Ladataan...

Sanoin yhdelle ystävälleni, että juoksu on terapeuttini ja terapiaani - hän totesi, että tarvitset ilmeisesti aika paljon terapiaa :D Ehkäpä näinkin, tällä viikolla miehen sairastelu on mahdollistanut superjuoksuviikkoni. Meidän perheessä molemmat vanhemmat harrastavat liikuntaa ja tavallisena viikkona molempien treenit on mahdutettava aikatauluun. Viime ja tällä viikolla miehen treenit ovat jääneet vähemmälle ja minä olen käyttänyt hyväksi vapautuneen treeniajan huolellisesti... :) Tänäänkin olisi tehnyt mieli lähteä lenkille, mutta perjantainen jalkatreeni salilla ja eilinen lenkki painavat lihaksissa sen verran paljon, että järki käskee levätä ja kerrankin ajattelin kuunnella järjen ääntä. 

Maanataina nautiskelin upeista polkujuoksumaisemista ja ihanan pikkusateisesta päivästä rennosti juoksennellen ympäriinsä, niin ympäriinsä, että sain suuntavaistoni hetkeksi aivan sekaisin ja ilmestyin metsästä hiekkatielle aivan eri kohdassa, missä kuvittelin olevani... aikaa tähän sekoiluun sain kulutettua 2:12:28, matkaa kertyi mukavat 18.32 kilometriä keskisykkeellä 140 bpm.

Tiistain yhteislenkillä juoksimme osin poluilla, osin pururadalla ja lisäsin lenkkiin vielä omaa juoksua tiellä. Yhtäkkiä olinkin kerännyt mittariin 18.05 kilometriä aikaan 2:05:12 keskisykkeellä 141 bpm.

Keskiviikko on virallisen juoksuohjelmani (heh!) virallinen lepopäivä ja niin tälläkin viikolla. Torstaina kävin mukavan tavallisen peruslenkin peruslenkkimaisemissa matkana 9.2 kilometriä aikaan 57:18 ja peruskeskisykkeellä 141 bpm.

Perjantaista on kehkeytynyt minulle tämmöinen multisportpäivä. Juoksin ennen salitreeniä 1:04:45, 10.39 kilometriä keskisykkeellä 141 bpm (aika tarkkaa työtä näitten keskisykkeitten kanssa muuten...). Salilla tein koko kropan 'pikatreenin' aikaan 54:11 keskisykkeellä 114 bpm ja kotiin juoksin 2.35 kilometriä aikaan 16:30 keskisykkeellä 147 bpm. Lähdin aika myöhään salilta juoksemaan kohti kotia. Muutaman askeleen jälkeen sain perääni huomattavasti vanhemman miehen pyörineen... hän alkoi kertoa minulle, miten pitää juosta: "älä juokse tuolla tavalla päkiällä, juokse kantapää-päkiä, juokse kantapää-päkiä" :) Kuittasin kommentin "selvä" ja jatkoin matkaani ylpeänä siitä, että selvästikin juoksen päkiäaskelluksella. 

Lauantaina kävimme lasten kanssa eväsretkellä läheisessä puistossa ja nuorimmainen treenasi pyöräilyä... lopputulema olikin sitten tämä :D

Yhteisen ulkoilun jälkeen kävin vielä aivan upeassa syyssäässä 12 kilometrin lenkillä, maantiellä ja pienen kierroksen maastossakin aikaan 1:27:23 ja oikein kunnollisella peruskestävyyskeskisykkeellä 136 bpm.

Sunnuntaina, tänään olisin siis päässyt juoksemaan, mutta keho sanoi muuta. 

Yhteensä tälle viikolle juoksukilometrejä kertyi aivan huippumäärät: 70,3 kilometriä ja juoksutunteja muutaman minuutin päälle kahdeksan tuntia. Huippujuoksuviikko! Olen ehtinyt myös hiukan huoltaa kehoa, rullaillla ja kuminauhajumpata. Oikein hyvä viikko siis kaiken kaikkiaan näin juoksujen ja treenien osalta.

Kuinka sinun juoksuviikkosi? Kuinka paljon on sinun paljon juoksua viikossa? 

Seuraa: blogit.fibloglovin'FacebookInstagram

Share

Ladataan...

