Ladataan...

Kävin viikko sitten maanantaina juoksumatolla tehtävässä kuntoilijan tasotestissä Vuokatti Sportissa, Vuokatin Snowpoliksessa. Edellisen kerran kävin samaisessa testissä marraskuussa 2016 (josta voit lukea täältä) ja nyt halusin käydä tsekkaamassa tilanteen uudelleen. Minua kiinnosti tietää, mitä kunnossani on tapahtunut reilun vuoden treenaamisen aikana, vai onko tapahtunut mitään. Ainakin olen yrittänyt treenata aivan huomattavan paljon järkevämmin vuoden 2017 aikana, kuin mitä tein vuonna 2016. 

Testin tekijänä oli jo viime kerralta tuttu valmentajakouluttaja Jyrki Uotila. Testi suoritettiin siis samalla tavalla kuin viime kerrallakin; Jyrki lisäsi juoksumaton vauhtia (työn kuormaa) ja otti sormenpäästä verinäytteen kolmen minuutin välein. Viime kerralla kävelin kaksi ensimmäistä vauhtiporrasta, tällä kertaa kävelin vielä kolmannenkin vauhtiportaan. Jyrki antoi koko testin ajan palautetta suhteessa edellisiin tuloksiin ja jo testin aikana sain tietää, että sykkeet pysyivät ainakin himpun verran alemmalla tasolla kuin edellisellä kerralla koko testin ajan. Testin jälkeen mitattiin vielä kevyen loppuverryttelyn aikana laktaatin poistumista elimistöstä. Testi itsessään kesti lähes saman verran kuin edellisellä kerralla, noin 26 minuuttia ja siihen päälle vielä jäähdyttely eli loppuveryttely.

Ja sitten tuloksiin:

  • Aerobinen kynnykseni on laskenut hiukan ja on nyt 146 bpm, anaerobinen laski kaksi lyöntiä ja on nyt 168 bpm. Maksimisykkeeni testissä oli 184 bpm. Uskon silti, että maastossa paukuttelen yhä edelleen sen 186 bpm.
  • Maksimialueeni (168-184 bpm) on edelleen vahvin alueeni... siis mitä? Miksi? No siis, sillä alueellahan vetelen aivan ”helposti” kympin kisat, itse asiassa puolimaraton on mennyt useampaan otteeseen tuolla maksimitasolla (keskisykkeellä 174 bpm), reilusti yli anaerobisen kynnyksen ja maratonkin lähellä anaerobista kynnystä (avg 166 bpm). Oikein ihmetyttää, miten se mahdollista? Juuri luin useammalla Facebook-foorumilla jaetun artikkelin siitä, mitä sykkeestä pitäisi tietää (voit lukea artikkelin täältä). Artikkelissa kerrotaan, että anaerobisen kynnystason ylittyessä elimistö alkaa väsyä sinne kertyvän happamuuden takia niin paljon, ettei samaa vauhtia pysty pitämään yllä kuin 10-30 minuuttia... pikkusen pidempään olen kyllä puolimaratonilla aikaani viettänyt...
  • Kynnykset olivat kehittyneet, erityisesti anaerobinen kynnys; laktaattia kertyi saman verran kuin edellisenä vuonna mutta syketaso oli hiukan alhaisempi ja työn kuorma oli selvästi korkeammalla tasolla kuin edellisessä mittauksessa... siis käsitykseni mukaan vauhtia oli enemmän, vai? 
  • Maitohappotasot olivat tulleet selvästi alemmas. Ja kuten jo kerroin syke kulki matalammalla kuin edellisellä testikerralla. Laktaatin poistuminen loppuverryttelyssä oli paljon paremmalla tasolla, joka kertoo siitä, että palaudun rasittavasta suorituksesta nyt huomattavasti nopeammin kuin vuosi sitten.

Suunta on siis harjoittelussa ollut oikea ja harjoittelu on aiheuttanut juuri sen suuntaista muutoksia kuin on toivottukin. Edellytykset pitkiin suorituksiin ovat kuulemma selkeästi paremmat, jee! Mielestäni muutokset eivät ole kuitenkaan kovin suuria. Olisin ehkä toivonut saavani vieläkin parempia tuloksia... Toki syketasoista lenkeillä tiesin, että mitään mullistavan radikaalia ei ehkä ole voinut tapahtua ja oikeassahan minä olinkin. 

Ultrajuoksutavoitteestani johtuen harjoittelussa on syytä painottaa edelleen peruskestävyysharjoittelua höystettynä vauhtikesyävyysalueen harjoittelulla. Maksimivauhdin harjoituksia en tuskin tarvitse suoranaisesti :). Juoksun taloudellisuuden parantamiseksi juoksutekniikkavedot (juoksutekniikan viilauksessa oma postauksensa täällä) peruskestävyysharjoittelulenkillä voisivat tuoda kuitenkin lisähyötyä. - Tämän ohjeistuksen suuntainen onkin tämänhetkinen treeniohjelmani, joka on suunnattu ultrajuoksutavoitettani silmällä pitäen. 

