Ladataan...
Ma-material Girl

Esikoisemme on karvaa (eli päivää) vaille viisi kuukautta. En edes aloita, kuinka nopeasti aika kuluu ja äskenhän hän vasta syntyi jne jne. Tiedätte varmaan. Mutta se, mistä ajattelin kirjoittaa, on kasvatus. Se tietoinen ja haluttu lapsen opetus, miten täällä toivottais käyttäytyvän elämän aikana.

Osa 1 käsittelee iltarutiineja, nukahtamista ja nukkumista.

Kun poika oli jotakuinkin 1-2 kuukauden ikäinen, aloimme luoda nukkumaanmenoon rutiineja, jotta emme joutuisi pulaan jatkossa. Poika tajusi pian, mitä ajoimme takaa, kun siirryimme hämärään makuuhuoneeseen, lauloimme unilaulua, vaihdoimme yökkäriä ja sitten söimme. Varmaankin ensimmäisen kuukauden pari ensimmäistä kuukautta siitä poika nukahti aina rinnalle. Aina.

Sitten nukahtaminen hieman pitkittyi ja siirryimme pinnasängyn myötä (ensin oli kehto) lisärutiiniin, jossa syötön jälkeen (hän itse lopettaa) hänet nostetaan pinnasänkyyn etsimään nukkumattia. Joka ilta toimimme kuin robotit, kaavamaisesti ja melkein minuutilleen orjallisesti. Tämäkin oppi sisäistettiin hyvin nopeasti. Mitä nyt kääntymiset ja konttausharjoitukset hieman tuovat lisähaastetta lapselle, joka ei osaa nukkua mahallaan.

Tänään päätin kokeilla tätä:

Kun Gabriel on aina rauhoittunut laulua kuultuaan, ja joskus sen unen saavuttaminen kestää ja silloin siellä makkarissa tulee ravattua useampaankin otteeseen, niin päätin kokeilla unimusiikkia. Tavoitteena siis se, etten ravaisi huoneessa enää.

Saimme joululahjaksi Philips Aventin itkuhälyttimen, jossa on lisätoimintoina himmeä kuunsirpin muotoinen yövalo ja tuutumusiikkinappi. Unilaulun, yökkärinvaihdon, syötön ja pinnasänkyyn siirtämisen ohella laitoin taustalle hiljaa soimaan laitteen unimusiikin. Vielä kuunsirppi hohtamaan ja itse pois huoneesta. Voilá. Salapoliisitemppujeni ansiosta näin, kuinka poika tapittaa haltioituneena laitetta ja kuuntelee hiirenhiljaa herkkää pimputusmusiikkia. Oih, hän on niin suloinen.

Arviolta kymmenen minuutin päästä musiikki loppuu itsestään ja poika alkaa kitisemään, kuten aina mahallaan ollessaan, joten käyn kääntämässä hänet selälleen. Simsalabim! Poika kääntyy tuttuun kylkiasentoon ja nukahtaa välittömästi.

Hienoa.

Olemme saaneet uuden lisän iltarutiineihimme:

 

 

Heräämme yöllä siis n.23, 02 ja 05.30 syömään. Kaksi kuukautta sitten (ja parin kk:n ajan) tuota klo: 23 heräämistä ei ollut. Tosin silloin kyllä tankkaaminen kesti lähes tunnin, nykyisen max.15min sijaan. Odottelemme, josko se kohta taas "unohtuisi". Olen täysin onnellinen tästä rytmistä, kun muistelee millaista se oli vain viikko sitten!

Share

Ladataan...
Ma-material Girl

Lilyn toimitus pyytää tällä viikolla lukijoita listaamaan omat suosikkituotteensa. Äitiyslomalla pynttääminen on jäänyt jopa edellistäkin olemattomammaksi (onko oikea sana?), mutta muutamilla tuotteilla on vakipaikka kylppärini kaapissa:

 

 

 

"Does this dress make me look fat?"

