Ladataan...

 

Ensin Brexit, sitten Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi?

The Washington Post -lehti analysoi viime viikon Brexit-äänestyksen jälkeen, voiko Brexit vaikuttaa Trumpin valintaan. Vastaus oli, että mahdollisesti kyllä. Jos Brexit hyydyttää lähikuukausina maailmantaloutta, vaikutukset tuntuvat myös Yhdysvalloissa. Jos taas Yhdysvalloissa talous sakkaa, Trumpille saattaa sataa uusia ääniä.

Yli 400 yhdysvaltalaista kirjailijaa ei ole ottanut kevyesti sen mahdollisuutta, että Donald Trump olisi heidän seuraava presidenttinsä. He ovat julkaisivat The Literary Hub -sivustolla avoimen kirjeen Yhdysvaltain kansalle, jossa he vastustavat Trumpia. Avoimen kirjeen ovat allekirjoittaneet muun muassa Jennifer Egan, Stephen King, Colm Toibin ja Junot Díaz.

Tässä katkelma kirjeestä:

Because the rise of a political candidate who deliberately appeals to the basest and most violent elements in society, who encourages aggression among his followers, shouts down opponents, intimidates dissenters, and denigrates women and minorities, demands, from each of us, an immediate and forceful response;

For all these reasons, we, the undersigned, as a matter of conscience, oppose, unequivocally, the candidacy of Donald J. Trump for the Presidency of the United States.

Kirjeeseen liittyy vetoomus, jonka kirjailijat pyytävät allekirjoittamaan, jos on samaa mieltä heidän viestinsä kanssa. Kesäkuun loppuun mennessä se on kerännyt noin 23 000 allekirjoitusta.

Vaalien lähestyessä kirjailijoiden vaikutusyrityksiä nähdään varmasti lisää. Kirjallisuuspiirit ovat Jenkeissä tunnetusti kallellaan demokraatteihin, joten suurin osa ilmaisuista tulee luultavasti olemaan Hillary Clintonin puolesta ja Donald Trumpia vastaan. On jännittävä nähdä, asettuuko kukaan tunnettu kirjailija julkisesti tukemaan Trumpia.

 

Kuva: Gage Skidmore / Wikimedia Commons

Share
Ladataan...

Ladataan...

 

Luin Brexit-järkytykseni keskellä Harper Leen romaania Kaikki taivaan linnut. Lee teki 1960-luvulla läpimurron Kuin surmaisi satakieli -romaanilla, ja häneltä odotettiin vuosikymmeniä turhaan toista romaania, kunnes pankkiholvista löytyi unohtunut käsikirjoitus. Kaikki taivaan linnut, joka on tiettävästi kirjoitettu jo ennen Kuin surmaisi satakieltä, julkaistiin viime vuonna kohun saattelemana. Kirjat jäävät todennäköisesti tähän, sillä Harper Lee kuoli tämän vuoden helmikuussa 89-vuotiaana.

Kaikki taivaan linnut ja Kuin surmaisi satakielen sijoittuvat samaan Maybcombin kaupunkiin Alabamassa. Niin ikään kummakin keskiössä on Jean Louis, joka jälkimmäisessä kirjassa palaa New Yorkista Maycombiin, sillä hänen iäkäs isänsä Atticus on alkanut sairastella. Maailma on kuitenkin muuttunut tai ehkä muutoksen kourissa on ollut lähinnä Jean Louis: Etelävaltion elämänmeno ja siihen limittyvä rotuerottelu tuntuvat vieraannuttavilta, eikä hän pysty hyväksymään niitä.

Kaikki taivaan linnut on ennen kaikkea kasvutarina vanhemman uhmaamisesta ja itsenäistymisestä. Jean Louis, joka on aina ihaillut isänsä oikeamielisyyttä, näkee Atticusin rasistisen kansalaisneuvoston kokouksessa. Tapahtuma järkyttää hänen kuvaansa isästään, eikä ristiriita anna Jean Louisille rauhaa. Se piinaa ja painaa. Kirja kulminoituu isän ja tyttären väliseen yhteenottoon, jossa tytär nousee vastustamaan isänsä ajattelutapaa.

