Ladataan...

Kaikenlaisia fiiliksiä on ollut elämässä ja juoksussa. Tällä viikolla olen hipsutellut alle kympin lenkkejä useampiakin ja juoksu on ollut pitkälti pään ja ajatusten nollaamista. Tällä hetkellä tuntuu, että hoidan itseäni juoksemalla - ei niin mahdottoman huono hoitokeino minusta.

Maanatai-aamupäivä meni pihahommissa, pensasaitaa leikatessa - on muuten varsin tehokasta ylävartalojumppaa, huomasin sen seuraavana yönä herätessäni....Illemmalla sain vielä extempore seuraa lenkille paikallisen Facebook -polkuryhmän kautta. Pyöräilin lähtöpaikalle ja takasin yhteensä 9.17 kilometriä. Itse juoksulenkki kesti 1:24:19, matkaa kertyi hiekkatiellä/pururadalla 12.95 kilometriä keskisykkeellä 149 bpm.

Tiistaina kävin pyrähdyslenkillä aikaan 41:06, johon ehdin hipsutella 6.55 kilometriä keskisykkeellä 148bpm.

Keskiviikko oli keskivartalopäivä. Tein kotona YouTubesta corejumppaa, oli muuten yllättävän rankkaa. Viime aikoina on jäänyt liian vähälle tuo omatoiminen keskivartalotreenaaminen ja sen kyllä tunsi nyt, sama treeni, joka meni kohtuullisen keveästi vuosi sitten, oli tänään aivan jäätävän rankka.... tätä treeniä kannattaa kokeilla! (Älä anna nimen häiritä... :D)

?list=PLYdkyWmKBmZ6mhpmm2vNK1Ea2W7ek4ubX

Torstaina juoksin taas alle kympin pyrähdyksen, 7 kilometriä aikaan 44:49, keskisykkeellä 140 bpm.

Perjantai oli ikävien uutisten jälkeen kuitenkin loppujen lopuksi naurupäivä! Näin ystäviä vuosien, vuosien takaa ja kaikki oli taas kuin ennen vanhaan. Miten voikaan olla, että ihminen ei kuitenkaan pohjimmiltaan muutu kovin paljon vuosien myötä, hyvä niin! Ihanaa yhdessäoloa ja valtavasti naurua, aivan hillitöntä hihitystä :D

Lauantai-aamuna juoksin lyhyen lenkin ja sain seurakseni oikean ultrajuoksijan :). Olipas aivan huippua saada loistavaa lenkkiseuraa ystävästä. Hänen lenkkinsä oli huomattavasti pidempi, minulla vain 8,57 kilometriä aikaan 53:26, keskisykkeellä 147 bpm.

Sunnuntaina sain vielä omaa aikaa kuopuksen ollessa synttäreillä ja isompien nököttäessä telkkarin edessä elokuvaa katsellen. Miten ne lapset on jo noin isoja ?!? Lenkkeilin kodin lähimaastossa 11.41 kilometriä aikaan 1:15:50, keskisykkeellä 145 bpm. Ainoa, jolle tuli kesken lenkin ikävä, olin minä :) Piti soittaa kotiin ja tarkistaa, että kaikki on kunnossa - olihan siellä <3

Tämän viikon juoksukilometrit olivat taas yhteensä lähinnä maratonkilometrejä, 46.5. Mutta suunta näyttää olevan hieman ylöspäin. Seuraava tavoite onkin Vaarojen maraton - matka 43 kilometriä, joten näillä viikkoharjoituskilometreillä se menee vallan mainiosti. Aikatavoitteesta en puhu mitään... Tällä hetkellä treeni painottuu näköjään määrään, siihen vähäiseenkin, ei niinkään laatuun... ;)

Ihanan kirpakkaa viikon alkua!

Seuraa: blogit.fibloglovin'FacebookInstagram

Share

Ladataan...

*yhteistyöpostaus, sisältää mainoslinkkejä

Urheiluun ja aktiiviseen elämäntyyliin tarkoitetut Sudio Swedenin TRE Bluethooth -kuulokkeet toimivat langattomuuden, 15 metrin kantavuuden ja äänenläpäisevyyden ansiosta loistavasti juoksulenkeillä, salilla ja kotijumppailussa. Myös arkikäytössä kuulokkeet ovat vakuuttaneet edellisten lisäksi upean designin ja ulkonäkönsä vuoksi.

