auto nyt tällä kertaa tarkoittaa... Taaperokieltä on paljon: Kiitos on "khiits" ja nyökkäys, Tutu on tutti, Mammama on edelleen maito, janosta hän viittoo ja huitoo pöydälle, jossa vesipullo yleensä on ja nukkumaan hän kertoo menevänsä silloin, kun hän menee lattialle makaamaan ja laittaa päänsä tyynylle tai matolle ja taputtelee lattiaa käsillään.

Gabriel ymmärtää paljon kysymyksiä, joka helpottaa meitä ja muitakin hoitajia huomattavasti. Hän vastaa nyökkäämällä tai pudistamalla päätään mm. seuraaviin kysymyksiin:

Mennäänkö nukkumaan?

Onko nälkä, haluatko syödä?

Otatko Ksylitol-pastillin?

Mennäänkö suihkuun?

jne.

Rutiinit:

Aamuisin Gabriel herää isänsä kanssa aamupalalle ja suihkuun, jolloin minä saan vielä makoilla sängyssä. Kun puolisoni lähtee töihin, katsomme Pikku Kakkosta ja leikimme, puemme pikkuhiljaa päällemme ja lähdemme ulos. Käymme leikkipuistossa tai omalla pihallamme päivittäin (kerran tai kaksi), jonka jälkeen tulemme kotiin lounaalle ja sitten päiväunille. Päiväuniaikaan minä saan pari tuntia täysin omaa aikaa, joka yleensä kuluu netissä, lukien lehtiä, pesten pyykkiä tai laittaen tiskejä tai katsomalla televisiota. Aika harvoin otan enää itse päiväunia, vaikka mahdollisuus olisi.

Päiväunien jälkeen, otamme pullon maitoa ja välipalaa (viiliä, jogurttia tai hedelmiä). Sitten on taas pari tuntia leikkiaikaa, joko ulkona tai sisällä, riippuen, onko käytävä kaupassa tai tehtävä ruokaa. Puolisoni tulee kotiin yleensä viiteen mennessä, jolloin syömme koko perhe yhdessä. Ruoan jälkeen isi ja poika yleensä leikkivät, joko sisällä tai ulkona tai sitten lähdemme käymään kaupassa (jouluostokset) tai jollain sukulaisella (asuvat melkein kaikki lähellämme). Joskus katsomme vielä illallakin Pikku Kakkosta, mutta koska se selkeästi väsyttää Gabrielia, niin se on pikkuhiljaa jäämässä pois.

Seitsemän aikaan aloitamme iltavalmistelut: telkkari on kiinni, rauhallinen musiikki soimassa ja valaistus hämärä. Syömme iltapalan (muroja ja pullo maitoa)  ja  menemme suihkuun tai kylpyyn, jonka jälkeen Gabriel saattaa joskus pyytää suoraankin nukkumaan tai sitten annamme hänen hetken vielä makoilla sohvalla meidän kanssamme, kunnes hän on selkeästi väsynyt ja valmis nukkumaan. Vielä muutama viikko sitten, hän kitisi ja vaati pois sängystä ihan joka ilta. Päätimme siirtää nukkumaanmenoa vartilla eteenpäin ja se toimikin: Hän ei vaan ollut enää valmis nukkumaan, kahdeksalta illalla ja siksi ramppasi sängystä pois useitakin kertoja illassa.

 

Millaista teillä on tällä hetkellä ja kuinka vanha lapsenne on?

 

 

Share

Kommentit

Ruuhkavuodet

Meillä tuli 1,5 vuoden rajan ylitys viime viikon maanantaina. Hauska oli päästä kurkkaamaan toisen samanikäisen arkeen :) Ja ihana tuo kuva, osoittaa just millaisia puolitoistavuotiaat on. Vauhti päällä! :)

Meillä aloitettiin päiväkoti, joten rutiinit menevät arkisin sen mukaan.

Aamu: Aamupesu, vaatteet päälle ja päiväkotiin.

Iltapäivä: Puistoon leikkimään, kotiin syömään.

Ilta: Kotona touhuilua, seiskalta iltatoimiin (puuro, kylpy, iltasatu, unimusa ja omaan sänkyyn nukkumaan klo 20)

Aamuisin herätään nykyään (päiväkotirutiinin takia) 7-7.30 myös viikonloppuisin. Ennen nukuttiin ehkä tunti, puolitoista pidempään.

Viikonloppuisin  tuo aamupäivä menee ulkoillessa, sitten lounas, päikkärit (1,5 h) ja iltapäivällä normisetit :)

Sanoja on putkahdellut yhtäkkiä käyttöön aika paljon. Kysymyksiin vastataan jo aika usein joo tai ei, mutta tuo nyökkäily ja pään puistelu ovat myös ahkerasti käytössä. Samoin haluttujen asioiden osoittaminen ja "öh öh öh öh öh" -ääntely. Näitä sanoja, joita on kuultu on: isi, äiti, kakka, kukka, pipo, pipi, puu, kivi, kato, vettä, iso, tyttö, tutti, vauva, hauva, kiikka, kukko, joo, poppa, ei, tuolla, pupu, lisää, pappa (muumipappa)...nämä nyt ainakin. Parin sanan lauseita on tullut kaksi. ei saa ja isi ruokaa.

