Deborah Spungen: Nancy

 

Sid ja Nancy ovat käsite. Pariskunta on synonyymi myrskyisälle ja väkivaltaiselle suhteelle, eikä heitä juuri muusta muistetakaan. Paitsi ehkä huumeiden käytöstä ja siitä, kuinka soittotaidoton Sid oli Sex Pistolsin basistina. Nancy on taas jäänyt historiaan lähinnä bändärinä, jonka toiminta oli vähintäänkin epävakaata.

Nancyn äiti Deborah Spungen kirjoitti 1980-luvulla tyttärensä elämästä kirjan, josta on tullut varsinkin nuorten naisten lukema klassikko. En itse tullut lukeneeksi Nancyä nuorempana, vaikka luinkin silloin kohtalaisen paljon rock-musiikin historiaan liittyneitä kirjoja. Jostain syystä tämä osuus rockin historiaa ei silloin tainnut minua kiinnostaa.

Deborah Spungen tahtoo tuoda kirjassa esiin oman versionsa Nancyn tarinasta. Hän kokee, että media on kohdellut häntä ja hänen perhettään väärin, eikä kukaan ole ymmärtänyt hänen näkökulmaansa. Kaikkein julkeimpia olivat toimittajat, jotka Nancyn kuoleman jälkeen parveilivat perheen kodin edustalla ja yrittivät saada juttunsa keinolla millä hyvänsä.

Soitin naapureille ja pyysin, etteivät hekään ryhtyisi puhumaan toimittajille. Heitä kaikkia oli lainattu väärin lehdissä helmikuussa. He suostuivat mielellään. He kunnioittivat meidän yksityiselämäämme. Miksi lehtiväki ei voinut kunnioittaa sitä? Kuinka ihminen saattoi työntää mikrofonin toisen ihmisen kasvoihin kiinni ja pyytää - ei, vaatia - että minä auttaisin heitä myymään lehteään, parantamaan irtonumeroiden kauppaa?

Deborah Spungen kuljettaa kirjaa täysin omasta näkökulmastaan. Nancy on ikään kuin hänen puolustuspuheenvuoronsa, eikä kerronnassa juuri ole läsnä surua tai katumusta. Hänen tyttärensä kuolema oli vääjäämätön, eikä asioiden kulkuun voinut vaikuttaa. Deborah kyllä tiesi, ettei Nancy tulisi elämään pitkään. Vain se, miten se lopulta tulisi tapahtumaan, oli yllätys.

Deborah kertoo, kuinka hän tulee nuorena äidiksi ja on jo varhain vakuuttunut siitä, että Nancyssä on jotain vikaa. Vauvanakin Nancy oli vaikea, ja vähitelleen hänen tilanteensa muuttuu yhä huonommaksi. Hän terrorisoi koko perhettä ja tekee äitinsä elämästä helvettiä. Deborah syyttää tytärtään jopa siitä, kuinka hän ajautui pettämään aviomiestään.

Perhe yrittää hakea Nancylle apua, mutta siitä ei ole hyötyä. Kirjassa tarjoillaan tulkintaa, jonka mukaan Nancylla olisi ollut lapsesta saakka diagnosoimaton skitsofrenia. 1970-luvulla tätä mahdollisuutta ei ymmärretty, eikä sairauteen ollut edes likimain tehokkaita hoitokeinoja. Jos Nancy olisi saanut varhain oikean diagnoosin, tuskin hänen tilanteensa olisi siitä olennaisesti muuttunut.

Teini-ikäisenä Nancy päättää, että hän yksinkertaisesti tahtoo kuolla. Tämän jälkeen loppu on lipumista kohti huumeita, rock-elämää ja Sid Viciousia. Poikaystävälle ei kuitenkaan ole varattu vain pahiksen roolia, vaan hän on lähinnä pöllyissä vaeltava zombi. Jopa hänen osuutensa Nancyn kuolemasta jää arvailujen vartaan, koska on aina mahdollista, että Nancy itse käski Sidiä iskemään veitsen hänen rintaansa.

Nancy on häiritsevää luettavaa. Olin melko järkyttynyt siitä, kuinka Deborah syyttelee tytärtään. Toisen päähenkilön, itse Nancyn, mielenliikkeet taas jäävät etäisiksi, koska niitä ei kuvata muutoin kuin Deborahin näkökulmasta. Se, miten Nancy on itse kokenut elämänsä, jää minulle kirjan lukemisen jälkeen vieraaksi. Jos olisin lukenut kirjan teininä, osaisin ehkä tavoittaa Nancyn tunnelmia jostain rivien välistä.

Vaikka Nancy on hyvin värittynyt ja henkilökohtainen näkökulma Nancy Spungenin elämään, sen lähemmäs Sidin ja Nancyn ikonista, häiriintynyttä rakkaustarinaa ei kenties ole koskaan mahdollista päästä. Nancy on ollut ihminen, joka ei elämänsä aikana juuri saanut ymmärrystä - paitsi ehkä elämänsä rakkaudelta Sidiltä.

