Ladataan...
MadebySuvituuli

Puutarhamme omenapuut kukkivat viime toukokuussa epätodellisen runsaasti, kun juhlimme nuorimmaisemme ensimmäistä syntymäpäivää. Näkymä oli kuin sadusta; parhaat ystävämme sekä läheisimmät sukulaiset istuivat puutarhassa, omenapuun kukkien terälehdet varisivat päällemme kuin kukkakeijujen sade ystäviemme nauraessa ja laulaessa kuopuksellemme. Aurinko paistoi ja soitimme afrikkalaisia vinyylejä puutarhahuvilassa. Kohotin katseeni siniselle taivaalle, suljin silmäni ja tunsin omenapuiden kukkien vienon tuoksun nenässäni, syksyllä tulee paljon omenoita, ajattelin. 

Niinhän niitä tuli. Satoja ja satoja litroja. Pihallamme on kolmea eri lajiketta kirpsakasta päärynäomenasta överimakeaan punaiseen jättiomenaan. Meillä on nyt kuule syöty aika paljon omppua kaikin tavoin! Parhaimpana ne tietenkin maistuvat juuri maasta noukittuna, pihakeinussa lasten kanssa halien. 

Nappasin aamulla pihalta muutaman ompun ja halusin pitkästä aikaa jakaa kakkureseptin. Omenakakkua siis! En ollut ihan varma kumpi minua inspiroi enemmän; sieluani lämmittävä pekaanipähkinän mausteisuus vai kirpsakka omena. Kuitenkin molempia sain ympättyä tähän syysiltojen viileneviin tunnelmiin. Käytin kirpeitä omenia ja päälle siivutin makeampaa. 

Nauti huippuhyvässä seurassa, kynttilänvalossa mieluiten puutarhassa.. 

OMENAINEN RAAKAKAKKU RANCH STYLE
Pohja

5 dl pekaanipähkinöitä

11 tuoretta kivetöntä taatelia

3 rkl sulaa neitsytkookosöljyä

3 rkl luomulaatuista vaahterasiirappia

0,5 tl ceyloninkanelia

hyppysellinen ruususuolaa

Täyte

5 dl cashewpähkinöitä

0,75 dl luomulaatuista vaahterasiirappia

3-4 kirpeitä pihaomenoita 

4 rkl sitruunamehua + omenasiivujen päälle noin 2-3 rkl

1 rkl lesitiiniä

1 dl neitsytkookosöljyä

0,5 dl sulaa kaakaovoita

1 tl vaniljajauhetta

3 tl ceyloninkanelia kanelikerrokseen

Kastike

1 dl vaahterasiirappia

2,5 rkl lucumaa siivilöitynä

4 rkl pähkinävoita

1 tl vaniljajauhetta

hyppysellinen ruususuolaa

Liota luomulaatuisia raakacashew-pähkinöitä raikkaassa vedessä vähintään 4 tuntia. Valuta vedet, huuhtele ja siirrä takaisin liuotusastiaan odottamaan. Sitten tehdään kakkupohja. Sulata ensin miedolla lämmöllä kookosöljy sekä täytteeseen tuleva kaakaovoi. Rouhi pekaanit monitoimikoneessa keskikarkeaksi rouheeksi ja lisää loput aineet. Työstä pohjaa kunnes se alkaa vähitellen muodostamaan isoa pallonmuotoista mötikkää. Pyörittele pohjasta 6-8 euron kolikon kokoista palloa ja laita ne foliolla peitetylle lautaselle ja painele loppu pohja 17 cm irtopohjavuoan pohjalle. Reunojen ei tarvitse olla tasaisia, itse jätin pohjan rennosti ja rouheasti "liikkumaan", kuin maatalon emännän kakkupohja. Siitä se nimikin sitten tuli, Ranch Style. Painele pohja kuitenkin kiinteästi ettei se murene kakkua leikatessa. Vinkki! Pohja on paksu joten jos haluat isomman kakun ja ohuemman pohjan, voit hyvin käyttää myös 24 cm irtopohjavuokaa tälle reseptille. Silloin kakusta tulee matalampi. Mutta itse diggaan tästä paksusta jenkkityylin kakkutyylistä just tänään. Laita kakkuvuoka, sekä lautanen jossa pallot ovat, pakkaseen odottamaan.