Miltä tulos ja sen tulkinta sinusta kuulostaa? 

Seuraathan blogini sometilejä :)

Facebook
Instagram
Twitter
YouTube

 

Löydät blogini myös seuraavista portaaleista:
Blogit.fi
Bloglovin'
Blogkeen

Ladataan...

Olen ollut tällä viikolla vähän laiska, laiska tekemään kehonhuoltoa; venyttelemään tai rullailemaan. Ehkäpä juuri siitä syystä hiipivä pakarajumi on ottanut vallan oikealta puolelta. Olenko antanut sen häiritä juoksutreenejä? En, vaikka ehkä olisi pitänyt... Sain kerättyä tälle viikolle 36.7 kilometriä juoksua, josta kuitenkin puuttuu maanantain tasotesti, joka oli varsin rankka suoritus, kilometrejä siitä ei silti kovin montaa kertynyt. Yhteensä juoksukilometrit, tasotesti mukaan lukien, tälle viikolle ovat siis noin neljäkymmentä.

Maanantaina ohjelmassa olisi ollut pitkä lenkki, mutta tänä maanantaina se jäi tekemättä tasotestin vuoksi. Kirjoitan tasotestistä ja tuloksista tarkemmin lähipäivinä. Tasotestin statistiikkaa en saanut omaan kellooni, matkaa kertyi reilun puolen tunnin aikana vajaa neljä kilometriä, keskisykkeestä ei hajuakaan, maksimi matolla oli 184 bpm - aika samaan pääsen ”vapaassa juoksussa”, siis ulkona juostessa, jolloin maksimi on ollut 186 bpm. Kuten jo tuossa  juoksuasennon viilausta postauksessa totesin, sain myös hyviä vinkkejä juoksuasennon ja -tekniikan korjaamiseen ja niitä myös testasin matolla (*35). Olen tällä viikolla kiinnittänyt tämän jälkeen toki huomiota juoksuasentoon muillakin lenkeillä. Illalla tein vielä pienen treenin kotipihaa kolaten aikaan 19:52, keskisykkeellä 130 bpm.

Tiistaina kävin kevyen hölkän Pirpanan baletin aikana aikaan 42:23, johon sain mahtumaan 5.03 kilometriä keskisykkeellä 131 bpm. Kevyen hölkän päälle oli mukava vetää lihaskuntotreeni kotona (33:59,  avg 115 bpm). Keskiviikkoa ei ehkä tarvitsisi enää edes mainita, lepoa liikunnasta, tottakai. 

Torstaina oli vuorossa maanatain pitkis aikaan 1:55:21, 14.5 km, avg 138 bpm. Juoksu oli oikein lupsakkaa ja mukavaa. Välillä ihmettelen kyllä noita sykkeitäni. Vaikka kuinka hölkkäilen omasta mielestäni kevyttä hölkkää eikä juoksu tunnu juuri missään, silti syke on varsin lähellä aerobista kynnystä. 

Perjantai, salipäivä. Uusi saliohjelma on kiva, osa liikkeistä on vielä kuitenkin vähän hakusessa, erityisesti yhden jalan prässi tuottaa päänvaivaa. En saa jalkaa millään 90 asteen koukkuun prässissä, koska joudun laittamaan jalkani aivan prässin alareunaan, jotta edes yllän koko prässiin (ongelman aiheuttaa siis lyhyyteni, olen 155 cm). Näin erään toisen naisen käyttävän dippilaitetta juurikin yhden jalan prässinä alla olevan kuvan tapaan, voisikohan sen prässin siis hoitaa näin? 

Lauantai meni sosiaalisesti ja illalla, kun olisin voinut tehdä vaikka pilatestreenin tai venyttelyn, iski lorvikatarri. Ei vain huvittanut treenata yhtään  enkä edes viitsinyt pakottaa itseäni. Toisaalta ihanaa armeliaisuutta, toisaalta aika huolestuttavaa, tästäkö se alamäki nyt alkaa... ;)

Sunnuntaina oli ihana pakkaskeli, pakkasta oli -16 astetta, mutta hyvä pukeutuminen, merinovillaa alle ja tuulenpitävää päälle, sai ilman tuntumaan aivan loistavalta juoksukeliltä. Rakastan pakkaslumen narskuntaa kenkien alla, tänään kuuntelin sitä 17.14 kilometrin verran aikaan 2:25:48 keskisykkeellä 138 bpm. Suunnittelin juoksevani puolimaratonin verran, mutta sen verran hidasta hipsuttelua lenkki oli, etten viitsinyt olla pidempää aikaa enää pois kotoa :). 