Juoksen - juoksu on terapeuttini ja kuuntelijani, pääni tyhjentäjä, mieleni ja sieluni voimauttaja.

Silti tällä hetkellä tuntuu olevan tosi vaikea kirjoittaa juoksemisesta... Perheemme on joutunut ja joutuu edelleen niin koville lapsen sairauden vuoksi, että kaikki muu tuntuu ylimääräiseltä, liian raskaalta. Blogini aihe on juokseminen, siihen liittyvä treenaaminen ja elämä. Juoksu ja juokseminen on edelleenkin äärimmäisen tärkeä henkireikä elämän haasteiden ja murheiden keskellä, kuten olen jo aikaisemmin kirjoittanut, mutta nyt juoksusta kirjoittaminen ja aiheiden kehittely juoksun ympärille tuntuu aika ylivoimaiselta. Ajatukset pyörivät aivan muissa haasteissa kuin juoksemisessa tai kilpailuissa, treeneissä, juoksukunnon kasvattamisessa jne. 

En todellakaan ole lopettamassa blogiani, jatkan viikkotreenien julkaisua ja kirjoittelen toki voimien ja mahdollisuuksien mukaan kaikesta mahdollisesta juoksemisen ympäriltä, kaikesta jonka koen mielekkääksi ja johon kykenen näillä voimilla. Luulen tai oikeastaan tiedän, että postaustiheys tulee harvenemaan tulevina viikkoina.

Halusin kertoa tilanteestamme myös blogissani ettei vaikuta siltä, että blogini alkaa vain hiipua ja vaipua vähitellen unholaan. En ole hiipumassa enkä unohtamassa blogiani, mutta elämän kokonaiskuormitus on tällä hetkellä niin kova ja ajatukset muualla, että se väistämättä näkyy blogiaktiivisuudessani. Ehkäpä te sen kestätte :D

Ihanaa syksyä, näkyillään ja kuuluillaan, enemmän tai vähemmän <3

Ja hei, Mikael Gabrielia sanoin vielä lohdutukseksi meille kaikille: 

"Tee niinkun mä, pidä sun läheiset lähellä. Niin sit sun maailman ympäri on lyhyempi kävellä"

- Maijaliisa 

Seuraa: blogit.fibloglovin'FacebookInstagram

Share

Ladataan...

Aivan mahdottoman hyvä juoksuviikko, vihdoin ja viimein! Tällä viikolla olen keräillyt mukavasti kilometrejä mutta ennen kaikkea nauttinut juoksun huumasta ja keveistä jaloista. Juoksukilometrejä on tässä flowssa kertynyt lähes huomaamatta tyylikkään tasaluvun verran: 63 kilometriä, jei! Juoksu on tällä viikolla todellakin tuntunut nautinnolliselta ja jalkavaivat ovat olleet pieni kesäinen muisto vain. 

Maanantain peruskuntolenkillä - pitkiksellä, juoksin metsäautotiepohjaa/latupohjaa aivan loistavan aurinkoisen aamupäivän säästä, lämmöstä ja tunnelmasta nauttien. Olisin voinut jatkaa juoksua tuntitolkulla, mutta kotiintuloaika pakotti minut palaamaan arkeen juostuani 20.01 kilometriä aikaan 2:28:41, leppoisalla peruskestävyyskeskisykkeellä 143 bpm.

Tiistain yhteislenkillä juostiin pääasiassa aivan oikeilla poluilla.  Välillä aivan hämmästyttää, miten mukavaa porukkaa meidän lenkeillä käykään :) Poluilla uitimme itsemme oikein huolella, osa polviaan myöten, syksyn sateiden kostuttamissa mättäissä ja "lammissa". Tältä reissulta kukaan ei palanut sukat kuivina, loistavaa treeniä Vaaroja ajatellen... Syksyisen lämmin ilta alkoi jo hämärtää juoksun aikana, seuraavalla kerralla otan otsalampun taskuun. Juoksin yhteislenkin lähtöpaikalle - polkujuoksu - juoksu kotiin - yhteensä 11.54 kilometriä aikaan 1:36:37 (kilometrejä ja aikaa todellisuudessa enemmän....   unohdin pari kertaa pysähdyksen jälkeen laittaa kellon käyntiin) ja keskisyke taas tyylikkäästi pk-alueella 142 bpm.