Juostessa käsi tarttuu kuulokkeiden piuhaan ja kiskaisee ikävästi kuulokkeen korvasta. Kun kaivan puhelimen juoksuvyöstä, saan pyörittää vyötä suuntaan jos toiseenkin, ennen kuin saan piuhat oikenemaan. Ja se juoksukuvien ottaminen - miten hauskaa se usein onkaan, mutta se vaiva - etsin piuhan vaatteiden alta, kiskon irti puhelimesta - kuva - etsin taas piuhan jostakin tuhannen solmusta, kiinnitän puhelimeen ja etsin usein uudelleen sovelluksen jota olin kuuntelemassa. Illalla lapsia nukuttaessa äherrän hiljaa YouTubesta lataamaani käsitreeniä ja olen enemmän kuin monta kertaa meinannut kiskaista IPadistä piuhan irti ja tiputtaa koko laitteen lattialle... Kuulostaako tutulta? 

Olin jo pidemmän aikaa haaveillut langattomista kuulokkeista, mutta en ollut saanut niitä hankittua. Jotenkin ajattelin, että koska omistan jo useita kuulokkeita, on turhuutta panostaa langattomiin kuulokkeisiin. Sitten minuun otettiin yhteyttä blogiyhteistyön merkeissä Sudio Swedeniltä ja olin enemmän kuin innokas kokeilemaan TRE -kuulokkeita, jotka on tarkoitettu erityisesti urheiluun ja aktiiviseen elämäntyyliin. Nyt kun olen testaillut langattomia kuulokkeita, en todellakaan halua enää palata piuhojen rajoittamaan elämääni :)

Ulkonäkö ja 'kokoaminen'

Posti tuo pussukan, jonka sisältä paljastuu aivan silmiä hivelevän ihana valkoinen paketti punaisella rusetilla. En melkein uskalla avata pakettia, jotakin noin ihanaa ja vain minulle!  

Pakkaus sisältää:

  • TRE -kuulokkeet
  • kolme paria erikokoisia siivekkeitä
  • Nahkakotelon
  • Metalliliittimen
  • Latausjohdon 
  • Ohjekirjan ja takuukortin

Esteetikkona vaikutuin ruotsalaisesta designista, viimeistellystä ulkonäöstä ja erityisesti siitä, että kuulokkeiden metalliosat eivät ole perinteisen tylsää kullan väristä, vaan ihanaa pronssisen vaaleanpunaiseen vivahtavaa metallia. Olin vähällä tilata toisen väriset kuulokkeet, koska epäilin metalliosien olevan kullan värisiä. Onneksi uskalsin myyntikuvan perusteella ottaa riskin ja se kyllä kannatti.

Erityistä kokoamista kuulokkeet eivät vaadi. Vain itselle sopivien siivekkeiden vaihtamisen kuulokkeisiin, ensimmäisen lataamisen ja langattoman parittamisen.

Ominaisuudet ja äänenlaatu

Testasin kuulokkeita pääasiassa juostessa, salilla ja kotijumpassa, vain kerran pyöräillessä. TRE -kuulokkeiden luvataan kestävän hikeä ja kosteutta. Kuulokkeiden siivekkeet pitivät kuulokkeet aivan loistavasti paikoillaan vauhtilenkeilläkin hikoillessa - todella positiivinen yllätys. Urheillessa kuulokkeiden langattomuus on enemmän kuin tervetullut ominaisuus. 15 metrin kantavuus on myös aivan loistava ominaisuus - salilla voin jättää puhelimen kassiin, eikä minun tarvitse kannella kassia joka laitteen välillä mukanani. Pystyn myös ottamaan kuvia kuulokkeet korvilla eikä musiikki/flow katkea kuvan ottamisenkaan ajaksi :D. Jos juostessa tai salilla liikkuu yli kantaman, palatessa kantama-alueelle kuulokkeet ottavat automaattisesti yhteyden puhelimeen.

Kuulokkeissa on täysi äänenläpäisy. Tästä ominaisuudesta lapset ovat olleet mielissään :) Äiti ei uppoakaan omaan maailmaansa iskiessään kuulokkeet korviinsa, vaan reagoi huomattavasti nopeammin lasten vaatimuksiin - jumppailin olohuoneessa kuulokkeet korvilla ja vessasta kuului niin tuttu lapsiperheen rääkäisy "pyyhkimään!!!" Saavuin heti paikalle - olisittepa nähneet lapsen hölmistyneen ilmeen... Hän oli varautunut huutamaan monta kertaa tietäessään, että äiti puhisee jumppaamassa olohuoneessa. Sanoin tytölle, että äiti kuulee sinun huutosi näiden kuulokkeiden läpi hienosti, johon tyttö: "äiti, niillä vanhoilla kuulokkeilla sinä et kuullut".