Siirrytään kakun täytteeseen. Lado kovatehoisen blenderin pohjalle järjestyksessä vaahterasiirappi, kookoskerma, lesitiini, vaniljajauhe ja sitruunamehu. Kuori omenat ja poista siemenkodat. Pilko pienemmäksi ja lisää blenderiin. Lisää cashewt ja surruttele sileäksi. Saatat tarvita tampperia tai sen puutteessa käytä nuolijaa ja lorauta vähän kädenlämpöistä vettä mukaan jos täytettä on hankala saada liikkumaan kannussa. Kun täyte alkaa olemaan silkkisen sileää, valuta blenderin pyöriessä kannen syöttöaukosta ohuena norona kookosöljy sekä kaakaovoi mukaan. Tarkista, että rasvat sekoittuvat täytteeseen hyvin. Ota jäinen kakkuvuoka pakkasesta ja kaada täytettä puoleen väliin. Kaada erilliseen astiaan täytettä noin 1-1,5 dl ja lisää kaneli, sekoita tasaiseksi. Nyt jäinen kakkuvuoka on kovettanut täytettä joten voit kaataa sen päälle kanelisen kerroksen ja pyöräytä lusikan kärjellä pari kertaa ympäri, että täytteistä syntyy marmorointikuvio. Kaada loput blenderikannussa olevasta täytteestä päälle ja tasoita lusikalla. Laita pakkaseen vähintään kolmeksi tunniksi, että kakku jäätyy täysin. 

Valmista kastike. Käytin itse crunchy- maapähkinävoita, sillä kaapista oli mystisesti hävinnyt reseptiin kaavailemani cashew-voi. Jos tahdot neutraalimman makuisen kastikkeen ilman pähkinäpaloja, käytä silloin jotain muuta pähkinävoita kuin maapähkinää. Vispaa kaikki ainekset keskenään kulhossa, irrota kakku vuoasta täysin jäätyneenä ja valuta kakun päälle. Siivuta omenasta ohuita puolikkaita siivuja tai leikkaa isoja kuutioita. Aseta omenat astiaan ja valele niiden päälle sitruunamehua estääksesi omenan tummumisen. Koristele kakku pohjasta tehdyillä palloilla, omenoilla sekä vaikkapa tuoreilla viikunoilla, joiden sesonki alkaa palttiarallaa nyt. Itse tein kakulle vielä toisen vaniljakastikkeen jota valutin lautaselle. Blendaa silloin tukkijätkän kourallinen liuotettuja cashewpähkinöitä pienessä määrässä vettä, vaniljajauhetta ja vaahterasiirappia. Koristelin lautasannoksen kehäkukan terälehdillä sekä pihahortensian kukinnoilla.

Taidan olla valmis päästämään kesästä irti. Nyt syksy voi tulla. 

Ihanaa syksyä,

Suvituuli

Share

Ladataan...
MadebySuvituuli

Siitä on aikaa, kun olen tehnyt viimeksi pähkinämaitoa. Olen käyttänyt lehmänmaitoa pähkinän sijaan ja käyttänyt pähkinät leivonnaisiin ja muun reseptiikan hiomiseen. Eilen illalla sain himottavan fiiliksen tehdä erilaisia ihania valkoisia pähkinämaitoja ja siitä halusin jakaa herkkuja myös täällä Lilyn puolellakin. Keittiössä tulee vielä puuhasteltua isosta mahasta huolimatta, kun ei tämä meidän masussani hengaava vauvamme halunnutkaan vielä syntyä ilmoilla olevista merkeistä huolimatta. Noh, kun en ole päässyt vielä puhisemaan Kättärille, niin puhistaan sitten keittiössä. 

