Ladataan...

Olen todellakin sitä mieltä. Kiitollisuus on asenne. Lääkärikäynnillä esikoisen kanssa uusi lääkäri sanoitti rakkaan tyttäremme kiitollisen asenteen. "Vaikka sinulla on vaikeaa, olet silti niin iloinen, että hymysi tarttuu muihinkin". 

Olen valinnut olla kiitollinen. Voisin surra ja katkeroitua monesta asiasta, mutta haluan nähdä elämässä asioita, joista voin olla kiitollinen. Olen tietysti kiitollinen perheestäni, miehestäni ja lapsistani. Mutta haluan olla kiitollinen myös monesta muusta asiasta, niistä pienistäkin. Olen kiitollinen siitä, että voin juosta, että tunnen olevani elämäni kunnossa nelikymppisenä, että nyt vihdoin alan kelvata itselleni omassa kehossasi. Olen kiitollinen ystävistä, rakkaista ihmisistä, jotka välittävät ja kantavat vaikeina aikoina, olen kiitollinen työstä, kodista, pyykkikoneestakin. Siitäkin, että pari viikkoa sitten ostamani viherkasvi ei ole vieläkään kuollut :) 

Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta you got the point.

Kiitollisuutta voi harjoitella ja harrastaa. Olemme lasten kanssa kirjoittaneet vähän vaihtelevalla taajuudella päivän päätteeksi jokaisen lapsen kiitosaiheet pieneen kirjaseen. Aloitin bullet journalin, bujoilun, juoksutreeneistä ja sinnekin laitan päivittäin kiitollisuuden aiheet treeneistä/päivästä. Tänään olen 'juoksuharrastuksessani' kiitollinen siitä, että hieroja sai takareiden jumeja sulamaan (joita en tällä kertaa tiennyt edes olevan olemassa) ja erityisesti siitä, että vihdoin huomaan treenanneeni liian pitkään ilman kevyttä viikkoa - uusi treeniohjelma vaikuttaa olevan yhtä kevyttä viikkoa kaikki ensimmäiset kahdeksan viikkoa entisiin juoksumääriin verrattuna :)

Erityisesti rakkaasta harrastuksesta löytyy varmasti kiitollisuuden aihetta - voisitko sinä ajatella harjoittelevasi kiitollista asennetta? 

Seuraathan blogini sometilejä :)
Facebook
Instagram
Twitter
YouTube
Löydät blogini myös seuraavista portaaleista:
Blogit.fi
Bloglovin'
Blogkeen

 

 

Share

Ladataan...

Tiiättekö Bullet Journalin, bujoilun? Huippusuositussa muistikirjailmiössä tyhjästä muistikirjasta rakennetaan omia tarpeita vastaava kokonaisuus ja tuunataan siitä yhdistelmä päivyriä, muistilistoja, luonnoslehtiötä ja päiväkirjaa. Tämmöseen viritelmään ajattelin alkaa laittaa viikkotreenejä, suunnitelmia, juoksutavoitteita, treenituntemuksia ja kaikkea mahdollista juoksuun ja treeneihin liittyvää. 

Ensimmäinen (Takomo Running Academy) kausiohjelman viikko on nyt takana. Sain ohjelman pienen personoinnin läpi tuosta noin vain ja tältä viikon ohjelma sitten näyttää bujoillen: 

Kuten varmasti huomaatte juoksukilometrejä on tullut huomattavasti vähemmän, mutta jos tuohon lisätään maanantain kävelylenkki, niin kilometriero ei ole enää niin valtaisa aikaisempiin viikkoihin verrattuna. Suurin ero on ehkäpä se, että tämän viikon treenit ovat vihdoinkin tehoiltaan pyramidimuodossa, niinkuin niiden kuuluisi kestävyysjuoksijalla olla aina...

Tilanne on se, että peruskestävyyspohjan rakentaminen minun kohdalla tarkoittaa kävelyä, tällä hetkellä. Ilokseni huomasin tämän päivän lenkillä, että sain otettua muutaman hölkkäaskeleenkin Pk1-alueella, joten ehkäpä vielä joskus pystyn juoksemallakin kohottamaan peruskestävyyttä, sitä kohti vakaasti mennään.

