Keski-ikä on uusi vauhtivaihde

Ladataan...

Neljänkympin villitys lähestyy uhkaavasti (toim.huom. en ole aivan vielä täyttänyt neljääkymmentä). Tunnen olevani elämäni kunnossa ja tavoittelen suuria tuloksia! Silti kavereiden WhatsApp-ryhmässä keskustellaan siitä, että me kohta nelikymppiset ei ilmeisesti kaikkien mielestä olla enää aivan nuoria... ystävien luvalla muutama kommentti keskustelusta:

T: Tänään just työkaverin kanssa puhuttiin siitä, kun joka paikassa vihjaillaan iästä. Silmälääkärissä kävin kuivasilmäisyyden vuoksi, joka mulla on ollu aina, niin "vanhemmitenhan se on aika tyypillinen vaiva"

     S: Joo! Huh. Pitääkö keski-ikäisen juosta, kysyi lääkäri minulta kun valitin selkääni. Ja suositteli vesijuoksua... omg...

         R: Apua!

      S: Ihan mummo-liigassa kohta. Mutta toisaalta, töissä jotku pitää minua ihan tyttösenä... kun ovat itse eläkeiässä. Se on suhteellista, kato.

T: Meillä vaan on käynyt jo niin, että "käännytäänpäs näiden kokeneiden konkareiden puoleen" ja mie kuulun niihin!

              H: Voi meitä nelikymppisiä <3 Mie olen vakuuttunut, että elämää on 40 jälkeenkin! 

Olen H:n kanssa niin samaa mieltä! 

Hetken päästä...

              H: Reenattiin just käsillä seisomista tyttären kanssa, näytin miehen avustuksella mallia ja nyt tuntuu selässä, voihan vidun 4 ja 0 :,D

No siis, kyllähän ne vuodet väistämättä kropassa tuntuu, eikä ehkä minkään ikäisenä kannata käsiseisontaa aivan kylmiltään lähteä testaamaan... :D

Onko nelikymppinen siis oikeasti jo niin vanha, että kaikki vaivat voi laskea ikään kuuluviksi ja siksi niihin ei juurikaan tarvitse puuttua?!? Tai että ei kannata enää yrittää panostaa kunnon kohottamiseen, urheiluun tai liikuntaan kun on jo näin vanha, että paikat väistämättä rapistuvat?!? 

Olen niin toista mieltä! Itse olen omasta mielestäni vallan elämäni kunnossa ja nyt kun lapset ovat jo hiukan vanhempia, minulla on aikaa panostaa omaan hyvinvointiin (siihen pitäisi kyllä olla aikaa aina) ja jopa tavoitteelliseen treenaamiseen. En todellakaan suostu sammaloitumaan, vaan aion todistaa itselleni ja muille, että vielä nelikymppisenäkin tehdään ennätyksiä :) 

 

Share

Kommentit

Suttastiina

Nelikymppinen ei ole niin vanha, että kaikki krenat voisi laskea sen piikkiin, mutta viiskymppinen on :D

Hah, nelikymppisenä nainen on (ihan totta!) upeampi kuin kaksi- tai kolmekymppisenä, koska osaa jo (tai pitäisi ainakin osata) ottaa itsensä huumorilla.

Mutta kun se viiskymmentä tulee täyteen, niin ei enää voi naureskella lääkärien lausevalinnoille, koska h-vetti, ei enää tervettä päivää näe!

Itse en ollut esim. sairaalassa ollut käynyt kuin lapset tekemässä ja pari akuuttia pölhöilyä paikkauttamassa, mutta kun täytin 50 niin paikka toisensa jälkeen alkoi hajota ihan itsestään!! KÄÄK!

 

Maijaliisa

Tunnen todellakin tässä neljänkympin kynnyksellä olevani elämäni kunnossa, niin fyysisesti kun psyykkisestikin ;) sitä alkaa olla sinut itsensä ja kroppansa kanssa ja se näkyy myös ulos päin. 

Jospa nuo sinunkin vaivat olisivat ohimeneviä! Näkyyhän se ikä väistämättä kuopassa, mutta kun pidetään huolta itsestämme niin toivottavasti vähän vähemmän  :D

Kommentoi

Ladataan...