Kaupassa on toki myynnissä monia erilaisia pähkinämaitoja. Mutta koska sisältö on tärkeää, on itselleni mieluisempaa tehdä pähkinämaidot itse. Se on helppoa, kivaa ja lopputulos on joka kerta maukkaampi ja kermaisempi kuin kaupasta ostetuissa pähkinäjuomissa. Ja jälleen kerran pääsen itse vaikuttamaan pähkinöiden laatuun ja ravintosisältöön kun teen itse. 

Pähkinämaidon ABC

Pähkinämaito valmistetaan liottamalla hyvälaatuisia pähkinöitä yön tai päivän ajan vedessä. Kaada pähkinät siivilään ja valuta liotusvedet pois. Tämän jälkeen pähkinät pestään huuhtomalla siivilässä ja sitten ei ku vaan blendataan raikkaan ja korkealaatuisen veden kanssa. Omatekemien maitojen suhde on 1 osa pähkinää ja 2 osaa vettä eli esimerkiksi 2 dl pähkinää blendataan 4 dl veden kanssa. Itse pidän paksummista maidoista joissa on enemmän pähkinää, mutta voit myös tehdä maidon suhteeseen 1 osa pähkinää ja 3 osaa vettä.

Valmis seos siivilöidään kulhoon jolloin neste ja massa erottuvat. Sitten kulhon pohjalla oleva neste kaadetaan kannelliseen purkkiin ja säilytetään kylmässä. Älä heitä pähkinämassaa bioon. Se on käyttökelpoista herkkua leipätaikinassa, raakaleivonnassa tai esimerkiksi puurossa. 

  • Valitse aina luomupähkinöitä, mieluiten raakoja, jolloin kuorta ei ole irroitettu öljyssä keittämällä.
  • Liota pähkinöitä vähintään 12h vedessä jonka jälkeen huuhtaise pähkinät muutamaan otteeseen.
  • Lado pähkinät tehosekoittimeen veden kanssa ja blendaa niin kauan, kunnes seos on puhtaan valkoista. Joistain pähkinöistä saattaa jäädä tummia kuoren palasia sekaan mutta se tuo vain kaunista kontrastia valkoisen maidon kanssa. 
  • Laita iso kulho esimerkiksi tiskialtaaseen, jonka päälle laita pienireikäinen iso siivilä.
  • Kaada blenderin kannusta pähkinämaito siivilään ja sekoittele lusikalla niin kauan, kunnes massa ja neste erottuu. Painele massasta kaikki neste irti lusikalla tai jos sinulla on juustokangas, painele juustokankaasta käsin tarkasti kaikki neste kulhoon. 
  • Kaada kulhosta maito lasipulloon ja säilytä jääkaapissa. Jos haluat maustaa maidon, kaada huuhdeltuun blenderikannuun ja mausta mielesi mukaan.
  • Pähkinämaito on parasta tuoreena nautittuna mutta säilyy massan tavoin hyvänä jääkaapissa ainakin kaksi päivää. Säilytä massa kannellisessa rasiassa.

Vinkki! Laita pähkinät likoamaan aamulla ennen töihin lähtöä. Valmista pähkinäjuoma illalla ja laita jääkaappiin kylmettymään ja maustumaan yöksi. Näin sinulla on aamulla valmista pähkinäjuomaa käytettäväksi kahviin, puuroon tai esimerkiksi chiavanukkaaseen.

 

PARAPÄHKINÄMAITO

Parapähkinät ovat yksi all time lemppareistani pähkinämaailmassa. Ne ovat ihanan rasvaisia, makeita ja niissä on upea lajitelma tärkeitä kehon rakennusaineita. Parapähkinät ovat raskaana olevan naisen parhaita ystäviä, sillä ne sisältävät aimo annokset magnesiumia, seleeniä ja myös tiamiinia. Kaikki nämä ovat tärkeitä sikiön kehitykselle ja magnesium etenkin äidin suonenvetoihin, joita olen saanut paljon odotusaikana. Parapähkinät ovat pähkinöistä rasvaisimpia (ne hyvät rasvat yo) joten ne ovat omiaan smoothieihin ja pähkinämaitoihin. Muista kuitenkin, että jos päätät käyttää parapähkinöitä niin suosittelen käyttämään sitä vain pienissä määrissä. Parapähkinät sisältävät suuria määriä seleeniä ja suositeltava päivittäinen annos niitä on vain neljä pähkinää. Joten jos valmistat parapähkinämaitoa, voit tehdä pienemmän määrän puolittamalla reseptin määrät jos juojia ei ole paljoa. 