 

 

Kirjassa minua puhuttelivat Jean Louisin sedän sanat. Setä sanoo, että Jean Louisin sisällä oleva ristiriita on sama, jota etelävaltiot käyvät läpi. New Yorkissa asuneen on vaikea hyväksyä ajattelutapaa, joka tuntuu hänestä väärältä. Hän kuitenkin kehottaa Jean Louisia kohtaamaan etelävaltioiden ajattelutavan ja kuuntelemaan ihmisiä, joihin se on iskostunut. Kirjan tapahtuma-aikaan suuri huoli oli korkeimman oikeuden päätös, jonka mukaan rotuerottelu oli kouluissa kiellettyä. Etelän valkoiset pelkäsivät, että heidän lapsensa lähtevät päätöksen myötä mustaihoisten matkaan.

Lukiessani mieleni oli voimakkaasti virittynyt Brexit-todellisuuteen, ja tulkitsin kirjaa yleismaailmallisena kuvauksena kahden eri maailman kohtaamisesta. Euroooppa on hyvin jakautunut. On paljon kaupunkilaisia, koulutettuja nuoria, jotka tukevat esimerkiksi Euroopan unionia. Sitten on paljon maalaisia, kouluttamattomia vanhoja, jotka ovat pettyneitä tai pelkäävät kansainvälistymistä ja maahanmuuttoa. Olisi helppoa olla vihainen tai vähättelevä, mutta oikeampi tapa olisi kuunnella ja yrittää ymmärtää ero-leiriä ja heidän motiivejaan. Näin maailma voisi vähitellen muuttua paremmaksi.

Kirjaa on luettu paljon vertaillen sitä Kuin surmaisi satakieleen. Sekä Jean Louis että Atticus näyttäytyvät kahdessa kirjassa eri valossa, ja heistä tulee erilaisia puolia esiin. En itse ole lukenut Kuin surmaisi satakieltä, joten tavallaan olin vapaa vertailun taakasta ja luin Kaikki taivaan linnut -kirjaa itsenäisenä teoksena. Vaikka nautin romaanin kerronnasta ja kiinnostavista teemoista, se jää itsenäisenä kirjana kuitenkin lopulta hieman vaisuksi. Ilman taustaansa klassikon varjossa, se tuskin olisi ollut yhtä suuri kirjallinen tapaus kuin mitä se oli.

 

Harper Lee: Kaikki taivaan linnut (Go Set a Watchman)

Suomennos Kristiina Drews

Gummerus 2015

286 sivua

Lainattu kirjastosta

Helmet-lukuhaaste 2016, 33. kirjailijan viimeiseksi jäänyt kirja

Share

Ladataan...

 

Suomalaiskansallisen perinteen mukaisesti kesälomani alkoi juhannuksesta. Vielä torstaina lähettelin ihmisille sähköposteja ja yritin saada kaikki töissä mahdollisimman hyvään kuosiin, jotta asiat edistyisivät edes hieman myös lomani aikana. Nyt juhannuksena olenkin sitten yrittänyt toipua pienestä kesäflunssasta ja heitellä tavaroita rinkkaan.

Olen pian lähdössä matkalle Kuubaan. Perillä olisi tarkoitus palloilla jonkin aikaa Havannassa, mutta lähteä sen jälkeen vähän tutkimusmatkalle sen ulkopuolelle. Reissun viimeiset päivät on varattu rantaelämälle Varaderosissa, joka on erityisalue Kuuban muutoin kommunistisessa järjestelmässä. Varaderos on ihan rehellisen kaupallinen turistipaikka.

Yritin etsiskellä reissua varten kuubalaista kirjallisuutta matkalukemiseksi, mutta sellaista ei tunnu juuri olevan. Pakkasin mukaan Ernest Hemingwayn Kirjavan sataman, joka sijoittuu osin Kuubaan, ja kuubalais-yhdysvaltalaisen Cecilia Samartinin Nora & Alician. Se on kertomus kahdesta ystävyksestä ja elämästä 1950-luvun Kuubassa. Eiköhän näillä ainakin hetken pärjää.

Olen ajastanut reissun ajaksi teille vähän luettavaa. Luulisin, että wifi-yhteydet ovat Kuubassa harvassa, joten kaikki reagointi tulee tapahtumaan viiveellä. Adiós amigos, nauttikaa kesäpäivistä!

Share

Pages