Maanataina kävin siis sauvakävelyllä 12.03 kilometriä aikaan 2:10:25 ja keskisyke pysyi maltillisesti peruskestävyysalueella ollen 123 bpm. Ylämäissä syke tosin nousi ja jouduin jopa vähän himmailla sauvomiata ettei syke olisi karannut liian korkeaksi. Ehkäpä opin tässä talven aikana nauttimaan näistä kävelylenkeistäkin... Illalla tein vielä kausiohjelman kuuluvan kotitreenin keskisykkeellä 121 bpm.

Tiistaina piti olla kevyt hölkkä, mutta kun yhteislenkille lähtee niin sykkeet nousee väistämättä. Pyöräilin lenkin lähtöpaikalle ja takaisin, yleensä juoksen senkin matkan. Yhteislenkin pituudeksi tuli 8.39 kilometriä aikaan 1:05:28 keskisykkeellä 144 bpm, joka ei ollut onneksi aivan liian korkea, vielä kuitenkin peruskestävyysalueella mentiin.

Miten sattuikin, että keskiviikko on virallisen ohjelman virallinen lepopäivä - sopii mulle ku nenä päähän :D Torstaina oli 10 kilometrin juoksu, senkin olisi pitänyt olla peruskestävyysalueella (pk2), mutta koskapa siinä tarkkailtiin vauhteja, niin lipsahtihan se sitten aika totaalisesti vauhtikestävyyden (avg 152 bpm) puolelle. Tsekkaisin siis miltä vauhti kuopassa tuntuu ja mietiskelin vähän kisavauhteja, joten ei ihme, että mopo karkaili... Aikaa 9.94 kilometrin lenkkiin meni 1:00:16. Tein myös ensimmäisen kerran kausiohjelman pilatestreenin (avg 93 bpm), joka keskittyy syviin vatsalihaksiin ja kehonhallintaan. 

Perjantaina kävin salilla ja tein uudesta ohjelmasta huolella yläkroppaa ja corea, jalat otin vähän pienemmillä painoilla, jotta en olisi seuraavan päivän lenkillä aivan jumissa. Aikaa salilla vietin 1:44:20 keskisykkeellä 112 bpm

Lauantaiaamu valkeni täydellisen lumisissa tunnelmissa. Ulkoilimme aamupäivälllä kolaillen ja lunta lapioden. Tulikin siinä mieleen, miten toistavaa peruskuntoharjoittelua kolaus onkaan. Juoksutreeninä oli 40 minuutin 'intervalli'treeni (2x10min pk1-2 ja 2x10min vk1), vaihtijaksoja vuorotellen. Oli kyllä aivan mahtavaa juosta oikein luvan kanssa vauhtikestävyyttä! Koko harjoituksen (51:17) keskisykkeen sain pysymään kuitenkin peruskestävyysalueella (avg 140 bpm) ja matkaa kertyi 7.42 kilometriä.

Sunnuntai on lepoa ja niinpä viikon treenit on jo kasassa, jes! Vaikka vähän (paljon) pistin vastaan juoksukilometrien vähäntämistä, niin nyt tuntuu hyvältä, ehkä olinkin juuri tätä vailla. Viikon kokonaistreeniaika oli pitkään aikaan suurin, lähes kymmenen tuntia, juoksukilometrejä tuli vain 25,8. Yhteensä juoksu- ja kävelytreeneistä kertyi 37.8 kilometriä. Tästä on hyvä jatkaa maltillisesti määrän kasvattamista ja joskus vielä vauhtejakin.

Minun on ehdottomasti nyt aika keskittyä määrän sijasta laatuun! Miten on sinun laitasi ystäväni ;) 

Seuraathan blogini sometilejä :)
Facebook
Instagram
Twitter
YouTube
Löydät blogini myös seuraavista portaaleista:
Blogit.fi
Bloglovin'
Blogkeen

 

 

Share

Ladataan...

Kuten jo edellisessä postauksessa kerroin, sain Takomo running academy -testiryhmän kahdeksan viikon kausiohjelman, peruskestävyyskauden ohjelman, joka on tarkoitettu niille, jotka havittelevat vauhtia maratonille ja ultramatkoille. Ne sanoo mulle, että minun täytyy treenata nyt aluksi vähemmän juoksua, mutta arvatkaapa mitä minun pää sanoo? Se huutaa kovaa: "ei, ei, ei!"