Ajattelin tehdä tästä sunnuntain ja huomisesta maanantain lenkistä ultrajuoksuharjoitteen; rypäsharjoittelun, jossa juostaan useana päivänä peräkkäin joko pitkä lenkki tai useita lyhyempiä. Minä siis ajattelin ottaa ryppääseen tämän päivän pitkiksen lisäksi huomenna juostavan pitkiksen. Voisin huomenna juosta vaikka kaksikin lenkkiä, mutta jospa kuitenkin pitäisin tällä kertaa järjen päässä ja aloittaisin maltillisesti :) 

Tälle illalle olen suunnitellut vielä rullailua tai venyttelyä, pakara kyllä kiittäisi ja huominen lenkkikin, jos saisin jumeja vähän sulateltua... Jos jostakin löysäilen, niin se on kyllä ensimmäisenä ehdottomasti tuo kehonhuolto. Huono homma, koska juuri kehonhuolto on pitkälti perusta ja pohja kaikelle liikunnalle.

Mikä treenimuoto sinulta helpoiten jää vähemmälle, vähän niin kuin ”unohtuu”? 

*Numerot ovat juoksuhaaste 2018:n suoritettuja haasteita: 35. Tee juoksutekniikkaharjoitus.

Seuraathan blogini sometilejä :)

Facebook
Instagram
Twitter
YouTube

Löydät blogini myös seuraavista portaaleista:
Blogit.fi
Bloglovin'
Blogkeen

 

 

Ladataan...

Vuosi vaihtui mutta vielä jäi viime vuodesta muutama muisto jaettavaksi. Loppuvuosi on ollut elämässä aika haipakkaa mutta lenkkien suhteen vauhteja ja eritysesti sykkeitä on saanut pudotella oikein urakalla. Perheen elämän kuormittavuus ja stressi on ollut aika massiivista, onneksi treenit ovat olleet kevyempiä, tällä kombinaatiolla olen selvinnyt syksystä hienosti, hyvä minä :). Myös kilometrimäärät ovat vähentyneet loppuvuotta kohti, mutta toivottavasti helmi-maaliskuun aikana alan taas keräillä kunnon kilometrejä.

Ja sitten valikoituihin loppuvuoden kuviin:

Syyskuu

Juoksua Oulussa, valmistautumista tyttären seuraavan päivän toimenpiteeseen. Mielen nollausta, pään tyhjentämistä ja vauhtispurtteja aikaan 31:26, 5.08 km, keskisykkeellä 148 bpm. Maksimivauhti varmaankin jossakin alamäessä 2:50min/km.

Lokakuu

Vaarojen maraton, ei kaipaa selittelyjä :). Voit lukea silti tuskaisen taistelun pääkohdat täältä.

Värileikeittelyä kuvankäsittelyllä, lenkki lämmittelynä salitreenille aikaan 20:32, 3.28 km, avg 145 bpm.

Marraskuu

Kostea, märkä ja vetinen lenkki tutuissa juoksumaisemissa. Siihen ne lumet sitten kuoli - mutta jopas oli helppo hengittää raikasta sadeilmaa aikaan 1:42,44, 14.06 kilometrin verran, keskisykkeellä 147 bpm.

Marraskuun alkupuolella ei ollut lunta, lumi oli käväissyt maassa lokakuun lopussa mutta pysyvää lunta ei ollut vieä saatu. Pitkästä aikaa kunnon pitkis ainakin ajan puolesta 2:22:30, 20.01 km ja hienolla keskisykkeellä 139 bpm.

Talvi ja lumi. 27. päivänä marraskuuta sain täyteen vuoden kilometritavoitteen. Instaan eräs kommentoija realisoi saavutukseni näin: sehän on melkein maratooni per viikko, kun kesätaukoa ei lasketa (kesäkuussa juoksutauko polvivaivan vuoksi). Se sai minutkin ajattelemaan, että olihan tuo hurja rykäisy ja oikeasti aika hieno saavutus tällaiselta juoksun harrastajalta.

Joulukuu

Joulukuussa juoksuja tuli yhteensä naurettavat 96.1 kilometriä. Kävelyä 21.5 kilometriä. Maras-joulukuussa kävelin yhteensä enemmän kuin koko muun vuoden aikana. Sauvakävelyn ja tavallisen kävelyn avulla olen pyrkinyt kehittämään peruskestävyyttä matalilla sykkeillä. Matalasykkeinen harjoittelu onnistuu nyt jo kävely-juoksu -kombolla, edistystä on siis tapahtunut. Kuvan lenkin juoksin Muoniossa 24 asteen pakkasessa aikaan 40:12, kilometrejä kertyi 6.01 huimalla keskisykkeellä vauhteihin nähden - 156 bpm. Nostaako useampi kerros vaatetta sykkeitä? Ainakin se jäykistää juoksua ;D