Keskiviikkona oli juoksulepopäivä, torstaina juoksin 8.81 kilometriä aikaan 1:02:18. Otin epähuomiossa vanhan sykevyön (miksi se ylipäänsä on edelleen minulla???) ja hämmästelin jo heti lenkin alkuvaiheessa varsin outoja sykkeitä. Todellista keskisykettä ei siis tältä lenkiltä tallentunut - enköhän selviä kuitenkin :)

Perjantaina tein niin sanotun multisport tai kombotreenin - juoksin ensin 10.22 kilometriä aikaan 1:05:52 keskisykkeellä 147 bpm ja siitä suoraan jatkoin salitreeniä 55:28 minuuttia keskisykkeellä 125 bpm. Salitreenissä keskityin tällä kertaa pääasiassa coreen ja ylävartalon, muutamia hyppyharjoituksia lukuunottamatta. Juoksin vielä salilta kotiin 2.4 kilometriä aikaan 16:49 minuuttia, keskisykkeellä 144 bpm. Näitä multisport-treenejä tulen tekemään tulevaisuudessa lisää.

Lauantaina miehen ollessa työreissulla autollamme, kävimme lasten kanssa bussiretkellä keskustassa. Kajaanissa järjestettiin tänä viikonloppuna Suomen suurin seikkailukilpailu Lost in Kajaani ja yritin reissun ajan tutkailla, josko olisimme osuneet yleisörastien kohdalle ja päässeet kannustamaan kilpailijoita. En löytänyt kuitenkaan mistään erikseen ilmoitusta yleisörasteista ja koko keskustan alueella kilpailijoita näkyi yllättävän vähän, harmillista. Olen itse osallistunut kisaan kaksi kertaa ja ensi vuonna on taas vakaa aikomus sovittaa tämä seikkailukilpailu kisakalenteriin. Suosittelen kisaa, aivan huippujärjestelyt sekä loistavat, monipuoliset ja haastavat tehtävärastit!

Sunnuntaina intouduin vielä juoksemaan vauhtileikittelyä ja kummallisen kevyesti jalka nousikin intervallien aikana. En ollut ollenkaan odottanut juoksevani näin helposti reilusti alle viiden minuutin kilometrivauhteja kilometrin intervalleilla. Kunto tuntuu olevan kohdillaan, kesään verrattuna jopa selvästi parempi - aivan loistavaa. Kokonaisuudessaan juoksin 10.03 kilometriä aikaan 59:50, keskisykkeellä 149 bpm. Neljä kertaa kilometrin vedot sain tikistettyä itsenikin yllättäen aikoihin: 4:31, 4:52, 4:20 ja 4:24. 

Perheessä kiertää syysflunssa, sitä odotellessa nautin täysin siemauksin syksyn kuulaudesta ja mahtavista juoksuista. Ihanaa alkavaa viikkoa sinullekin ja kepeitä koipia :D

Seuraa/follow: blogit.fibloglovin'FacebookInstagram

Share

Ladataan...

Jaiks! Vaarojen Maratonille (juoksen 42,5 km:n reitin) on enää kolme viikkoa! Mökki varattu, kyyti selvillä, myös kyytiläiset kohtuullisella varmuudella tiedossa, siinäpä se. Valmistelut siis.

Olenhan minä toki treenannut, treenannut ja treenannut - Vaaroja ajatellen ja vammoja välttääkseni erityisesti myös voimaharjoittelua, pakaratreeniä silloin tällöin. Maantiemaralla yksi perässäroikkujapyöräilijä (todellakin, yksi pyöräilijä "viihdytti" meitä useamman kilometrin ajan) totesi nyt ymmärtävänsä, miksi minulla on niin vahvat reidet, kun kerroin harrastavani enemmänkin polkujuoksua... (kohtuullisen kaunis tapa kertoa, että mulla on iso pers.... takapuoli). 

Ennen NUTS Karhunkierrosta koko some oli täynnä hypetystä ja hulinaa, Vaarojen Maraton vaikuttaa olevan enemmänkin mystinen, jopa hiukan salaperäinen tapahtuma. Ei Instagramtiliä, Facebookissakin tapahtuu hyvin vähän, onkohan koko kisalla sometiimiä... Kisan järjestää käsittääkseni paikallinen urheiluseura Karelian Seikkailu-urheilijat, KarSu ry, joten ei ole oletettavaakaan, että sometuuttausta tulisi samaan tahtiin kuin esim. NUTS-organisaatiolta.