Äänenläpäisy on loistava ominaisuus myös juoksulenkillä. Reagoin ympäristön ääniin, kuulen takaapäin lähestyvän auton tai jopa pyörän ja olen todellakin enemmän läsnä ja havainnoin ympäristöäni. Tuntuu huomattavasti turvallisemmalta liikkua liikenteessä ääntä läpäisevillä kuulokkeilla. Myös salilla tykkään tuosta äänenläpäisyominaisuudesta, kuulen minulle esitetyt kysymykset, ilman että minun tarvitsee kiskoa kuulokkeita korvista. Toisaalta välillä tunnen olevani salakuuntelija salilla, kun kuulen muiden jutustelun kuulokkeista huolimatta - tämän ominaisuuden olemassa oloa ei moni tule ajatelleeksi... 

Pyöräillessä tuuli ja kohina peittävät kuuluvuuden ikävä kyllä lähes kokonaan, kovaäänisessä ympäristössä (ruohonleikkaus) TRE -kuulokkeet eivät toimi, ainakaan minulla, juuri äänenläpäisyvyytensä vuoksi. Pyöräillessä aion kuitenkin vielä testata kuulokkeiden toimivuutta.

Äänenlaatu on aivan loistava verrattuna aikaisempiin kuulokkeisiini, tämä ominaisuus tulee esille erityisesti musiikkia kuunnellessa. Puheohjelmia/äänikirjoja kuunnellessa äänenlaatu ei selvästikään pääse niin hyvin oikeuksiinsa, mutta toimii siinäkin huomattavasti paljon paremmin kuin aikaisemmat kuulokkeeni. Kuulokkeissa on mikrofoni, joten ne toimivat myös puheluiden vastaanottamisessa, virtanäppäin on samalla myös puhelimen vastausnäppäin. Tämä oli minulle positiivinen yllätys, vaikkakin se toki lukee laitteen ominaisuuksissa... :D 

Käytettävyys ja akun kesto

Bluethoot-yhteys syntyy laitteen ja kuulokkeiden välille helposti, mutta kun käytän kuulokkeita useissa laitteissa, joudun tekemään parituksen aina uudelleen, kun kytken kuulokkeet päälle. Vielä en ainakaan ole oivaltanut, miten saan parituksen pysymään esim. puhelimesssa, kun sammutan kuulokkeet. Laitteiden paritus onnistuu nopeasti, joten en ole kokenut sitä ongelmaksi. Vinkkinä uusille käyttäjille laitteiden paritukseen: Kun kuuloke etsii Bluethoot-yhtettä, puhelimen Bluetoothin sulkeminen ja takaisin päälle laittaminen auttaa löytämään yhteyden nopeasti.

Käyttöohjeet kannattaa lukea kohtuullisen tarkasti... note to myself :) Ihmettelin aluksi, että miten ihmeessä akun keston voi tietää? Muutamaan kertaan lenkillä akku loppui yllättäen kesken ja ajattelin, että ennen pitkiä lenkkejä kuulokkeiden pikalataus on tarpeen. No, kun kuulokkeet liittää puhelimeen kuulokkeiden akun varauksen näkeekin puhelimista, joten sitä ei tarvitse todellakaan arpoa! Jos olisin lukenut ohjekirjan ajatuksella, olisin tämänkin tiennyt hieman aikaisemmin....

Akun kestoksi luvataan jopa 9 tuntia aktiivisena ja jopa 10 päivää valmiustilassa. Valmiustila toki myös syö aktiivista käyttöaikaa mutta yleensä kestää useamman reilun tunnin lenkin, mutta toisinaan pikalataus (10 min) on hyvä tehdä ennen pidempää lenkkiä.

Blogiyhteistyön kautta saan tarjota kaikille lukijoilleni -15% alennuksen Sudio Swedenin koko tilauksen loppusummasta alekoodilla 

                                                               maijaliisa

Valikoiman löydät TÄÄLTÄ. Pikatoimitus Suomeen on ilmainen. Koodi toimii maailmanlaajuisesti ja on voimassa toistaiseksi. And in english, now you can have -15% discount when you shop at Sudio Sweden - code maijaliisa 

www.sudiosweden.com

Mahtavia kuunteluhetkiä juoksulenkeille ja treeneihin :) 

 

Seuraa: blogit.fibloglovin'FacebookInstagram

Share

Ladataan...

Nyt uidaan syvissä vesissä... Aamun lääkärikäynnin jälkeen.

Antaisin silmää räpäyttämättä amputoida molemmat jalkani, jos sillä saisin lapseni terveeksi. Mutta kun se ei mene niin. 