4 dl valmista parapähkinämaitoa

6 taatelia

3 rkl carob-jauhetta tai raakakaakaojauhetta

ripaus aitovaniljajauhetta

Valmista ensin maito blendaamalla pähkinät veden kanssa valkoiseksi maidoksi ja siivilöi parapähkinämaito kahteen kertaan, sillä pähkinät menevät sen verran hienoksi. Lisää kivettömät taatelit, carob tai raakakaakaojauhe sekä vaniljajauhe ja blendaa hetki sileäksi. Lisää hunajaa tai vaikkapa yksi banaani jos tarvitset lisää makeutusta. Nauti heti. 

 
 
MANTELIMAITO

Mantelimaito onkin pähkinämaitojen legendaarisin pähkinä. Hakusanalla "almond milk" internetistä löytyy 64 miljoonaa osumaa, joten voisin sanoa etten ole tässä keksimässä ruutia uudestaan. Manteli on maultaan neutraali ja siksi moni onkin tykästynyt siitä tehtyihin juomiin. Mantelin kaveriksi sopii hyvin marjat sekä raakakaakao. 

4dl mantelimaitoa

1 dl marjoja (käytin vadelmia)

2rkl vaahterasiirappia

Lisää valmiiseen maitoon jääkaappikylmiä vadelmia tai muita haluamiasi marjoja. Blendaa eli tehosekoita eli pistä Vitamix laulamaan. Makeuta juoma vaahterasiirapilla tai kookospalmunektarilla ja nauti heti. He-ti. 

 
 
CASHEW-MAITO

Aika harva juttu voittaa cashew-pähkinöistä tehtyä kermaa tai maitoa. Härreguud miten hyvää cashew on nestemäisenä. Cashew-maitoa valmistaessa huomaat, ettei sinun tarvitse siivilöidä nestettä ollenkaan, sillä cashew hienontuu silkkiseksi veden kanssa ja lopputulos on paksua, kermaista ihanaa juomaa. Ah. Kerma syntyy latomalla eli viskomalla liotetut pähkinät blenderiin ja laittamalla koneen päälle. Lisää vettä pikkuhiljaa kunnes seos on paksuhkoa mutta kuitenkin sellaista joka liikkuu vaivattomasti blenderissä. Mutta niin se maito. Mielestäni cashew-maito on parhaimman makuista näistä kolmesta. Oli pakko kertoa. Just so you know. Sopii kahveihin, pirtelöihin, murojen kanssa, chiavanukkaisiin, ihan mihin vaan. Voisin kylpeä tässä. Tai synnyttää lapsen cashewmaidossa. Joo, tiedän, menee oudoksi. Mutta on se vaan sen verran ihanaa nektaria!

4 dl valmista cashew-maitoa 

ripaus vaniljajauhetta

1-2 rkl hunajaa

Valmista kuten muutkin maidot ja hajoa pakkaseen. Eiku. Nauti!

Cashewmaito- cHIAVANUKAS 3-4 ANNOSTA

5 rkl chiasiemeniä

4 dl cashewmaitoa

4 taatelia

1/4 tl aitovaniljajauhetta

yhden mangon hedelmäliha

banaani

muutama pala ananasta sekä appelsiinia

Blendaa cashewmaito, taateli, vaniljajauhe ja sekoita valmis maito chia-siemeniin. Sekoittele hyvin, anna turvota noin 15 minuuttia, jonka jälkeen kaada kauniiden lasien pohjalle. Laita lasit kylmään. Blendaa sillä välin hedelmät keskenään ja kaada hedelmäsose kovettuneen chiavanukkaan päälle. Anna maustua jääkaapissa vähintään kolme tuntia tai yön yli. Koristele tuoreilla marjoilla, esimerkiksi vadelman paloilla. 