Minusta on mahtavaa, että isoja polkukisoja voi järjestää vähemmälläkin sometuksella ja erilaisilla organisaatioilla. Jännityksellä ja innolla odotan. Aika kutkuttavaa mennä kisaan josta en tiedä juuri mitään, no sen toki, että ylä- ja alamäkiä riittää. En ehkä halua ottaa selvääkään, vaan menen yllättymään paikan päälle :D

Siispä suin päin kohti Vaaroja, aivan loistavaa! 

Seuraa/follow: blogit.fibloglovin'FacebookInstagram

 

 

Share

Ladataan...

Iso osa juoksunautintoa ovat myös juoksumaisemat <3 Ihastelen usein juoksukuvissa Keski-Euroopan ja Norjan vuoristomaisemia, mutta nyt omia kuvia tutkaillessani totean, että kyllä kelpaa myös näissä Suomen kotimaisemissa juoksennella. 

- - - 

My running views, I give you my beautiful, wonderful Finland <3

Toukokuussa Karhunkierroksen 53 kilometrin loppupään vaaramaisemaa - Landscape from Kuusamo, Karhunkierros 53km, forested hill.

 

Ylä- ja alamäkitreeniä paikallisen Vimpelinvaaran maisemissa. - Kainuu, local hill, downhill and uphill running training.

 

Vimpelinvaaran polkuja kesäkuussa - Trails in Kainuu in the summertime.

 

Kesälomavierailulla Pietarsaaressa, juoksulenkillä vanhan sataman kautta - Summer holiday, running in Pietarsaari, coast area of Finland, old harbour.

 

Mikkelin järvimaisemaa juoksulenkillä kenkäveroon, hiidenkirnua ja takaisin - South Savonian part of Finland, lots of lake views.

Vuokatin upeissa polkumaisemissa, haastetta riittää erityisesti Sapporo-reitillä kokeneemmallekin polkujuoksijalle - Vuokatti trails in Kainuu, gives challenge even exeperienced trailrunners, especially if you pick Sapporo route.

Katse hakeutuu juostessa myös mahtavan marjaisaan maastoon - Sometimes it is hard to run past these blueberry fields.

Yllättävän tuulista juoksua merenrantamaisemissa, Rahjan satamassa - Back to coast part of Finland, Kalajoki - Rahja harbour and beautiful old ship.

 

Kajaaninjoki elokuun upeassa illassa auringon laskiessa, maagista - River Kajaani in august, magical sunset glow.

 

Sadepisaroiden tanssia joen pinnassa rautatiesillan kupeessa - It's a rainy day, railway bridge and raindrops in the river.

 

Polkupitkiksen mystiikkaa, ihana pieni puro syksyn sateista intoutuneena - Little stream is so lively becouse of rains of autumn.

 

Kuvat on otettu juoksulenkeillä toukokuusta syyskuuhun, kamerana on toiminut kännykän, Huawei P9:n, loistavalla optiikalla varustettu kamera. - These pictures has taken while running from May till Sebtember. Camera has been my mobile phone, Huawei P9. If you want to see some winter pics, look at this post from Lapland, my first home village Ylimuonio. 

Ihania juoksuja upeissa maisemissa meille kaikille - Have a wonderful runningtime in those beautiful views we all have! 

 

Seuraa/follow: blogit.fibloglovin'FacebookInstagram

 

 

 

Share

Ladataan...

Juoksullisesti tämä viikko on ollut varsin kevyt, lyhyttä lenkkiä ja kävelyjuoksukävelyä... Henkisesti viikko on puolestaan ollut varsin kuormittava, esikoisen toimenpide Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja siihen liittyvä jännitys, huoli ja pelkokin ovat verottaneet huomattavasti jaksamista ja juoksuresursseja. Kokonaiskuormitus on hiponut taivaita ja vaikka juoksu onkin tapa purkaa stressiä ja antaa yleensä voimia kohdata viikon muut haasteet, niin tällä viikolla kaikkeen muuhun on mennyt sen verran paljon aikaa ja voimia, että juoksuja on ollut järkeväkin vähän keventää.