 

Siispä juoksen, juoksen, juoksen.

Rukoilen ja yritän luottaa.

Juoksen tuskaani pois, juoksen ajatukseni loppuun, juoksen itseni tyhjäksi.

Juoksen voimaksi, juoksen kestääkseni, juoksen lohdutukseksi.

Siispä juoksen.

 

 

Share

Ladataan...

Kiitos Healthy style of livingin Susanna, ikimuistoisimmat juoksukuvat -haasteesta. Sopii oikein hyvin tähän minun juoksukuvia-sarjaan :)  Otan paljon kuvia lenkeillä ja nautin niin luonnon, kuin juoksun kuvaamisesta. Juoksulenkkien kuvaaminen on minulle kuin kuvapäiväkirjan pitämistä. Ikimuistoisimpiin kuviin olisin voinut valita useitakin aivan tavallisen päivän lenkkikuvia, joissa näkyy juoksun riemu ja ilo. Päätin kuitenkin valita tällä kertaa kuvia kisoista, joissa olen kokenut suuria tunteita ja upeita elämyksiä!

 

Kuva: Aapo Laiho - NUTS Karhunkierros

Ehdottomasti ikimuistoisin juoksu (tähän mennessä) on ollut tämän vuoden toukokuun lopussa juoksemani polku-ultra NUTS Karhunkierros 55 km. Kisasta voit lukea enemmän täältä. Koko kisaa ja sen tunnelmaa kuvaa mielestäni aivan loistavasti Aapo Laihon ottama kuva, jossa minäkin ylitän vesistöä sillalla muiden kanssa (minä todellakin olen tuossa sillalla viimeisenä, huomasin sillalle astuessani myös kuvaajan kauempana). Pieni minä monien muiden kanssa taivaltamassa mahtavan luonnon ympäröimänä. Polku-ultra oli upeiden maisemien ja mahtavien juoksutyppien lisäksi myös valtava elämys, jossa omien voimien, kestävyyden ja sitkeyden määrä pääsi jopa vähän yllättämään :)

Kuvaparin ensimmäisessä kuvassa olemme hetken päästä laskeutumassa Konttaisen huoltoon ja pohdin vakavasti kisan keskeyttämistä. En ollut pystynyt juoksemaan enää pitkään aikaan polven kivun vuoksi, mutta kävely onnistui hyvin ja energiaa juoksemiseen olisi ollut vaikka kuinka paljon. Juttelin matkakumppaneiden kanssa, että jos kävely edelleen onnistuu, jatkan Konttaiselta maaliin. Konttaisella sidoin ideaalisiteen tukemaan polvea ja jatkoin matkaa mahtavien nousujen ja laskujen kautta maaliin. Maalissa olin todella tyytyväinen ja äärimmäisen onnellinen etten jättänyt matkaa kesken.

 

Aloitin "uuden liikunnallisen elämäni" toukokuun lopussa 2014 ja jo muutaman juoksukuukauden jälkeen pieneen mieleen hiipi haave puolimaratonin juoksemisesta. Ajattelin, että voisin juosta puolikkaan ehkä seuraavana keväänä, mutta mies yllytti ilmoittautumaan jo samana syksynä (syyskuussa) järjestettävälle Kuopion maratonin puolimaratonille. Tässä kuvassa siis lähes nollakunnosta neljän kuukauden treenillä puolikkaalle lähdössä. Hiukkasen jännittää ja hirvittää... kuntotasosta ei ollut mitään hajua, yllätin itseni sekä läheiseni juoksemalla puolikkaan aikaan 1:50:48.

 

Yksi ikimuistoisimmista juoksuista oli legendaarinen Terwamaraton toukokuussa 2015, jolla juoksin ennätyspuolikkaani aikaan 1:43:38 - täysin samaan aikaan kuin kuvassa syyskuussa 2015 puolikkaan Kuopion maratonilla (Oulun kisasta en ikäväkseni löytänyt enää kuvaa). Oulun juoksu oli varsin mieleenpainuva erityisesti sääolosuhteiden vuoksi: kisan aikana satoi vettä kaatamalla, tuuli niin kovaa, että pelkäsin lähteväni lentoon tai loukkaavani itseni putoilevien oksien vuoksi ja hetken päästä satoi taas, tällä kertaa rakeita! Myös aurinko ehti kuivattaa läpimärät vaatteet jossakin välissä. Keli oli kova, mutta juoksu kulki :D

 

