Tuomo Pietiläinen ja tutkiva työryhmä: Wahlroos - Epävirallinen elämäkerta

Ladataan...

 

Björn Wahlroosin epävirallinen elämäkerta oli vastikään ilmestynyt. Oli vuosi 2013, ja olin lähtenyt Tampereelle junalla aamuvarhain, koska osallistuin töiden puolesta historian ja yhteiskuntaopin opettajien kevätpäiville. Sillä kertaa päivien teemana oli talous, ja järjestäjät olivat jotenkin onnistuneet hankkimaan puhujaksi Björn Wahlroosin. En enää muista mistä Wahlroos tarkalleen ottaen puhui, mutta pakko myöntää, että hän teki minuun vaikutuksen. Vaikka hänen sanomastaan olisi erimieltä, hän on joka tapauksessa karismaattinen puhuja.

Tuomo Pietiläisen ja työryhmän laatimasta Wahlroosin epävirallisesta elämäkerrasta kirjoitettiin sen ilmestyessä paljon, mutta näin pari vuotta myöhemmin tomu on laskeutunut. Pietiläinen toimi vuoden verran journalistiikan vierailijaprofessorina Tampereen yliopistolla, ja hänen tutkivan journalismin kurssillaan ryhmä opiskelijoita kaivoi vuoden verran tietoja Wahlroosin eri elämänvaiheista. Löydökset koottiin Pietiläisen johdolla kirjaksi. Tämä tehtiin ilman yhteistyötä Wahlroosin kanssa, eikä kirjan päähenkilö ole kommentoinut sitä julkisuudessa millään tavalla.

Suoritin vastikään johtamisen perusteiden kurssia kauppakorkeassa, ja suorittamiseen kuului kirja-analyysin tekeminen jostain kirjalistassa olevasta kirjasta. Kun näin listalla Wahlroosin elämäkerran, muistin tapauksen Tampereelta ja tartuin siihen miettimättä asiaa toiste. Kirjoitin sitten analyysia siitä, miksi Wahlroos on noussut finanssimaailman huipulle. Siitä kirjoittaminen oli oikeastaan antoisaa, sillä Wahlroos antaa ajateltavaa. Omassa häpeilemättömässä elitismissään hän on varsinainen kummajainen suomalaisessa yritysmaailmassa.

 

 

Björn Wahlroos on syntynyt suomenruotsalaiseen ankkalampeen, mutta hänen isänsä on ollut alkoholisoitunut valtiovarainministeriön kansliapäällikkö. Vaikka lapsuus oli yläluokkainen, täysin särötön se ei ole ollut. Wahlroosin teini-iän taistoalaisuudesta on mainittu usein julkisuudesta, mutta vähemmän huomiota on kiinnitetty siihen, miten hän hylkäsi aatteen ja löysi markkinatalouden. Nykyään on ehkä vaikeampaa kuvitella oikeistolaisempaa ja markkinahenkisempää suomalaista kuin Wahlroos.

Wahlroos oli lahjakas ja sattui perehtymään rahoitukseen, ennen kuin se varsinaisesti löi itsensä läpi suomalaisissa yliopistoissa. Siksi hän erottui muista pankkien nuorista lahjakkuuksista. Näihin aikoihin 1980-luvulla pankit olivat vasta vapautumassa valtion sääntelystä, joten uudenlaiselle markkinalähtöiselle ajattelulle oli todella tilausta. Toisaalta Wahlroos ei ole sössinyt asioitaan tekemällä huonoja kauppoja tai jäämällä kiinni esimerkiksi veronkierrosta tai sisäpiirikaupoista.

Jos yhtään kiinnostaa talous, pankit tai ylipäätään yläluokkaisuus, Wahlroosin elämäkerta ei ole hassumpaa luettavaa. Sitä kannattaa lukea aihettaan laveammasta näkökulmasta ja miettiä, mitä Björn Wahlroosin menestys kertoo ylipäätään yhteiskunnasta. Esipuheessa kanustetaan miettimään sitä, minkälaiset ihmiset nousevat hyvin vaikutusvaltaisiin asemiin ja miten se tapahtuu. Ei ole lainkaan yhdentekevää, ketkä käyttävät valtaa maan suurimmissa yrityksissä.

Kun yli parikymmentä opiskelijaa kirjoittaa tekstejä, niiden yhteensovittaminen on vaikeaa, pahimmillaan helvetillistä. Muutamat opiskelijoista saivat tehtäväkseen toimittaa kirjan tekstejä, ja siihen on luultavasti palanut mieletön määrä aikaa. Lopputulos on kuitenkin tyyliltään varsin yhtenäinen. Muutamassa kohdassa kiinnitin huomiota pieniin rikkoihin, mutta ne eivät liiemmin häirinneet lukukokemusta. Työryhmä on tehnyt hyvää työtä arkistoja tonkimalla ja ihmisiä tapaamalla.

 

Tuomo Pietiläinen ja tutkiva työryhmä: Wahlroo$ - Epävirallinen elämäkerta

Into 2013

432 sivua

Lainattu kirjastosta

 

Share

Kommentoi

Ladataan...