Maanantai-iltana ajomatkan jälkeen pääsin hetkeksi nauttimaan juoksusta Oulun rakkaissa maisemissa (olen asunut Oulussa yli kymmenen vuotta ja aina kun palaan Ouluun, minusta tuntuu kuin tulisin kotiin). Lenkki oli lyhyt, joten ajattelin kokeilla vähän spurttikiihtyvyyttäni... Maksimivauhti spurtissa oli hetkellisesti 2.50min/km, joka tuntui jo aika hurjalta vauhdilta, tuollaista vauhtia en pysty ylläpitämään kovinkaan pitkään. Koko lenkin pituus oli 5.08 kilometriä aikaan 31:26 ja keskisyke oli 148 bpm.

Tiistaina juoksin-kävelin-juoksin Oulun keskustaan ja takaisin sairaalaan tytön ollessa toimenpiteessä. Takaisin oli aivan valtava kiire, jotta olisin paikalla ennen tytön osastolle palaamista. Yhteensä matkaa kertyi 4.82 kilometriä aikaan 57:06, 121 bpm:n keskisykkeellä. Olin sitten tietysti tosi ajoissa odottelemassa tytön paluuta, odottaminen on aivan ylivoimaisesti kaikkein vaikeinta ja kamalinta...

Keskiviikkona palasimme kotiin äärimmäisen kiitollisena onnistuneesta toimenpiteestä ja huippulääkäreistä, jotka tekivät kaikkensa parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi <3. Kävimme nuorimmaisen kanssa osallistumassa paikalliseen lasten lenkkiin ja sen jälkeen pääsin yksikseni nautiskelemaan hölkkäilystä - 10 kilometrin matkaan sain aikaa kulutettua ruhtinaalliset 1:10:49 mutta tuolla vauhdilla syke pysyikin oikein kunnolla peruskuntoalueella keskisykkeen ollessa 132 bpm.

Torstai oli taas pikalenkkipäivä, 8.45 kilometriä aikaan 57:27, keskisykkeellä 143 bpm.

Perjantai - salipäivä, melkein aina. Niin täälläkin viikolla. Pitkästä aikaa sain vedettyä omastakin mielestä oikein kunnon treenin koko keholle. Kädet, keskivartalo ja jalat, kaikki samalla kertaa... ei ehkä järkevintä, mutta kertaviikkoinen salitreeni pakottaa ahnehtimaan toisinaan...

Lauantai-aamuna kävin taas pikaisella alle kympin lenkillä, muuten päivä meni siivoillessa. Matkaa lenkille kertyi 7.86 kilometriä aikaan 46:52 keskisykkeellä 149 bpm. Sateinen sää sai minut intoutumaan värileikittelyyn juoksuvaatteissa. Yleensä olen aika maltillinen juoksupukeutujanakin ja ala-tai yläosa on lähes aina musta, mutta ei tällä kertaa. 

Sunnuntai on tällä viikolla lepopäivä, istun sohvalla ja kirjoittelun ohessa katselen lasten kanssa Itse Ilkimys-elokuvaa :) Usein sunnuntaisin käyn lenkillä lasten katsellessa elokuvaa, tänä sunnuntaina en voi jättää lapsia kolmestaan, joten saan myös itse nauttia rentouttavasta ja aikuisestakin varsin hilpeästä elokuvasta.

Yhteensä juoksuja, mukaan lukien tiistain kävely-juoksut, on tällä viikolla tullut siis vaivaiset 36,2 kilometriä. Toisinaan on syytä kuitenkin pitää kevyempiä juoksuviikkoja, olkoon tämä sellainen viikko :)

Tässäpä vielä viikko Polar Flow:n kuvaamana, ensimmäisessä 'juoksutreenit', toisessa kaikki viikon treenit.

Miten kokonaiskuormitus vaikuttaa sinun treeneihin? 

Seuraa: blogit.fibloglovin'FacebookInstagram

Share

Ladataan...

Ennen vanhaan puhuttiin vain viidenkympin kriisistä, kun mies osti moottoripyörän ja etsi kadotettua nuoruutta. Naisen viidenkympin kriisi taisi olla vaihdevuodet, ryppyvoiteen ostaminen ja tyhjän pesän suru, kun lapset alkoivat lähteä kotoa.