Elämäni ensimmäinen maraton (toki olin juossut polku-ultran ennen maratonia) Kempeleessä elokuun alussa 2017 ja heti podiumilla :) Juoksu kulki yllättävän kevyesti ja helposti pientä notkahdusta lukuunottamatta. Voit lukea tarkemmin maratonmatkastani täältä. Matkalla sain taas nauttia hyvästä seurasta ja totesin, että kyllähän täältä sileän juoksijoistakin löytyy oikein mukavaa porukkaa. Puolikkaat ovat olleet minulle hirveää raastoa lähdöstä maaliin, enkä todellakaan ole ehtinyt jutella matkalla muutamaa pihausta enempää kenellekään. Selvästikin osaan ottaa nämä pidemmät matkat vähän rennommin (on pakko, että selviän maaliin). Ei minusta taida maratonkeräilijää tulla, mutta saatan joskus juosta toisenkin sileän maratonin, oli se sen verran mukavaa hommaa :)

Haastan Luontoloinen-blogin Sinin, Kantapääopistossa-blogin Johannan ja Juoksuaskeleet-blogin Satun jakamaan ikimuistoisimmat juoksukuvat ja tarinat niiden takana.

P.s. Odotan todellakin lokakuun Vaarojen maratonia! Olen aika varma, että siitä reissusta tulee yksi ikimuistoisimmista ja ehkä kuvistakin :D 

Seuraa: blogit.fibloglovin'FacebookInstagram

Share

Ladataan...

Mikä kumma se on ettei näitä kilometrejä tunnu kertyvän enää millään? Tälläkin viikolla olen omasta mielestäni pistellyt melkoisesti jalalla juoksuksi, silti viikon kilometrisaldo on 'vain' 42.5. Onhan siinä toki jo muutama kilometri juostu, mutta kun talven aikaan noita kilometrejä oli helposti 50+... Aivan täysin en ole vieläkään päässyt polvivaivastani, joten se ehkä selittää osaltaan noita kilometrien vähentymisiä. Kesällä jotenkin tuntuu olevan muutakin tekemistä ulkona, kuin vain juoksentelu - sekin saattaa tiputtaa juoksukilometrejä. 

Alkuvuodesta haaveilin juoksevani tänä vuonna vuosiluvun verran kilometrejä, tällä hetkellä kasassa on 1412.5 kilometriä, joten loppuvuodelle juostavaa tulisi vielä huimat 604.5 kilometriä... Itse asiassa vuottahan on tämän kuun jälkeen jäljellä vielä neljä kuukautta, joten eihän tuo niin pahalta näytäkään! 

Mutta siis tähän viikkoon: 

Maanataina kävin juoksemassa paikallisen Vimepelinvaaran upeissa lenkkimaastoissa. Osa matkasta oli aika kovaa latupohjaa ja osa pururataa. Sain yllättäen matkan varrella oikean jalan ulkosyrjän todella kipeäksi ja juoksusta tuli suunniteltua lyhyempi. Aikaan 1:32:32, sain tallattuja polkuja 11.73 kilometriä keskisykkeellä 136 bpm. 

Tiistaina oikean jalan ulkosyrjä vielä vihoitteli, joten päätin jättää lenkin väliin ja käydä salilla. Salilla tein pitkästä aikaa HIIT- tyyppistä treeniä ja sain sykkeet oikein kunnolla kohoamaan. Erityisesti korkealle penkille yhden jalan nousut ja kahden jalan loikat olivat hyvää jalkatreeniä.

Keskiviikkona tein intervallijuoksun, jossa ensin oli 16 minuutin lämmittely, sitten kaksi 5 minuutin intervallia kahden minuutin palautuksilla ja loppuveryttely 5 minuuttia, jonka menin liian kovilla sykkeillä... palauttelin sitten hetken kävellen treenin jälkeen. Olipa taas muuten vaikea saada pidettyä vauhtia yllä edes tuota viittä minuuttia... ensimmäisellä spurtilla juoksin 1.12 kilometriä (4.27min/km) ja yllättäen toisella enemmän, 1.29 kilometriä (3.52min/km). Olihan ne vauhdit aika kovat tällaiselle kuntoilijalle, ei mikään ihme että vähän tuntui :). Harjoituksen kokonaiskesto siis 35:08 ja kilometrejä 6.56, keskisykkeellä 159 bpm

Torstaina vietin lepoa treeneistä ja perjantaina vedin viikon pitkiksen; 14.16 kilometriä aikaan 1:48:10, keskisykkeellä 142 bpm. Ei mikään ihme, että niitä kilometrejä kertyy vähemmän, kun alle viidentoista kilometrin lenkistä on tullut viikon pitkis! Olipa muuten virkistävää käydä kesken lenkin kylmähoidossa! 