Vinkki! Tee tämä illalla tuoreesta pähkinämaidosta, pidä yön yli jääkaapissa ja nauti aamupalaksi. Todella hyvää ja maha kiittää!

 

Share

Ladataan...
MadebySuvituuli

Kuten moni nainen, minäkin olen vihannut kehoani. 

Olen ruoskinut ja näännyttänyt sitä sisäisesti sekä tehnyt viiltoja ulkoisesti. Olen arvottanut oman kehoni täysin jonkun lehti/malli/seksismi-ideaalin mukaisesti eli photoshopatun naisen mittoihin. Ja olen surkeasti epäonnistunut, kuten jokainen ihminen. Sillä se kuva, joka on meille naisen kehosta syötetty, on täysin epäaito ja digitaalinen. 

Olen antanut keholleni sitä soimaavia ajatuksia ja käytösmalleja varmaan yli 20 vuoden ajan. Tässä kehossani on kasvanut kaksi täydellisen kaunista sekä jumalaisen ihmeellistä lasta ja kehoni on pystynyt tekemään lähestulkoon kaiken, minkä olen siltä tarvinnutkin. Mutta silti, olen ollut keskittynyt käsivarsien löysään nahkaan, nilkkojen paksuuteen, ukkovarpaan arpeen, lakkaamattomiin kynsiin, finneihin, hiusten tyvikasvuun, mahan arpiin, painoon, kaikkeen mitä en halunnut itselläni olevan. Halusin pitkän, alipainoisen, isotissisen, tiukkapeppuisen mallinvartalon käsivarren paksuisella hiuspilvellä varustetuna. Superhumanoidin kehon, sen jota me kaikki yhteisesti ihailtiin.

Aika idioottimaista, eikö?

Mutta sitten jotain muuttui. Elämäni ensimmäistä kertaa tunsin itseni kokonaisvaltaisesti kauniiksi kun odotin toista lastani. Kehossani alkoi raskauden edetessä hyrrätä päivittäin sähköinen hyvän olon tunne, joka vaihteli intensiteetiltään pienestä mahanpohjan kutituksesta silmämunat taaksepäin pyöräyttävään ekstaasiin. Hehkuin ja hykertelin. Pian synnytyksen jälkeen kuitenkin huomasin, että se kultahippuinen tähtipöly sisälläni olikin nyt kokonaisena ihmisenä sylissäni. Minun oli nyt haettava se silityksen tunne itse itselleni. Lapseni ansiosta tiesin, miten hyvältä kehossani voikaan tuntua. Siitä alkoi paraneminen mutta ensin piti kaivaa ylös jotain mikä oli vahvasti kehon hyväksymisen tiellä. Kävin useiden kuukausien ajan pohjamutia myöten läpi kehooni kohdistuvaa häpeää, joka oli alkanut jo pienenä lapsena. Asioiden käsittely oli harvinaisen intensiivistä mutta lyhyessäkin ajassa sisälläni tapahtui muutosta. Kohtasin häpeän alkusyyn myös ystävieni kanssa ja heiltä sain todella parantavaa ehdotonta rakkautta ja ymmärrystä. Sitten vähän ajan päästä pöly laskeutui ja alkoi aivan uudenlainen arki. Huomasin olevani oikeastaan aika mukiinmenevä nainen. Huomasin jonkun sisäisen palasen muuttuneen. Katsoin itseäni peilistä ja kappas, näinkin siellä ihan uuden ihmisen ja kehon joka oli monesta kohtaa kauniisti veistetty luomus. Huomasin ihailevani omia kasvojani. Uups, saako näin tehdä? Huomasin miten paksu ja villi leijonan harja minulle oli annettu. Tukka kuin paksu villi pehko täynnä seikkailunhalua ja rohkeutta aloittaa uusia projekteja. Leijonaemo. Huomasin, miten jalkani olivat vahvat ja muodokkaat ja niistä näki, että keholla on myös tehty raskaitakin töitä. Huomasin, miten vyötäröni oli tullut esiin. Joko fyysisesti tai omiin silmiini. Huomasin silmät, jotka Näkevät ja joissa tuikkii kosmos. Huomasin muhkean ja kauniisti heiluvan pepun ja kauniin selän kaaren. Minä olen runsas, jopa ylipainoinen. Tiiätkö, se ei haittaa! Laihtuminen ei tuottaisi minulle tällä hetkellä kauhean suurta onnea, mä tykkään olla tällä hetkellä tämän kokoinen. Laihtuminen ei myöskään tekisi minua kauniimmaksi, vaan erilaiseksi siitä mitä olen juuri nyt. Onpa uusi tunne! Vaude, minullahan on aika kurvikas kroppa josta haluan nauttia! Ja haluan antaa muidenkin nauttia tästä, kröhöm.

