Tarravaipoista sormiruokailuun

Ma-material Girl

Lähestyttäessä vuoden ikää, alkaa vauvan elämä muuttumaan kovaa vauhtia. Ensinnäkin, pitäisi totutella puhumaan taaperosta, keskittymään kodin turvallisuuteen huomattavasti enemmissä määrin kuin ennen, sekä totutella uusien leikkien ja kehitysvaiheiden lisäksi myös uuteen ravintoon. Kaikki kävi kuitenkin niin nopeasti (ja helposti), että halusin kirjoittaa aiheesta jutun, jotta nämäkin asiat muistaa vielä vuosienkin päästä.

Liikkuminen:

5kk vanhana Gabriel oppi istumaan. Muistan päivämääränkin, koska olimme juhlineet edellisenä päivänä kolmekymppisiäni ja illalla vaippaa vaihtaessamme, hän vaan päätti karata paikalta ja päätyi siinä tohinassa istumaan keskellä olkkarin lattiaa. (Sen jälkeen joutuikin vaihtamaan housuvaippoihin, koska vaipanvaihdosta tuli pojalle hauska hippaleikki, johon äiti pian väsyi.) Istumisen jälkeen poika oppi lähes välittömästi konttaamaan (tai siis ensin karhukävelemään), nousemaan pystyyn tukea vasten ja pian ilmankin, ottamaan askelia tuen kanssa ja kymmenkuisena käveltiinkin jo ilman apuja.

Nyt, 1v2kk, hän juoksee, potkii palloa, kiipeää nojatuoliin ja sängylle, istuu kiltisti tavallisella tuolilla, kiipeää portaita, laskee liukumäkeä ja uusimpana juttuna: kyykkykävely. Mahtavaa!

Leikkiminen:

Leikkipuisto on pakollinen, joka päivä. Kavereita, keinut, liukumäki, hiekkalaatikko, pyörät, autot ja kaikki luonnon ihmeet (=kepit ja tammenterhot), mitä muuta voisi pieni poika toivoakaan? Vauvalelut eivät enää kiinnosta, vaan nyt pitää olla potkumopo, LEGOja, autoja, perässä vedettäviä mitätahansaolioita ja kirjoja. Lisäksi kaikki, mikä oikeasti ei ole lelu, on nyt kiinnostavinta: kauhat ja kapustat, rasva-, shampoo- yms. purkit, äitin koru- ja meikkilaatikot, kännykät ja kaukosäätimet, pyykkipojat jne.)

Kaverit kiinnostaa jo kovasti, vaikka selkeämmin heihin keskitytään enemmän sisätiloissa kuin ulkona leikkiessämme. Olemme myös aloittaneet "Ilo liikkua" -kerhon, jossa startataan viikko mukavaan alkuun maanantaisin , tutun leikkipuiston ohjaajan ja tuttujen kaverien kanssa riehuen ja ilakoiden.

Ruokailu:

Imetys loppui luonnollisesti ja siksi myös helposti. Pikkuhiljaa ensin soseita vain maistellen, sitten kaksi kertaa päivässä imetyksen korvaaminen kokonaan soseilla ja lopulta oikeaan ruokaan ja säännölliseen ateriarytmiin (n.5 ateriaa/pvä)  siirtyminen. Vuoden iässä aloitimme tavallisen maidon juomisen, jota kuluukin nykyään päivässä noin 1,5 litraa (sis.puurot). Myös hapanmaitotuotteet, kuten jogurtti ja viili, lisättiin hieman ennen 1-v synttäreitä ruokalistalle.

Gabriel innostui sormiruokailusta vasta ihan äskettäin. Kyllä hän tykkäsi kaikkea siistiä (kuten naksuja,leipää jne.) syödä käsin jo aiemminkin, mutta sitten kun hän innostui, niin puuroakin piti saada itse lappaa suuhun käsin. Isi opetti leikillään Gabrielille, kuinka käytetään haarukkaa ja välittömästi siitä tulikin sitten se juttu. Nyt soppaakin syödään haarukalla! Kai me pikkuhiljaa sitten opitaan myös se lusikointi ;)

Herkkua tällä hetkellä on: ruisleipä, meetvursti, nakkikeitto, lasagne, kana ja kasvikset sekä Felixin Maku-kurkku. Pojan pitää myös aina saada haukku, jos vanhemmat syövät hänen nähtensä pizzaa, hampurilaista tai oikestaan mitä tahansa. Ne siis on nykyisin, ihan ymmärrettävästä syystä (?), rajoitettu pojan nukkumaanmenon jälkeiseen ajankohtaan...

Mitään allergioita emme ole havainneet, mutta viilistä tulee edelleen hentoa ihottumaa. Tiedän, että teemme väärin (=neuvolan ohjeiden vastaisesti), kun emme siedätä poikaa siihen tasaisesti, mutta koska emme itsekään syö viiliä, niin se vaan helposti unohtuu. Jokaisen aterian jälkeen, otamme Ksylitol-pastillin, torjuaksemme hammaspeikon.

Kuvat omia. Ethän kopioi ja lainaa niitä kysymättä ensin, kiitos.

Share

Kommentoi