Olen juoksusta riippuvainen. Vaikka kroppa kiittää pienestä hengähdystauosta, pää meinaa levitä ajatuksesta etten pääse juoksemaan. Kävelylenkit eivät sitä juoksemisen huumaa, iloa ja riemua korvaa, ikävää mutta näin se on. Juoksen silloin, kun siihen on merkitty minulle aika, tuntui miltä tuntui. Oli kroppa miten jumissa tahansa tai vaikka sataisi miekkoja ja kirveitä, juoksen. Sairaus, siis flunssa tai rasitusvamma, ovat lyhyen juoksijan elämäni aikana olleet tähän asti ainoa este juoksemiselle. En juokse siksi, että on pakko treenata, jotenkin alitajuisesti jopa tajuan sen, että tällä tavalla juokseminen ei kehitä minua juoksijana ja tällä tavalla en paranna aikoja kisoissa, mutta juoksen, koska pääni vaatii sitä. Koska juoksu ei ole minulle vain treenimuoto, vaan ennen kaikkea tapa rentoutua, nollata ajatukset, ottaa omaa aikaa ja nauttia flowsta. 

Mitä sitten teen nyt? Tämä viikko on aloitettu uudella ohjelmalla. Heti maanantaina "muokkasin" ohjelmaa ja kävin kahden tunnin sauvakävelyllä... Kävelyllä hoin itselleni "Paavo Nurmikin käveli, Paavo Nurmikin käveli"... Käveli toki, mutta ei tätä minun 10min/km vauhtia vaan aika paljon kovempaa vauhtia... Vertaanko itseäni todella Paavo Nurmeen?!?

No mutta, joka tapauksessa tulin pohdinnoinnasi siihen tulokseen, että haluan kuitenkin myös kehittyä juoksijana, juosta vauhdikkaammin ja treenata järkevämmin. Eräs pitkään kestävyyslajeja harrastanut tuttavani totesi, että joko noudatan ohjelmaa tai sitten en, muita vaihtoehtoja ei ole. Ja tottahan se on. Jos alan muokkailla ohjelmaa oman haluni ja mieleni mukaan, en enää tee valmentajan suunnittelemaa ohjelmaa vaan omaani. Silloin on aivan turha kitistä, jos tavoitteet ei toteudukaan, itse olen valmentajan hyvän suunnitelman sössinyt. Mutta toisaalta, jos noudatan ohjelmaa ja tavoitteet eivät  toteudu... On joku, jonka niskaan kaataa koko shitti... :D Tätä en tietystikään toivo! 

Miten tässä nyt sitten käy? Ajattelin antaa ohjelmalle mahdollisuuden ja alkaa noudattaa sitä kiltisti, ehkä päänikin kestää muutaman viikon, vaikka juoksua tuleekin huomattavasti vähemmän... toivottavasti perhe kestää myös ;)

 

 

Seuraathan blogini sometilejä :)
Facebook
Instagram
Twitter
YouTube
Löydät blogini myös seuraavista portaaleista:
Blogit.fi
Bloglovin'
Blogkeen

 

Share

Ladataan...

Viikon 45 jälkeen (juoksua 48.4 km) olen enää 54.7 kilometrin päässä vuoden tavoitteestani! Asetin Suomen 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi itselleni 2017 kilometrin juoksutavoitteen, tällä hetkellä juoksua on kasassa siis 1962.3 kilometriä. Tavoite on siis todellakin saavutettavissa ja kaiken järjen mukaan yli mennään niin että napsahtaa :)

Nyt maanantaista alkaen alan noudattaa Takomo runnersin Running Academy-testiryhmän ensimmäistä 8 viikon kausisuunnitelmaa. Juoksua tuohon ohjelmaan tulee huomattavasti vähemmän kuin mitä olen juossut viime aikoina. Tätä muutosta alkuun vastustin ponnekkaasti, mutta hyviä ja rakentavia perusteluja saatuani olen suostunut kokeilemaan juoksun vähentämistä treeneissä. Erityisesti minuun kolahti: "ensin nousujohteisesti määrää = peruskestävyyskausi ja sen jälkeen nousujohteisesti tehoa = vauhtikestävyyskausi" -teesi. On varsin vaikea nostaa näistä viikoista määrää, joten kausi 'aloitetaan' nyt alusta vähemmillä juoksukilometreillä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että treenaisin vähemmän, vähemmän juoksua, enemmän kävelyä ja muuta oheista.