Nykyään kriisejä riittää. On kolmenkympin, neljänkympin, viidenkympin ja vaikka minkä kympin kriisit. Yhdessä kavereiden kanssa pohdittiin, että saattaisihan meilläkin olla nyt nelikymppisenä kriisiä, jos omat lapset olisivat jo teini-ikäisiä tai jopa vanhempia, mutta kun omat lapset ovat vielä alakouluikäisiä ja nuorempia, ei aikaa ikäkriiseilyyn juuri riitä. Myös urheilu ja liikkuminen pitävät mielen ja ruumiin niin tehokkaasti liikenteessä, että ikääntyminen ei tällä hetkellä tunnu yhtään missään. Osaksi koenkin, että aktiivinen urheilu ja sen myötä tyytyväisyys omaan vointiin ja elämään ovat niin kohdillaan, että aihetta kriiseilyyn ei ole.

Pitäisikö minun nyt sitten kuitenkin kriiseillä kun jouduin/sain muokata sivupalkin 39-vuotiaan 40-vuotiaaksi... Huh, lähinnä tuo ajatus kutkuttaa :) Toisaalta mietin, että nyt kaksikymppiset eivät vilkaisekaan blogiani, koska heidän mielestään täällä ehkä kirjoittelee aivan mummeli. Kolmosella alkavaa ikää pidetään kai aikuisen ikänä, mutta ei vielä aivan ikäloppuna... Toisaalta olen varsin ylpeästi nelikymppinen, itse koen olevani elämäni kunnossa ja varsin tsäpäkkä aikuinen nainen ;)

Kestävyysurheilu, juoksu, on siitä mahtava harrastus, että tässäkin iässä ja juurikin tässä iässä on aivan kaikki mahdollisuudet parantaa omaa suoritustaan ja kestävyyttään. Esimerkiksi maratonjuoksija Anne-Maria Hyryläinen on uransa huipulla nyt 39-vuotiaana ja on varmasti vielä pitkään. Kirjoitinkin jo aiemmin keväällä postauksen (voit lukea sen täältä), joka pohjautui Helsingin Sanomien artikkeliin, jossa todettiin, että ennätyskunnon metsästäminen kestävyysurheilussa on täysin realistista viisikymppiseksi asti, ainakin. 

Ja hei, hiukan aiheen vierestä, mutta miten minusta tuntuu että vielä kolmikymppisenäkin pitäisi olla vain syntymäkaunis ilman mitään erityistä ehostamista, mutta nelikymppiselle on varsin sallittua, jopa suotavaa kaunistautua kaikin mahdollisin keinoin. Oikeastaan aika huippua :D

En siis todellakaan kriiseile vaan nautin, juoksen, riemuitsen ja iloitsen elämästä, ihanine ryppyineni ja rakkaine ruttuineni, jotka olen ansainnut kovalla työllä, kasvattaessani kolme hurmaavaa ihmistä kehossani <3 

Aloitan riemuiten nautinnollisen nelikymppisen elämäni :) Tee sinä samoin, joka aamu, olit sitten minkä ikäinen tahansa!

Seuraa: blogit.fibloglovin'FacebookInstagram

 

 

Share

Ladataan...

No nyt on todellakin tarkkaa työtä: viime viikon kilometrit olivat 46.5 ja miltäpä näyttävät tämän viikon kilometrit - no 46.5 :D Luulin tällä viikolla juosseeni enemmänkin, aikaa juoksuun sain kulumaan lähes puoli tuntia enemmän, mutta tällä viikolla olen juossut enemmän poluilla ja maastossa, siitä tuo pidempi aika suhteessa samoihin kilometreihin. 

Tämän viikon juoksukohokohta ei kuitenkaan liity omiin juoksuihini vaan korpisoturin Vuokatti Trail Challenge 42 kilometrin juoksuun ja ystävien kannustamiseen tuossa kisassa. Minulla oli lastenhoitohuki tämän kisan ajan, mutta saattaa olla, että ensi vuonna olisi aivan pakko päästä testailemaan Vuokatin upeita polkuja myös kisassa...

Maanataina sain pitkästä aikaa aikaiseksi kunnon peruskuntolenkin. Aikaan 1:55:03 sipsuttelin vaivaiset 16.08 kilometriä sillä seurauksella, että sykkeet pysyi oikein sopuisina, keskisykkeen ollessa 139 bpm.