"-No, your big ass makes you look fat!"

kertoo humoristinen magneetti (Stockhome)

 

 

 

  • Erisan kasvopesu, kosteusvoide ja kasvovesi (Aknen parannuttua olen käyttänyt vain näitä herkän ihon tuotteita)
  • Garnier mineraalidödö
  • Versace Bright Crystal -tuoksu ja Body lotion
  • Tigin kampaussuihke (Queen for a day), jota käytän kiharaan, suoristamiseen ja ihan vaan föönaamiseen
  • Elisabeth Ardenin Eight hour creme ja Skin Protector (Atopiaan taipuvainen ihoni ei helpolla kesyynny talvella)
  • L´occitanen ruusukäsivoide ja manikyristini (onko tämäkään oikea sana?) joululahja: LCN käsivoide
  • L´occitanen kuivaöljy koko vartalolle (Cherry Blossom)
  • Bonacuren hopeashampoo ja Erittäin hieno suomalainen Mustikkahoitoaine

Laitoin ystäväni suosituksesta ripsipidennykset jo odotusaikana, enkä ole sen koommin meikkaillut, paitsi pari kertaa juhlatilaisuuksiin. Arkipäivisin vaan kampaan ripseni ja laitan kosteusvoidetta. Help-po-a.

 

P.S. Kiitos Toimitukselle! Tulihan kerrankin siivottua ko.kaappi!

 

 

Share

Ladataan...
Ma-material Girl

Kolme viikkoa sitten neuvolassa ihmettelimme, kuinka pojan unirytmi on mennyt aivan pipariksi. Entisen 1-2 heräämisen sijaan yössä, tilalle on tullut 5-6 heräämistä ja syöttöä yössä. Gabriel herää yhtäkkiä oudosti itkien ja syö kuin ei olisi ennen ruokaa saanut. (Vaikka todellisuudessa edellisestä syötöstä on se 1,5h.) Meidän neuvolatätimme uskoi sen olevan ohimenevä (1-2vkon kestävä) vaihe, joka tulee kuulemma neljän kuukauden iässä. Taas yksi ns. tiheän imun kausi. "Älkää aloittako vielä kiinteitä" (=muuta kuin äidinmaitoa) ja "Kyllä se helpottaa ja palautuu taas normaaliksi pian."

No, eipä palaudu. Yli kolme viikkoa sen jälkeen (ja pari viikkoa tuota neuvolaa ennen) kestänyt rumba jatkuu edelleen. Olen täysin loppu, rätti, poikki ja uupunut. Tällaista väsymystä ei voi olla olemassakaan. Paitsi, että on.

Tänään soitan hänelle ja kerron aloittavani maistatuksen.

 

Viime yön aikataulu noin suunnilleen:

20.00 poika nukkuu

22.00 minä menen nukkumaan, poika herää syömään

22.00-23.30 pyörin sängyssä, enkä saa unen päästä kiinni (!!)

23.30 poika herää itkuun. Uusi syöttö

01.00 poika herää syömään

01.30 poika herää itkuun. Ilmeisesti ilmavaivoja.

03.30 poika herää syömään. Poika ei tahdokaan enää nukkua. Jutellaan ja harjoitellaan konttausta (!)

04.00 poika nukkuu

05.30 poika herää syömään

06.15 miehen herätyskello soi. Poika alkaa möyrimään ja ähkimään. Jatkaa uniaan.

07.00 poika herää ja jatkaa juttelua, kikattelua ja konttausharjoituksia siitä, mihin aamuyöstä jäimme.

 

Että tällaista... Olisikohan ensimmäinen yhteinen joulumme sitten kuitenkin sellainen, että minä jään nukkumaan yksin kotiin ja mies ja poika menevät isomummille ja -papalle?

1. Kuva: "Oletpa kuitenkin jaksanut laittautua."

....

 

 

Kuva 2: "No enpä ole. Hiukset märkänä sotkunutturalla (kuitenkin pesty!) ja hirvee hedari. Kunhan vaan nyt otan nää kuvat."

 

 

:) <---- Hymy, jonka vedän (vaikka väkisin)  naamalle NYT.

Hyvää Joulua kaikille!

Share

Pages