Mutta siis vielä viikko 45 mentiin vanhaan malliin näin: 

Maanataina juoksin viikon ihanimman lenkin, pitkiksen, 20.01 kilometriä aikaan 2:22:30, kerrankin oikeasti varsin leppoisalla sykkeillä keskisykkeen ollessa 139 bpm. 

Tiistaina oli taas riemullisen yhteislenkin vuoro, jonka aikana nautin erityisesti antoisista keskusteluista juoksukavereiden kanssa. Tämänkin lenkin sykkeet pysyivät huippu matalalla, koska osan matkaa toimin perän pitäjänä ettei kukaan vain jäisi letkasta liukkailla metsäpoluilla. Osalla porukasta oli tavalliset lenkkarit ja valittu reitti oli jo varsin jäinen. 13.04 kilometriä meni aikaan 1:49:58 ja niillä matalilla sykkeillä, keskisykkeen ollessa 135 bpm. Lenkin jälkeen venyttelin ja rullailin vielä HighBallerilla

Keskiviikkona oli tietysti virallisen suunnitelman virallinen lepopäivä. Mutta kun nyt päätin panostaa tuohon kehonhuoltoon, niin venyttelin kuitenkin varttitunnin verran.

Torstaina juoksin pyrähdyksen kuunnellen samalla valmentaja-liveä. Loistava tapa muuten yhdistää nämä kaksi asiaa; kuunnella treenivinkkejä ja valmennusasioita ja samalla treenata :) 8.81 kilometriin käytin aikaa 1:09:55 keskisykkeen ollessa 141 bpm.

Perjantaina salilla testasin uuden saliohjelman. Ohjelma vaikutti kivalta jalkojen osalta, ehkä lisäilen siihen hieman yläkropan liikkeitä. Joka tapauksessa näin jälkeenpäin voin todeta, että takareidet sain aika hyvin juntturaan... Salilla viihdyin 1:21:53 ja homma vedettiin keskisykkeellä 115 bpm. Kotona venyttelin sekä dynaamisia että staattisia venytyksiä salin jälkeen vielä parikymmentä minuuttia, teki muuten hyvää! 

Lauantaina suunnitelmissa oli juoksulenkki, mutta perjantai-iltana kurkku antoi kipusignaalia, joten päätin ottaa varman päälle ja jättää lenkin välistä. Se kyllä kannatti. Joka tapauksessa lauantaille oli jo kivaa tekemistä tiedossa, kävimme lasten kanssa katsomassa Paddington 2-elokuvan. 9- ja 7-vuotiaiden mielestä elokuva oli maailman paras, herkälle 5-vuotiaalle se oli paikoin aika jännittävä, mutta hänkin piti siitä kovasti.

Sunnuntaina kävin testaamassa uusia polkujuoksukenkiä. Malli on sama kuin ennenkin; Inov-8, Roclite 280 ja olivathan ne edellenkin aivan loistavat minulle. 6.55 kilometriä meni aikaan 53:04 keskisykkeellä 133 bpm. Pitihän sitä vähän rimpuillakin matkan varrella. Illalla yritin venyttelyn avulla availla kroppaa ja erityisesti takareisiä, saa nähdä kuinka onnistuin... 

Mahtava viikko takana ja innolla odotan uusia kuvioita ja uusia kujeita :D Kuinka sinun viikkosi on mennyt? 

 

Seuraathan blogini sometilejä :)
Facebook
Instagram
Twitter
YouTube
Löydät blogini myös seuraavista portaaleista:
Blogit.fi
Bloglovin'
Blogkeen

Share

Ladataan...

Vuosi lähenee uhkaavasti loppuaan ja ensi vuoden kisakalenteri alkaa täyttyä mahdollisista ja mahdottomista haaveista.