Tiistaina 'juhlin' virallista syntymäpäivänäni. Lasten kortit ovat ehkä maailman parhaita :D Olen nyt virallisesti 40 vuotta. Olen toki jo tämän vuoden osallistunut Naiset 40-sarjaan, joten mikään ei niin radikaalisti muuttunut tänä päivänä, juoksun osalta.

Keskiviikkona kävin uuvuttamassa itseni (ja lapseni) huolella paikallisessa maastohölkässä, siitä voit lukea lisää täältä. Lenkin pituus oli mittarini mukaan 8.01 kilometriä, jonka taivalsin aikaan 45:47, hirmuisella 169 bpm:n keskisykkeellä.

Torstaina tein kotona lyhyen 25 minuutin YouTube-treenin pääasiassa käsille ja keskivartalolle. Näitä kotitreenejä pitäisi nyt alkaa tehdä lisää. Onneksi tulee syksy ja pimenevät illat, niin aikaa ja motivaatiota kotitreeneihinkin taas löytyä.

Perjantaina kävin salilla. Perjantai on salipäivä!  Juoksin ensin juoksumatolla 9.14 kilometriä (juoksumaton mittari näytti ainakin 500 metriä enemmän) aikaan 59:10, keskisykkeellä 149 bpm ja sen jälkeen tein vielä tunnin pituisen jalkapainotteisen salitreenin. Jalat olivat jo perjantai-iltana aika hyytelöä...

Lauantaina olin siis 'kodinturvajoukoissa' miehen juostessa Vuokatti Trail Challengen 42 kilometrin polkujuoksua. Korpisoturin polvi alkoi vaivata kesken matkan, mutta hienosti ja sisukkaasti hän selvisi maaliin kohtuullisen hyvällä ajallakin.

Sunnuntaina jaloissa ja erityisesti pakaroissa tuntui yhä edelleen perjantain salitreeni, mutta jaloittelemaan oli päästävä. Kävin polkujuoksemassa lähimaastossa 13.26 kilometriä aikaan 1:45:25, keskisyke oli ihanan maltillinen 132 bpm. Tämän päivän lenkki oli sekä sielun että mielen hoitoa parhaimmillaan.

Ihana, nautinnollinen, riemukas ja lempeä viikko takana, kiitos siitä :)

Nautinnollisia juoksuja, meille kaikille <3

Seuraa: blogit.fibloglovin'FacebookInstagram

Share

Ladataan...

Elokuu, hyvä kuu, rakas kuu, syntymäkuukausi, kaunis kuukausi. Elokuu, vielä on kesää jäljellä, silti ihana syksy kutkuttaa jo kantapäitä. Juoksua helteessä, juoksua jo kosteassa ja kylmässä, ihana ja upea elokuu <3 

Tämän vuoden elokuu oli siitä poikkeuksellinen kuukausi, että juoksin elämäni ensimmäisen sileän maratonin ja täytin 40 vuotta :) Molemmat mielestäni kohtuullisen suuria saavutuksia! Maraton meni ihmeellisen hyvissä fiiliksissä, kisarapsan voit lukea TÄÄLTÄ.

Yhteensä juoksua kertyi aivan mukava määrä, 175.6 kilometriä, alla tarkemmin juoksujen statistiikkaa. Maratonin jälkeen piti antaa keholle aikaa palautumiseen, joten se on verottanut juoksutreenejä. 

Yhteensä kaikkien harjoitusten kesto oli muutamaa minuuttia vaille 30 tuntia ja harjoituksia kuukauteen kertyi Polar Flow:n mukaan 33. Paljon on kuitenkin tekemistä tuon peruskunnon kartuttamisen kanssa... Jos sen joskus saan balanssiin, niin eihän sitä tiedä minkälaisen polkujyrän itsestäni kasvatan ;) Olen treenannut kestävyysurheilua vasta kolme vuotta, joten paljon voi vielä saada aikaiseksi oikeanlaisella treenillä. 

Varsinaisesti en ole synttäripippaloita vielä järjestänyt mutta mitäpä muuta nainen tarvitsee syntymäpäivälahjaksi kuin vuosia haaveilemansa käsilaukun ja Juoksija-lehden vuosikerran! No ei mithään muuta :D 

Suloista syyskuuta ja tsäpäköitä kilometrejä :)

Seuraa: blogit.fibloglovin'FacebookInstagram

Share

Pages