Näitä ahaa-elämyksiä alkoi sadella monta kertaa päivässä. Jos olisit vielä jouluna kysynyt minulta uskoisinko joku päivä olevani ystävä kehoni kanssa, olisin epäillyt. Kaikki alkoi sen ymmärtämisestä, että miten haluan elää elämääni. Tietenkin niitä epävarmuuden tunteita nousee, mutta niiden kanssa osaan jostain syystä olla rauhassa ja tietoisesti itselleni lempeä.

Tahdon elää elämäni loppupäivät, vuodet sekä vuosikymmenet matkaten kehoni kanssa sulassa sovussa, parhaimpina ystävinä. Tämä meille annettu upean mystinen elämämme on lopulta suhteellisen pieni sykähdys koko Universumissa, joten miksi emme nauttisi jokaisesta annetusta päivästä? Jokainen asia elämässämme on tärkeää ja tarkoituksenmukaista. Myös ne ahdistavat päänsisäiset pelotkin, koska niitä me olemme tulleet tänne kohtaamaankin. Minulle yksi suurimpia oppiläksyjäni on ollut kehon hyväksyminen sellaisenaan kuin se on. Olen pelännyt antautua itselleni ja olla itseni paras ystävä ja käsitellyt tätä pakenemalla itseinhoon ja häpeään. On aika lopettaa jatkuva kinaaminen kehon kanssa. Kehoni on tällä hetkellä tällainen ja se on täysin ookoo. Kehoni muuttuu joka hetki ja joku päivä se on taas erilainen kuin mitä se on nyt. Minä olen oma itseni ja tämä on kehoni, jossa nyt elän. Kaikki siinä on minua, ei ketään muuta. Minua. Minun ajatuksiani, kokemuksiani, tunteitani ja kykyjäni. Ja onhan niitä kykyjä kuten kaikilla muillakin on! Kuten esimerkiksi minun kehoni osaa soittaa aivan tajunnanräjäyttävän hyvin pianoa sekä laulaa koko sydämellään. Wau. Onpa siisti juttu! Ja kelatkaa tätä: TANSSIMINEN. Mikään muu asia maailmassa ei tunnu kehossa samalta, kuin miltä tanssiminen tuntuu. Se kun rytmi, synkronia ja harmonia loksahtaa kehosi sisällä paikalleen niin, että selkäranka helisee ja silmät muljahtavat taaksepäin. Tuoksut. Hieronta. Kaneli. Kylmä vesi kuumana päivänä. Sauna. Vihermehu. Orgasmi. Suuteleminen. Laulaminen. Puutarhurointi. Pyöräily. Puun halaaminen. Elämä, mä rakastan sua. Mitäköhän muuta kehoni osaa tehdä? 

Meillä jokaisella on oma uniikki tarkoituksemme tässä kaikessa mitä tapahtuu ympärillämme. Ajatelkaa millainen maailma olisi, jos jokainen meistä alkaisi harjoittelemaan elämää ilman itseinhoa ja kehohäpeää? Siihen tarvitaan vain yksi hetki, tämä hetki, kun teet sisälläsi päätöksen haluta olla itsesi parhain kaveri ja turvapaikka, jossa lämmin, viisas ja pehmeä ihminen on aina tavoitettavissa.

Sinä.  

https://soundcloud.com/suvituuli/hein-ladossa-suhisee

Share

Pages