Olen mukana aloitamassa Takomo Trainingin Running Academy -testiryhmässä juoksuvalmennusta ja olemme saaneet ensimmäisen kahdeksan viikon juoksuohjelman käsittelyymme. Juoksuohjelmia oli useita eri vaihtoehtoja, itse valitisin niistä  'vauhtia maratonille, tavoitteena ultramatka'-ohjelman. Olen tutkaillut tuota peruskestävyyskauden ohjelmaa ja aloitan sen ensi viikon maanantaina. Jonkin verran viikko-ohjelmani tulee tuon uuden harjoitusohjelman myötä muuttumaan mutta siitä enemmän sitten kun olen paremmin perehtynyt ohjelmaan. 

Joka tapauksessa ensi vuoden selkeä tavoite on juosta kovempaa, siis kovempaa vauhtia pidempiä matkoja. Toki ennen kaikkea tavoitteena on pystyä juoksemaan terveenä ja nauttimaan juoksusta edelleenkin.

Aikatavoitehaaveita olen myös asettanut itselleni, niihin pääseminen vaatii todella kovaa yötä. Toisinaan mietin, onko näin kovia aikatavoitteita edes järkevää asettaa tällaisena hipsutteluharrastajana, mutta 'sanon' ne silti ääneen: haaveilen juoksevani puolikkaan alle 1:40 ja maratonin noin 3:40 aikaan. Ultrille en osaa tässä vaiheessa aikatavoiteita asettaa, ehkä sitten joskus tulevaisuudessa... Aikatavoitteet eivät välttämättä toteudu vielä ensi vuonna, mutta sitkeällä, määrätietoisella ja järkevällä treenaamisella uskon niihin pääseväni vielä joku päivä.

Mutta sitten niihin konkreettisiin kisasuunnitelmiin - ensi vuoden ehdoton päätavoite on polku-ultra lapsuuden maisemissa Pallaksella  - NUTS Pallas-Hetta 55 kilometrin polku-ultra. Vaarojen Maratonilta jäi tänä vuonna niin pahasti hampaan koloon, että siihen kisaan haluaisin lähteä ehdottomasti ottamaan reitistä revanssia ja voitamaan itseni.

Kisakalenterisuunnitelmia:

Todennäköisesti kaikki suunnitelmat eivät toteudu ja uusia suunnitelmia saattaa ilmaantua mukaan myöhemmin. Hyvin suunniteltu on kuitenkin jo puoliksi tehty, joten mikäs tässä, ei tartte enää ku juosta :)

Oletko sinä suunnitellut tulevasi johonkin samaan kisaan? Kerro ihmeessä, tehhään rehvit ja juuaan kahvit :D

 

Seuraathan blogini sometilejä :)
Facebook
Instagram
Twitter
YouTube
Löydät blogini myös seuraavista portaaleista:
Blogit.fi 
Bloglovin'
Blogkeen

Share

Ladataan...

Kaikkihan tietävät kainuulaisen innovaation HighRollerin - putkirullan, joka pyörii omassa telineessään. HighRoller on otettu upeasti vastaan ja HighRoller-tunteja pidetään jo useilla ryhmäliikuntasaleilla. Tämän syksyn aikana yritys on tuonut markkinoille uuden tuotteen HighBallerin, joka on apuväline omatoimiseen hierontaan, lihaskalvojen huoltoon sekä tiukkojen lihasten avaamiseen.

Ostin itse HighBallerin yrityksen early bird-markkinoinnin kautta jo aikoja sitten ja olen saanut "pallot" käyttööni pari kuukautta sitten. Luvattoman vähälle käytölle on tämä laite kyllä vielä jäänyt. Tein itselleni lupauksen, että marraskuun aikana panostan enemmän kehonhuoltoon ja venyttelyyn, joten HihgBallerin käytölle tuli sopiva tilaisuus. Olen nyt hoitanut oikean jalan pakara/takareisijumia takareiden yläpäässä olevaa triggerpistettä painamalla ja toden totta jumi alkaa vähitellen sulaa. Toki ison kunnian jumin hellittämisestä annan perjantain hieronnalle,  vasta sen jälkeen olen voinut ja uskaltanut triggerpistettä painaa HighBallerilla.