Lauantai meni juhliessa ja sunnuntaina kävin kokeilemassa kympin vauhtia. Toki alkuun otin hiukka lämmittelyä ja muutenkin matkalla kyttäilin sykkeitä, joten kiva kymppi tämä oli - 10.01 kilometriä aikaan 58:22 keskisykkeellä 153 bpm. 

Tavallisen taivaallista. Aina välillä pitää muistuttaa itselleen, että juokseminen ei ole itsestäänselvyys, se on lahja. Tälläkin viikolla olen tätä lahjaa availlut ja nautiskellut :)

Kuinka sinun viikkosi ja juoksusi? 

Seuraa: blogit.fibloglovin'FacebookInstagram

Share

Ladataan...

Valokuvaan itse lähes kaikki kuvani, joita käytän blogissa. Joskus käytän omaa lastani lapsityövoimana ja hyvin harvoin häiritsen ohikulkevia tai juoksukavereita... Karhunkierroksella yksi tosi hieno tyyppi otti minusta pari kuvaa, kiitos siitä vieläkin. Kuvaamiseen käytän kännykkäni kameraa (Huawei P 9), joka on muuten paras kamera, joka minulla on koskaan ollut (kuvaamisesta voit lukea TÄÄLTÄ).

Tutkiskelin kamerani kuvia ja huomasin, että olen alkanut kuvata itseäni juostessa (lähinnä siis itselaukaisimella) vasta viime kevättalven aikana. Sitä ennen kuvat olivat lähinnä maisemakuvia lenkeiltä. Aika harvoin otan myöskään selfieitä... johtuuko iästä - en halua kuvata kurttuisista naamaani ;D, vai siitä etten oikein näe mieltä kuvata vain kasvoja juoksukuvissa... Toisaalta luulisi, että olen saanut hyvätkin sponsorisopimukset muutamalta kenkäfirmalta, niin usein kuvissa esiintyy lähinnä kengät (en kuitenkaan todellakaan ole saanut pennin latia tai edes lahjakenkiä, joten pistetään tämä siis ilmaisen mainostamisen piikkiin...). 

Ja niihin kuviin - mietin miten tämän juoksukuvia-sarjan ensimmäisen osan aloittaisin... en halua heti läväyttää epäonnistuneita ja karmeimpia kuvia verkkokalvoillenne, joten ajattelin aloittaa kuvakollaasin tämän vuoden jokaisen kuukauden suosikkikuvistani, joiden yhteyteen kirjaan myös juoksun tiedot. 'Virallisia' kisakuvia en myöskään laita tähän, vaan teen niistä oman postauksensa.

 

Tammikuu: 

Yhteislenkin riemua tammikuun alussa 14.03 kilometrin verran, aikaan 1:36:59, keskisykkeellä 153 bpm... Tämä oli se lenkki, kun osa porukasta lähti vielä ylimääräiselle kierrokselle, minä myös.

Pitihän sitä villasukkajuoksua kokeilla, jäi yhteen kertaan viime talvena, vaikka oli hurjan kivaa ja vapauttavaa. Täytynee laitaa ohjelmaan ensi talvena. Vaatii sääolosuhteilta kirpsakkaa pakkasta ettei lumi paakkuunnu sukkiin. Villasukkajuoksua moottorikelkkauralla 7.07 kilometriä aikaan 1:07:03, keskisykkeen ollessa 147 bpm.

 

Helmikuu:

Valokuvauksen reenaamista lenkillä - 13 kilometriä aikaan 1:55:27 ja nyt vihdoinkin peruskuntosykkeitä lähentelevällä keskisykkeellä 139 bpm. Heikki Savolainen (1907-1997) oli muuten yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä suomalaisista telinevoimistelijoista ja kaksinkertainen olympiavoittaja. 

 

Maaliskuu:

Lapsityövoiman käyttöä parhaimmillaan :) Esikoinen kuvasi äidin lentävää (?) askellusta ennen omia balettitreenejään, pelkkä kuvaussessio siis.

 

Talven taittumista ponttoonisillalla. Paikallinen Renforssin lenkki on tullut kierrettyä kohtuullisen monta kertaa talven aikana. Tällä kertaa juoksua 10.07 kilometriä aikaan 1:05:06 ja taas turhan kovalla keskisykkeellä 147 bpm... 

 

Huhtikuu:

Sarjatulitusta ;) No nyt alkaa keskisykkeet (126 bpm) olla jo kohdillaan ja todistettavasti olen muutaman juoksuaskeleenkin ottanut 9.37 kilometrin lenkillä, johon sain aikaa kulumaan 1:16:51.