Onko joku muu lukenut Nancyn? Miten koitte tarinan?

 

Deborah Spungen: Nancy

Suomennos Anna Salo

363 sivua

Gummerus 2016

Lainattu kirjastosta

Helmet-lukuhaaste 2017, 36. elämäkerta tai muistelmateos

 

Lue myös

Patti Smith: M Train

Kim Gordon: A Girl in a Band

Juha Itkonen: Palatkaa perhoset

Share

Kommentit

Suttastiina

Mie luin And I Don't Want To Live This Life sen ilmestyttyä heti kun sain sen käsiini - taisin peräti tilata sen saadakseni mahdollisimman pian käsiini. Olin/olen Sex Pistols fani ja kirja kolahti kyllä todella lujaa juuri ja juuri parikymppisen sydämeen.

Hassua kyllä - en itse muista kokeneeni kirjaa mitenkään Nancya syytteleväksi, vaan varsin realistiseksi kuvaukseksi hänesta.

Pitäisi varmaan lukea uudestaan ja katsoa mitä tunteita se nyt herättäisi.

Taina – Maaginen realismi

Kirja on varmasti ilmestyttyään ollut todella kovaa kamaa!

Ehkä tässä vaiheessa elämääni olin lukiessani kiinnostunut pikemminkin perheen tavasta kohdata vaikea tilanne kuin sinänsä Sidistä, Nancystä tai Sex Pistolsista. Deborahin ja Nancyn suhde on varmasti ollut vaikea, ja minusta oli kiinnostavaa, ettei Deborah kertonut Nancystä juuri yhtään myönteistä muistoa. Vaikutti siltä, että Nancy on ollut jotenkin tuhoon tuomittu alusta saakka (mitä on toisaalta vaikea kuvitella kenestäkään pikkulapsesta).

Tosiaan, jos olisin itse lukenut tämän nuorempana, niin olisin varmaan mieltänyt tarinan jostain ihan eri näkökulmasta.

Ace Von S
Herkuleen Urotyöt

Luin kirjan teininä enkä paljoa sen tapahtumista muista, mutta sen muistan, että kolahti ja kovaa. Ehkä jos lukisin kirjan nyt ja katsoisin asioita aikuisen näkökulmasta, asiat voisivat olla toisin.

Taina – Maaginen realismi

Joo, olen ymmärtänyt, että Nancy on kolahtanut moniin kovasti!

Nancy oli kiinnostavaa luettavaa, mutta jokin nuoruuden vimma minulta jäi varmasti tavoittamatta. On jännittävää huomata, kuinka sitä itse muuttuu lukijana vuosien kuluessa. Nyt ehkä yritin samaistua enemmän äitiin kuin tyttäreen.

CougarWoman
CougarWoman

Mä luin tämän uudestaan (ja nyt englanniksi) pari vuotta sitten sitten, ja mua jotenkin säälitti Sid; vähän semmoinen pöljä vässykkä, jolle nousi pissa päähän "maineesta ja kunniasta". Jotenkin tuntuu, että Nancy vei Sidiä kuin pässiä narussa, ja että se sen kovuuskin oli vaan kuori, ja että Sid oli oikeasti aika herkkä tyyppi. 

Taina – Maaginen realismi

Joo, Sid! Eihän se tässä kirjassa ole mikään kova punk-jätkä vaan enemmän sellainen hassu ressukka. Eniten hän tuntui kaipaavan sitä, että Nancy olisi silitellyt häntä ja pitänyt hyvänä. Sid Vicious oli varmasti vain lavapersoona, kun oikea Sid kaipasi hellyyttä ja huolenpitoa.

Viimeisillä sivuilla aloin tosissani miettiä sitä, että tappoiko Sid Nancyn vai pikemminkin Nancy Sidin. Varmasti he tavallaan kummatkin kuljettivat toisiaan loppua kohti.

AnnikaJ (Ei varmistettu)

Luin tuon kirjan teininä ja kirja teki kyl vaikutuksen vaikka aika raskasta luettavaa olikin. Mulla on myös Sid and Nancy elokuva. Mua on aina kiehtonut heidän traaginen rakkaustarinansa.

Taina – Maaginen realismi

Ai, suhteesta on tehty elokuvakin. Täytyypä tutustua!

Luin tämän monta kertaa teininä. Mua ei kiinnostanut niinkään Sid ja Nancy, vaan kertomus skitsofreniasta. Surullinen kirja, onneksi tietoisuus mielisairauksista on lisääntynyt ja hoito parantunut.

P.S Tervetuloa lukupiiriin
http://www.lily.fi/blogit/lukupiiri

Kommentoi