HighBaller soveltuu käytettäväksi koko kehossa ja käyttöperiaate on yksinkertainen: HighBaller asetetaan kipeeän tai kireään kohtaan kehossa ja kohtaa joko painetaan triggerkartasta löytyvien triggerpisteiden kohdalta tai rullataan jumittunutta kohtaa. Pallot ovat itsenäisesti kiinni alustassaan, joten niitä voi liikutella helposti eri leveydelle kehon eri kohtia varten ja eri tekniikoita varten. Erityisesti rullauksessa on tärkeä muistaa, että rullaus tehdään kohti sydäntä ja painetta vahennetään sydämestä poispäin - näin toimien voidaan parantaa aineenvaihduntaa lihaksessa. Molemmissa tekniikoissa on tärkeää pystyä rentouttamaan lihaksisto, koska silloin kudokset vastaanottavat käsittelyn paremmin (helpommin sanottu kuin tehty, minun kokemukseni...).

Kuvassa HighBallerin käyttötekniikkat, jotka ovat rullaus ja paine -triggerpistekartta.

Olen käyttänyt HighBalleria vielä aika vähän, mutta jo nyt huomaan sen auttavan erityisesti alkavien jumien aukaisemisessa. Aivan varmasti loistava lisä omatoimiseen kehonhuoltoon. Oletko sinä jo tutustunut HighBalleriin? Oletko saanut apua triggerpisteiden avaamisesta? Oletko käyttänyt HighBalleria sekä triggerpisteiden avaamiseen että rullaamiseen, kumpi sinusta tuntuu paremmalta tai auttaa paremmin? 

Seuraathan blogini sometilejä :)

Löydät blogini myös seuraavista portaaleista:

Share

Ladataan...

Marraskuun tavoitteeksi laitoin itselleni lisätä treeniohjemaan sekä venyttelyä että lyhyitä kotitreenejä. Tällä viikolla olen tehnyt yhden vähän pidemmän venyttelytreenin ja corekotijumpan. Lasketaanhan hieronta myös tuohon kehonhuoltoon? :) Silloin olen ollut jo huomattavasti aktiivisempi kehonhuollossa kuin viime aikoina yleensä. Yhteensä olen viikon treeneihin käyttänyt aikaa 7 tuntia ja 22 minuuttia, juoksuun 5 tuntia ja 20 minuuttia - matkaa viikon juoksuista on kertynyt 45,2 kilometriä, minulle varsin tavallinen viikkokilometrimäärä. 

Maanantaina keräilin vielä edellisen kuukauden kilometrisaldoa ja juoksin hitaan ja kohtuullisen pitkän peruskuntolenkin - 15.01 kilometriä aikaan 1:50:13, keskisykkeellä 143 bpm.

Tiistaina olisi ollut yhteislenkki, mutta aikataulujen vuoksi en ehtinyt juoksulle mukaan. Lähdin omalle lenkilleni myöhemmin ja tottahan törmäsin sitten matkan varrella jäähdyttelylenkillä olevaan juoksuporukkaan :) Juoksin hetken heidän kanssaan, kunnes jatkoin omaa lenkkiäni (54:19, 8.09 km, avg 148 bpm).  Pakkasta oli noin 10 astetta ja minulla oli vaatetta kuin olisi ollut ainakin parikymmentä astetta miinusta... Talven ensimmäiset pakkaslenkit ovat aina aikamoista pukeutumishaastetta. Tajusin juuri, että minulla on vain yhdet talvijuoksutrikoot ja yksi merinovillapaita, tähän vaatepuutokseen on paneuduttava mahdollisimman pian.

Keskiviikko oli taas perinteisesti täydellinen lepopäivä ja torstaina juoksin lähes samanlaisen lenkin ajallisesti ja matkallisesti kuin tiistaina, kilometrejä kertyi tasan kahdeksan, aikaa siihen meni 53:13 minuuttia keskisykkeellä 143. Illalla tein vielä venyttelyä 21:47 minuuttia keskisykkeellä 83 bpm ja lyhyen coretreenin, kymmenen minuuttia, keskisykkeellä 97 bpm. 