Toukokuu:

Lumi maassa ja sitä tuli toukokuussa vielä äitienpäivän tienoilla lisää, huh mikä kevät. Tällä lenkillä nautiskelin polkujuoksusta upeassa säässä kenkiä testaillen 12.3 kilometriä aikaan 1:40:58, keskisykkeellä 135 bpm.

Hipsuttelulenkillä paria päivää ennen NUTS karhunkierros 55 kilometrin kisaa. Ei statistiikkaa, rentoa hölkkää ja rallattelua lasten kanssa, puistoilua ja pyöräilyä.

 

Maalissa!!! Tällä huippumatkalla viihdyin tällä kertaa koko rahan edestä - 9 tuntia ja 31 minuuttia, matkaa reilut 55 kilsaa kohtuullisen kovalla keskisykkeellä 153 bpm - aivan mahtava reissu - tarkemmin tarinaa TÄÄLLÄ. Kiitos kuvauksesta ystävä Muoniosta :)

 

Kesäkuu:

Montaa kuvaa ei löytynyt juoksijasta tässä kuussa, eipä montaa kilsaa tullut juostuakaan... kuvassa varsin uupuneen näköinen nainen elämäni pahimman mahataudin jälkeen. Kaikki taudit ja vaivat samalle kuulle... Varovasti liikkeelle - 5.95 kilometriä aikaan 38:33, keskisykkeellä 149 bpm.

 

Heinäkuu:

Hääpäivän viettoa Vuokatin poluilla 18.04 kilometrin verran aikaan 2:29:22 keskisykkeellä 144. Oli muuten ensimmäinen hääpäivä lasten syntymän jälkeen, jonka olimme yön yli poissa kotoa. Suosittelen lämpimästi muillekin! 

 

Kesäloman maisemia Mikkelin satamasta - on mahtava tutustua lomakohteisiin juosten - me like :) 12.71 kilometrin aikana kävin tuolla satamassa, kenkäverossa ja hiidenkirnua katsomassa, melkein eksyin asuntomessuillekin. Aikaa sain kulumaan 1:19:40 keskisykkeellä 147 bpm.

 

Yksi aivan ehdottomasti suosikkikuvistani! Jyväskylässä nautin rantareitistä 8.84 kilometrin verran aikaan 50:50, hurjalla keskisykkeellä 155 bpm.

 

Elokuu: 

Polkulenkkeilyn jälkeen pientä ylämäkivetoa ja nautiskelua, lyhyellä lenkillä kilometrejä 6.75 ja aikaa matkalla 44:49, keskisyke 152 bpm.

Luonnon vihreyttä hämmästellen upeissa polkujuoksumaastoissa 11.73 kilometrin verran. Olisin juossut pidempäänkin jos jalka ei olisi alkanut vaivata, tällä kertaa oikean jalkaterän ulkosyrjä... toivottavasti ohimenevä rasitusvamma... Aikaa lenkillä vietin 1:32:32, keskisykkeellä 136 bpm.

 

Seuraavissa juoksukuvia-osissa siis tiedossa ainakin kisassa otettuja kuvia (muiden toimesta), lenkkimaisemakuvia ja ehkäpä jopa epäonnistuneita otoksia... 

Juoksuintoa kuvamotivaatiolla! 

Seuraa: blogit.fibloglovin'FacebookInstagram

Share

Ladataan...

Enpä tiedä, miten oikein palaudutaan? Pitäiskö kisan jälkeen maata viikko sohvalla ja syljeskellä kattoon? Eipä tietenkään, mutta minkä verran liikuntaa ja liikkumista on palauttavaa liikuntaa ja mikä on liikaa? Hmm... oikeastaan varmaankin palauttavaa liikuntaa olisi matalilla sykkeillä liikkuminen, minulla siis alle 130 bpm keskisykkeellä, mutta edelleenkin tuo tosi rauhallinen liikkuminen urheilumielessä on minulle äärimmäisen vaikeaa. Palaudun kuitenkin ilmeisen nopeasti rasituksesta, ainakin Polar Flown mukaan, joka väittää, että olen jo täysin palautunut edellisen lauantain maratonista :) Juoksua tälle viikolle on kertynyt vain 14.3 kilometriä, mutta paljon muuta olen ehtinyt touhuilla.

Maanatain otin täysin levon kannalta ja nautin viimeisestä vapaapäivästä ennen töihin paluuta.