Suosikkileikkejä: sohvalla juoksentelu, teeveen hakkaaminen, pöydille kiipeily.. eli kaikki kielletty :D  Muita suosikkeja: palikoiden kaataminen lattialle ja äidin rakentamien tornien purkaminen. Keppihevosella juoksentelu, vedellä lutraaminen...mitä näitä nyt on :)

Syöminen: lusikalla, kädellä avittaen. Lasista juodaan itse jo hienosti. Tosin ne näpit eksyvät sinnekin aina kun silmä välttää. Ja vaikka ei välttäisikään.

Potta: Ei lasta kiinnosta. Istahtaa sekunniksi ja lähtee sitten karkuun. Eli...tutustumme hissukseen.

Siinä nuo. Tällä viikolla on 1,5-vuotisneuvolakin...jännittää, mihin mittoihin likka yltää.

Meidän elämästä voi lukea lisää tuolta ruuhkavuodet-blogista

- Hoo

 

Mindeka
Ma-material Girl

Kiitos kommentistasi hoo! Kiva päästä lukemaan tosiaan samanikäisen taaperon (ja äidin) juttuja. En olekaan ennen muistaakseni löytänyt blogiasi, joten kiitos vinkistä. Teillähän asuu siellä varsinainen puhekone! En ole vielä muistaakseni kuullut keneltäkään pojan ikätoverilta lauseita. Wau!

 

Tänään on Gabrielin oikea 1,5v päivä ja olinkin tulossa katsomaan, että onko joku juttu jo kuukaudessa muuttunut, ja onhan niitä. (Tässä vaiheessa kehitys alkaa todella olemaan niin huimaa, että pitäisi näitä kirjoituksiakin tehdä useammin, että tulevaisuudessa muistaisi, miten nopeasti kaikki muuttuukaan!)

Meitä kehotettiin muuten neuvolassa jättämään pottaharjoittelut vielä kokonaan pois, koska uhmäiän alkaessa, lapsi yleensä lopettaa pottailun, koska tajuaa sen olevan vanhemmilleen tärkeää (=kapinoi). Emme siis harjoita sitä tällä hetkellä lainkaan.

Gabriel oli 79cm ja 10,3kg. Samaa tasaista -5-käyrää mennään edelleen, joten kaikki hyvin. Parin viikon päästä on lääkärin vastaava tarkistus, jossa selviää ainakin se, menikö pojan ensimmäinen korvatulehdus ohi yhdellä antibiootilla..

Juoma-asiat on helpottaneet niin, että (nokka)mukia tai maitoa ei tarvitse enää pidellä hänelle, vaan hän juo (ja osaa vihdoinkin kallistaa!) itse pulloa/mukia. Normaalista lasista pitää saada juoda aina iltaruoan aikaan, koska silloin äiti ja isikin tekee niin.

"Minä itse" on nyt kaikessa mukana ja hermostuu heti, jos joku auttaa. Pätee niin pukemiseen, syömiseen (jogurttipurkki, murot jne...) kuin CD:n laittamiseenkin. Minä itse!

Vierastaa hieman. Tätä ei ole tapahtunut oikeastaan lainkaan ennen, joten olemme yllättyneitä, että miten se nyt vasta tuli?!

Katselimme eilen taaperosänkyä netistä, koska poika menee todella kiltisti nukkumaan. Ehkä pian aloitamme uudenlaiset "iltarutiinit"... (karkaa sängystä 30krt/ilta, tmv?)

Nykyisin myös vilkutetaan nukkumaanmennessä. 

Uusia sanoja/ hokemia:

  • Nam nam
  • Kukka
  • Kakka
  • He(i) hei
  • Oho (varsinkin venyttäen Oooho.)
  • Aaah! (huikan jälkeen)
  • Päpäpäpepäpepäpäpää ja tätätätätäää (tarkoitus ehkä selviää vielä joskus meillekin)

 

Uusia taitoja:

  • Kiipeää tuolille (pituus riittää vihdoinkin)
  • Ajaa muovimopolla
  • Rakentaa Legoilla torneja
  • Puhuu kännykkään. Leikki- mutta myös oikeaan! Kuuntelee ja vastaa, vaikkakin vielä enimmäkseen sillä omalla kielellään, jolloin mummin on hankalampi tietää, mistä oikeasti puhutaan ;)
  • Tanssii, varsinkin Palomies Sami- tunnarin aikaan :D

 

Kova juttu: Palomies Sami (Löysin Huuto.netistä tälaisen hupparin, mutta se lähetetään Iso-Britanniasta, joten joudumme sitä hetken odottelemaan. Jännää!)

 

Kommentoi