Perjantaina kävin hierojalla ihmettelemässä oikean takareiden ja pakaran jumia. Hyvin oli jumissa, hierojankin mielestä :). Illalla salilla jätin jalat rauhaan lyhyttä juoksumattokävelyä lukuunottamatta ja tein core- ja ylävartalotreenin. Salilla viihdyin 1:29:26, keskisykkeen ollessa 109 bpm.

Tällä viikolla myös Lauantai oli vapaa treeneistä, toki hyötyliikuntaa tuli siivouksen muodossa. Sunnuntaina kävin ihanan kostean lenkin plussakelissä, 14.06 kilometriä aikaan 1:42:44 keskisykkeellä 147 bpm. Kosteutta tuli jostain, oli vaikea sanoa satoiko vettä vai oliko ilma vain kostea. Happirikas keli ja nautinnollista juoksua. 

P.s. Lauantai - sunnuntai välisenä yönä juostiin Joensuu Night Run, upeita suorituksia ja mahtavaa ultrailua. Seurasin juoksua aivan innoissani pitkät pätkät live-lähetyksestä. Aika paljon alkoi tehdä mieli tuollaiselle sisärataultralle joskus tulevaisuudessa!

Oletko sinä joskus juossut sisärataultraa? Olisiko sinulla ehdottaa mukavaa sisärataultraa ensikertalaiselle? Kerro ihmeessä kokemuksestasi! Oletko haaveillut ultrasta sisäradalla? 

Share

Ladataan...

Minä kuulun siihen porukkaan, joka käy hyvin epäsäännöllisesti hieronnassa. Varaan ajan hierojalle vasta, kun joku paikka on niin jumissa etten saa sitä enää itse auki rullailulla tai venyttelyllä ja jumi häiritsee jopa jokapäiväistä elämää, treenaamisesta puhumattakaan. 

Kysynkin siis itseltäni: 

Kävin eilen hierojalla ja varasin vihdoinkin seuraavan ajan jo valmiiksi. Minun täytyy alkaa ottaa tosissani myös lihaksiston palautumisesta huolehtiminen, jos haluan päästä harrastuksessani eteenpäin. Ja vaikka en millään haluaisi myöntää, niin kyllä ikä alkaa "jo" tässä iässä vaikuttaa palautumiseen...

Miksi hieronta sitten kannattaa mahduttaa säännöllisesti treenikalenteriin?

Tässäpä muutama hyvä ja hieronnassa käymiseen kannustava pointti:

  1. Hieronta nopeuttaa palautumista, lihasten verenkierron ja nestekierron paraneminen antaa uusille treeneille mahdollisuuden päästä kohteeseen, lihakseen. Lihas siis hapettuu paremmin hieronnan jälkeen, kun jumit on 'sulatettu'.
  2. Hieronnan avulla  voidaan ennaltaehkäistä rasitusvammojen syntymistä. Kun kireydet saadaan lihaksistosta pois, pääsee lihas toimimaan optimaalisemmin eikä virheasentoja tai lihasepätasapainoa pääse niin helposti muodostumaan. - tämä jos mikä vaatii säännöllistä hierontaa.
  3. Hieronnassa voi oppia hierojan avulla tuntemaan oman vartalon lihaksiston paremmin ja näin ottamaan myös treenatessa huomioon oman kehonsa erityispiirteet ja toiminta.

​Hieronnalla on monia, monia muitakin hyviä vaikutuksia, joista voit lukea lisää mm. täältä, täältä ja täältä.

Ja se bonus: 

  • Välillä lenkillä epäilen, että onkohan minulla niitä lihaksia ollenkaan... Hieronnassa huomaan, että minulla on todellakin lihakset ja varsin napakat sellaiset. Juuri eilen hieroja totesikin "hiki hatussa" jumittuneita lihaksiani käsitellessään, että ei hän tässä mitään luita muokkaile :D

 Aktiivisesti liikkuvan, tai oikeastaan aivan kaikkien, kannattaisi käydä hierojalla noin kerran kuukaudessa, urheilijat käyvät hieronnassa usein viikoittain, jopa useita kertoja viikossa. Itse ajattelin vihdoinkin laittaa hieronnan tulevaan treeniohjelmaani säännölliseksi 'treeniksi' kevyelle viikolle.