Hetken tässä ihmettelin viikkokalenteriin ilmestyneitä kilometrejä, kunnes tajusin, että tiistaina palasin töihin pyöräillen :) Liikun työssäni työpisteestä toiseen ja ensimmäisen työpäivän kunniaksi pyöräilin aamupäivällä nämä työpisteiden välit, siitä siis kertyneet kilometrit. Matkat olivat lyhyitä yksinään, yhteensä hieman vajaa kymmenen kilometriä. Iltasella kävin vähän liian kovan lenkin juoksukaverin kanssa, polvi alkoi ilmoitella itsestään... liian aikaisin siis lenkillä... taas! Onneksi kuitenkin kohtuullisella keskisykkeellä 138 bpm, matkaa kertyi 7.5 kilometriä aikaan 58:50.

Keskiviikko oli lepopäivä ja torstaina kävin hurvittelemassa ihka oikean kävelylenkin! Kylläpä teki tiukkaa kävellä, mutta kun tiedän miten hyvää se mulle tekee, niin kestin sen :D Kävelyä siis elämää ihmetellen 3.93 kilometriä 43:04 minuutissa, keskisykkeellä 108 bpm.

Tällä viikolla on palattu tavalliseen viikkorytmiin, joten perjantai oli punttipäivä. Pyöräilin salille mutkan kautta ja sain kilometrejä kasaan 6.48, keskisykkeellä 115 bpm. Salitreenin ja sieltä kotiin pyöräilyn laitoin samaan harjoitukseen, joten toisen treenin ajaksi kertyi 1:34:56 ja keskisyke oli hurjan matala 103 bpm... Jotenkin salilla oli laiska olo, siksipä sykkeetkin oli niin matalat.

Lauantaina järjestettiin kotona työleiri, joka kävi aivan loistavasta palauttavasta treenistä. Katon pesua, talon maalin rapsuttamista, teräsharjalla harjaamista ja maalaamista, hyvin meni koko päivä touhuillensa. Kovin usein minulla ei näy tuo päivittäinen aktiivisuus rasituksena, mutta tänään näkyi.

Sunnuntaina en voinut vastustaa kiusausta, vaan lähdin kokeilemaan juoksua ja polven tilaa poluille. Laitoin vasempaan polveen varuilta siteen eikä polvi onneksi ollut pikku lenkistä moksiskaan. Juoksin osan lenkkistä virkistävässä vesisateessa, välillä aurinkokin pilkahti enkä millään voinut vastustaa pientä mäkitreeniä läheisellä kukkulalla. Juoksin 6,75 kilometriä aikaan 44:49, himpun liian innokkaasti keskisykkeellä 152 bpm.

 

Tässä vielä koko viikon treenit.

Ihanaa elokuuta! 

Seuraa: blogit.fibloglovin'FacebookInstagram

Share

Ladataan...

Yhteistyössä Sudio Sweden

Sain muutama päivä sitten testiin ruotsalaiselta Sudio Swedeniltä Bluetoothilla langattomasti toimivat TRE-kuulokkeet, jotka on tarkoitettu aktiiviseen elämäntyyliin, erityisesti urheiluun. Pohjoismaisen elegantin ja laadukkaan ulkonäön lisäksi kuulokkeissa on erinomainen äänenlaatu!

Aivan vielä en ole valmis kirjoittamaan tuotearviota kuulokkeista, mutta sen voin sanoa, että tähän mennessä olen ollut todella tyytyväinen näihin langattomiin kuulokkeisiin. Siksi uskallankin jo näin lyhyen testauksen jälkeen suositella sinulle Sudio Swedenin tuotteita! 

Blogiyhteistyön kautta saan tarjota kaikille lukijoilleni -15% alennuksen Sudio Swedenin koko tilauksen loppusummasta alekoodilla maijaliisa (koko Sudion valikoiman löydät TÄÄLTÄ). Koodi toimii maailmalaajuisesti ja on voimassa toistaiseksi. And in english, now you can have -15% discount when you shop at Sudio Sweden - code maijaliisa 

www.sudiosweden.com

Mahtavia musiikkihetkiä <3

Seuraa: blogit.fibloglovin'FacebookInstagram

Share

Ladataan...

Kaksi mummoa meni mustikkaan, mutta toinen ei mahtunutkaan! Vanha kunnon vitsi, mutta alkaa näinä päivinä olla todellisuutta Kainuun metsissä. Kyllä sinne metsään silti vielä mahtuu muutama sankosankari, joten menoksi vain - perjantaibuustiksi mustikanpoimintaa! Sulattelen tässä pakastinta ja toivon, että sinne ilmestyisi tänä vuonna muutama mustikka :)

Seuraa: blogit.fibloglovin'FacebookInstagram

Share

Pages