Kuolleiden runoilijoiden kerho: Allen Ginsberg

 

Kuolleiden runoilijoiden kerho on sarja, jossa tutustutaan yhteen kuolleeseen runoilijaan kerran kuukaudessa hänen kuolinpäivänään. Huhtikuun 5. päivänä tulee kuluneeksi 19 vuotta beat-sukupolven äänen Allen Ginsbergin sekavasta kuolemasta.

Kuolema

Viimeisinä vuosinaan Allen Ginsberg kärsi vaivasta jos toisestakin. Hänellä oli jatkuvia sydänongelmia, jotka osittain johtuivat täyteen pakatusta aikataulusta ja stressistä. Hän ei kuitenkaan koskaan yrittänyt vähentää menojaan. Lisäksi hänen pitkäaikainen polttamisensa aiheutti ongelmia. Vaikka hän oli kääntynyt buddhalaisuuteen ja yritti uskonnollisista syistä useaan otteeseen lopettaa polttamisen, hän ei koskaan onnistunut siinä. Häntä vaivasivat myös diabetes ja hepatiitti.

Kaiken kukkuraksi Ginsbergillä diagnosoitiin maksasyöpä. Kuulutuaan diagnoosin hän kirjoitti nopeasti kaksitoista runoa, sai seuraavan päivänä sydänkohtauksen, vaipui kahdeksi päiväksi koomaan ja kuoli ystäviensä ympäröimänä New Yorkissa 5.4.1997.

 

Elämä

Allen Ginsberg syntyi juutalaiseen perheeseen vuonna 1926 Newarkissa. Hänen isänsä oli runoilija ja lukion opettaja. Hänen äitinsä oli mielisairas, muttei hän koskaan saanut kunnollista diagnoosia. Ginsberg vietti nuoruudessaan pitkiä aikoja äitinsä seurana mielisairaalassa, ja hän käytti myöhemmin näitä kokemuksiaan useissa runoissaan.

Lukion jälkeen hän päätyi pian Columbian yliopistoon, jossa hän tutustui muihin beat-sukupolven tuleviin tulkkeihin, kuten Jack Kerouaciin ja William Burroughsiin. Näinä vuosina hän koki muun muassa huumetripin, jossa joko Jumala tai William Blake ilmestyi hänelle - Ginsberg ei ilmeisesti ollut aivan varma kumpi. Kuitenkin vielä ensimmäisen runokokelmansa ilmestymistä, Ginsberg ehti muuttaa New Yorkista San Franciscoon, jossa hän työskenteli hetken aikaa markkinatutkijana (!).

Ensimmäisen runokokoelman ilmestyminen muuttikin sitten kaiken. Sen nimikkoruno Howl, joka on suomennettu Huudoksi, aiheutti varsinaisen myrskyn. Sitä syytettiin säädyttömyydestä, sillä se sisälsi kuvauksia homoseksistä. Ginsberg joutui oikeuteen, mutta tuomari ratkaisi keissin hänen hyväkseen. Huudosta voi kuunnella alkua Ginsbergin itsensä lukemana YouTubesta.

 

 

Uransa alussa Allen Ginsbergiä pidettiin lähinnä riettaana ja merkityksettömänä. Myöhemmin hän nousi maineeseen ja käytti asemaansa julkisuuden henkilönä saadakseen huomiota erilaisille polittisille kysymyksille huumeiden käytöstä seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin ja Yhdysvaltojen sotatoimiin. Hän sai elämänsä aikana paljon huomiota ja arvostusta.

 

Perintö

Ginsbergin runoja on vieläkin ihan hauska lukea. Ne ovat runoina siinä mielessä kiitollisia, että niistä kerrankin ymmärtää jotain ilman selitysoppaita. Kun hän haluaa kirjoittaa paskasta, hän kirjoittaa paskasta. Ei loppusointuja, ei suuria vertauskuvia. Hänen runonsa vaikuttavat pikemminkin vapaalta puheelta kuin muodollisesti kovin tarkkaan mietityiltä kokonaisuuksilta.

Esimerkiksi Ulostetta-niminen runo kertoo jotain suurta ihmiselämän ulottuvuuksista:

Jokainen ulostaa erinäisiä lasteja
Ajatella -
Marilyn Monroen nättejä peräpakaroita,
Eleanor Rooseveltin valahtaneita pussihousuja
Rudolf Valentinoa istuimella, ponnistamassa
lihakset rentoutuvat
Presidentit katsovat pyttyyn
todetakseen terveytensä
Valkoisen talon punaposkinen laihduttaja,
Viimeinen, kolkko hapannaama
liituraitapökät nilkoissa
Wesi Cammarissa

Katkelma runosta Ulostetta, suomennos Seppo Lahtinen

Mutta tosissaan, Allen Ginsberg oli oman sukupolvensa suuri tulkki. Hänessä ilmentyivät monet sen ajan ihanteet, kuten vapauden tavoittelu ja riippumattomuus. Hänen runonsa eivät kuitenkaan enää kerro omasta sukupolvestani vaan jostain edellisestä sukupolvesta, joka näihin päiviin mennessä on joko kuollut tai seestynyt. Ginsbergin teemat ovat monesti poliittisia, joten ne eivät siinä mielessä ole yleisinhimillisiä, että niihin olisi helppo samaistua eri aikoina (tietenkin paskaa lukuunottamatta).

Ehkä Ginsberg, joka aikanaan oli tosi cool, alkaa jo nyt tuntua vähän vanhanaikaiselta.

 

Aiemmat Kuolleet runoilijat:

William Butler Yeats, 28.1.
Wislawa Szymborska, 1.2.
Anna Ahmatova, 5.3.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.