Lyhyesti voisi siis sanoa, että hieronta on  yksi avain nopeampaan palautumiseen ja tehokkaampaan treenaamiseen. Iän karttuessa olen minäkin alkanut tajuta, miten iso osa treenaamista on palautuminen, nyt on siis minunkin aika ottaa kaikki keinot käyttöön ja antaa hieronnalla lihaksistolleni mahdollisuus palautumiseen ja vammojen ennaltaehkäisyyn.

Kuinka usein sinä käyt hierojalla? Olisiko nyt aika laittaa tämäkin palanen treeniohjelmaasi? 

Seuraa: Blogit.fi, Bloglovin', Facebook, Instagram, Twitter

Share

Ladataan...

Lokakuu on ohi ja ihmeellistä kyllä, marraskuu seuraa heti perässä ;D On vaikea uskoa, että ollaan marraskuussa ja vuosi on jo lopuillaan. Lokakuussa oli vielä kauden viimeinen kisa, Vaarojen Maraton ja siksi ehkä vuosi tuntuu edenneen kumman nopeasti loppupuolelle. Yleensä kisailu on loppunut jo viimeistään syyskuussa. 

Polar Flow:hun merkittyjä harjoituksia oli tässä kuussa 21 ja merkittyjä treenitunteja 28 tuntia ja 30 minuuttia. Harjoituksissa ei näy lyhyitä harjoituksia; kotona tehtyjä nopeita lihaskuntotreenejä ja venyttelyjä. En ole kovinkaan usein niitä viime aikoina tehnyt, mutta ne vähäisetkin ovat jääneet mittaamatta. Marraskuussa voisin kyllä skarpata kotona tehtävissä lihaskuntoharjoitteluissa ja erityisesti venyttelyissä. Jospa saisin vaikka postauksenkin tehtyä, aamuvenyttelyvinkkejä, kiinnostaisiko?

Alla olevassa kuvassa näkyvät juoksuharjoitukset. Vaarojen Maratonin jälkeen meni yhdellä juoksuharjoituksella kymmenen päivää. Olin flunssassa ja oikeastaan vähän pelkäsin jopa saaneeni pahemmankin jälkitautin, mutta onneksi tauti talttui ja pääsin tällä kertaa säikäyksellä. Säikäytti kyllä oikeasti kuitenkin sen verran, että ehkäpä alan vähitelleen tajuta, että sairaana treenaaminen, saati kilpaileminen on aivan tolkuttoman typerää! 

Kun kuukauden aikana on kisa, kilometrejä kertyy vähemmän. Ennen kisaa pitää vähän kevennellä ja kilpailun jälkeen täytyy antaa aikaa palautumiselle. Vaikka olin kisan jälkeen sairaanakin ja pitkään juoksematta, sain silti kasaan varsin kohtuullisen määrän juoksuja, yhteensä 173.1 kilometriä. 

Lokakuun kilometrejä on juostu Oulussa, Kolilla, Ylimuoniossa, Pallaksella ja toki myös täällä Kajaanissa. Paljon on tapahtunut yhden kuukauden aikana. Lapsen sairaus ja siihen liittyvä huoli, murhe ja toimenpide, hillitön Vaarojen Mataron, huoli omasta kunnosta ja pelko oman tyhmyyden aiheuttamasta sairastumisesta, upea syysloma Lapissa talvimaisemissa ja siirtyminen lempeästä syksystä yhtäkkiä totaaliseen talveen... Tälläkin hetkellä ulkona on pakkasta reilu -10 astetta.

Mahtava marraskuu on alkanut! Marraskuussa yritän aloittaa oikein tosissani peruskuntoharjoittelun.... se tarkoittaa hidasta, hyvin hidasta juoksua tai jopa suurta määrää kävelyä... Äärimmäisen haastavaa, mutta kattotaan miten muijan käy...

Vielä, marraskuussa saattaa alkaa Running Academyn juoksuvalmennus testiryhmälle, siitä sitten myöhemmin :)

Mitä suunnitelmia sinulla on marraskuulle? 

Seuraa: Blogit.fi, Bloglovin', Facebook, Instagram, Twitter

Share

Pages