Juoksuja ja kolausta viikolla 19 - Vaaroja luvassa

Tämän viikon treeneistä vain 51% on mennyt peruskestävyysalueella, mikä on oikeastaan aivan liian vähän. Sovitaan näin jälkeenpäin, että tämä viikko olikin sitten vauhtikestävyysviikko :). Joskus kyllä hämmästelen, että miten pystynkin vetämään niin pitkää treeniä tuolla vauhtikestävyyden puolella... Juoksutreenejä tällä viikolla oli neljä ja sain kerättyä plakkariin 55.3 kilometriä 

Maanantaina kävin rauhallisen ja rentouttavan pitkiksen, 19.15 kilometriä keskisykkeellä 135, aikaan 2:28:55. Jo maanatain lenkillä hämmästelin tätä jatkuvaa lumisadetta, mutta vähänpä tiesin, mitä olisi luvassa äitienpäivänä :P

Tiistain yhteislenkillä olikin sitten viime viikolla tilaamani mäkitreeni, siitä voit lukea enemmän omasta postauksestaan, täältä. Matkaa koko treenille kertyi yhteensä 11.28 kilometriä ja aikaa meni 1:09:51, josta kyllä osa lähdön tunnelmmista nauttiessa, kun en muistanut laittaa kelloa tauolle. Keskisyke oli 157 ja maksimi 175. 

Keskiviikkona pidin aivan ansaitun palauttelupäivän tiistain mäkitreenin jälkeen. Pohkeissa taisi pikkusen tuntua... 

Torstain treeni oli tempotreeni, jossa ensimmäinen 15 minuuttia juoksin noin lämmittelyvauhtia ja sitten vedin kymmenen minuuttia jo kunnon sykkeillä ja vauhdeilla. Seuraava reilu kymmenen minuuttia meni vielä kovempaa. Tässä treenissä sain kokonaisuudessaan keskivauhdiksi 5:18 min/km, joka oli yllättävän kova, vaikka alussa juoksin niin pitkään himmaillen. Voisi siis jopa vaikuttaa siltä, että vauhtikin alkaa vähitellen kasvaa, jei! Koko treenin kilometrit oli 7.58, keskisyke 158 bpm ja aikaa treenin kului 40:11.

Olin vähän epähuomiossa ilmoittautunut paikallisen sanomalehden arvontaan, jossa voittona oli osallistuminen Kajaani Street Runille 19.5. Olin tänä vuonna jo päättänyt jättää ne karkelot väliin, mutta torstaina tulikin messengerviesti, että olen voittanut osallitumisoikeuden kisaan. Tietysti ilmoittauduin sitten 10 kilometrin kisaan ajanotolla... Illalla tuli vielä tieto Vaarojen Maratonin arvontojen tuloksista ja siellähän se minun nimi komeili kauniisti 42.5 kilometrin matkalla. Treenimativaatio ei pääse laskemaan näillä kisoilla :D. 

Perjantain intrevallilenkki ja salitreeni saivat väistyä kahden tunnin hieronnan tieltä. Pohkeet ja ylipäänsä koko alakroppa saivat kunnon käsittelyn. Tämä hieroja ei runnonut voimalla ja väkivallalla enkä ihmeekseni ollut käsittelyn jälkeen kahta päivää toipilaana, voiko hieronnasta päästä näinkin helpolla? Olikohan siitä edes hyötyä? ;)

Lauantaina lähdimme yhdessä mieheni kanssa polkujuoksuporukan kanssa pitkälle yhteislenkille. Lenkki kierteli Pöllyvaaran ja lähimetsien polkuja niin tehokkaasti, että olin lähes koko ajan aivan tietämätön sijainnistamme, päähuomio lenkillä kyllä menikin tiiviisti jalkoihin tuijotellessa... Geiterit pääsi testiin ja oivallisiksi todettiin. Poluilla oli jo osin sulaa, joten huomiota piti pitkästä aikaa kiinnittää puiden juuriin ja maaston muihin haasteisiin, mutta myös jäinen sammalikko ja lumilaattojen alla virtaavat sulamisvedet tulivat tutuiksi moneen kertaan. Kengät sain uitettua useampaan otteeseen oikein huolella, mutta yllätyksekseni lämmin auringonpaiste sulatti varpaat liikkeessä nopeasti. Täytyy toivoa, että vaikka jalat Nuts Karhunkierroksella aivan varmasti kastuvat vähän väliä, ilma olisi kohtuullisen lämmin... sain kuitenkin pientä toivonkipinää siihen etten ehkä tiputakkaan varpaitani Kuusamon korpeen. Polkujuoksuretkemme kesti 2:31:35 ja matkaa kertyi 17.31 kilometriä, keskisykkeen ollessa hulppeat 151 bpm.

Sunnuntaina... tiiättekö, nyt vois sanoa, että huumori meinaa loppua aivan totaalisesti näihin keleihin! Tämän päivän aikana on satanut lunta varmaankin yli 10 senttiä ja lisää tulee koko ajan... Illalla onnistuin jopa kohottamaan löhöilypäivän aktiivisuutta, kun jouduin KOLAAMAAN pihatien huomista varten... En kyllä ole aivan varma voinko lähteä kesärenkailla liikenteeseen... 

Mutta onneksi on äitienpäivä, siitä väriä ja iloa elämään! Sänkyyn sain tarjottimella kahvia, vitamiinijuomaa ja kurkkuvoileipää värikkäiden lahjojen lisäksi, voi tätä äärettömän ihanaa rakkauden määrää <3 

Seuraa: blogit.fibloglovin'FacebookInstagram

Share

Kommentit

Suvi K.
Sisunainen

Onnea Vaaroille pääsystä! Mä jätin tällä kertaa arvonnan väliin, mutta viime vuoden perusteella se on kyllä mahtava tapahtuma!

Maijaliisa

Kiitos! Joku jo ehti kuittailla, että aattelit sitte kaikki kisat vetää samana vuonna... hih :D Mutta nämähän on elämysmatkailua kerrassaan! 

Kommentoi