Vielä piti käydä vuoden viimeisenä päivänä rääkkäämässä itseään pienimuotoisessa kympin kisassa. Matka oli 10.2 kilometriä ja tokihan ilmoittauduin kilpasarjaan... Nyt oli kilpailijat juoksemassa, itsehän sijoituin kuudenneksi, toiseksi viimeiseksi... Hirveellä höökillä kisan vedin, keskisyke oli 176 bpm eli 95 % maksimista, vauhti ei kuitenkaan ollut aivan samalla tasolla, aikaa käytin 52:52. Silti, voin olla tyytyväinen kesken pk-kauden vedettyyn ex tempore -kisaan. Lisää kisafiiliksiä voit lukea täältä.

Juoksukuvia - muut osat:

Juoksukuvia osa 1 - Alkuvuoden juoksukuvat 

Juoksukuvia osa 2 - Ikimuistoisimmat juoksukuvat

Juoksukuvia osa 3 - maisemoita :) 

Ugly is the New Pretty - karmeimmatjuoksukuvat

Seuraathan blogini sometilejä :)

Facebook
Instagram
Twitter
YouTube

Löydät blogini myös seuraavista portaaleista:
Blogit.fi
Bloglovin'
Blogkeen

 

Ladataan...

Kävin tänään Vuokatti Sportin Kuntokatti testiasemalla kuntoilijan tasotestissä. Tulokset saan ja niistä kerron myöhemmin tarkemmin, mutta aina niin mahtava testin tekijä (teki myös edellisen tasotestin marraskuussa 2016, josta voit lukea täältä) Jyrki Uotila, vertasi alustavasti laktaattitasoja ja sykkeitä edelliseen testiin ja pientä muutosta parempaan näyttäisi tapahtuneen. 

Testin aikana Jyrki videoi juoksuani ja antoi pari vinkkiä juoksuasennon korjaamiseen. Kauhukseni huomasin, että juoksen testijuoksussa täysin kantapäälle, vaikka olen kuvitellut juoksevani koko jalan askelluksella nyt ainakin, jos en jopa päkiävoittoisesti. Juoksuasentoon vaikutti ehkä ja toivottavasti kuitenkin tuo testitilanne juoksumatolla jonkun verran... Sain asennon korjausvinkiksi ajatella askellusta enemmän taaksepäin ’potkaisuna’ ja niin, että maakontakti olisi mahdollisimman lyhyt. Näillä kahdella vinkillä lantio näyttää avautuvan paremmin ja askelluskin muuttuu enemmän kokojalan askellukseksi, onneksi. Olen itsekin tiedostanut juoksevani varsinkin hitailla vauhdeilla lantio liian takana. Nyt asiaan täytyy alkaa kiinnittää enemmän huomiota. 

Mitä mieltä te olette näistä kahdesta videosta? Onko muutos mielestänne selvä? Miltä juoksu näyttää ensimmäisessä videossa, miltä toisessa? Asetan itseni nyt arvostelulle alttiiksi, olkaa kohtuullisen ystävällisiä, pyydän :D

Ensimmäisenä siis juoksua testin aikana:

Toisessa testin jälkeen, uutta juoksutekniikkaa testaten -  huomaa varmasti ettei juoksu ole kovin rentoa, mutta entä asento, parempi, eikö? 

 

Seuraathan blogini sometilejä :)

Facebook
Instagram
Twitter
YouTube

Löydät blogini myös seuraavista portaaleista:
Blogit.fi
Bloglovin'
Blogkeen

 

Ladataan...

Uusi kahdeksan viikon peruskestävyysohjelma alkoi tällä viikolla. Uudessa ohjelmassa on myös uusi sali-, rullailu- ja venyttelyohjelma. Tein maanantai-aamuna pitkästä aikaa Polarin kuntotestin, jonka avulla arvioidaan aerobista kuntoa levossa. Tulokseksi saatava OwnIndex on Polarin omien sivujen mukaan verrattavissa maksimaaliseen hapemottokykyyn. OwnIndex-lukemaan vaikuttavat oma pitkäaikainen harjoittelutausta, syke, sykevälivaihtelu levossa, sukupuoli, ikä, pituus ja paino. Tällä kertaa tulos oli 43, joka on ikäluokassani huippu-tulos. Marras-joulukuussa OwnIndex teki pienen laskun erittäin hyvään, johtuen varmaankin huomattavasti vähentyneestä harjoittelumäärästä. Alla taulukko naisten OwnIndex-lukemista, kopioitu Polarin sivuilta.

Maanataina kävin juoksemassa mukavan peruskestävyysjuoksentelun upeissa pakkasmaisemissa. Syke sai olla aikaisempaa korkeampi, mutta kuitenkin alle aerobisen kynnyksen (minulla 150 bpm), lenkin statistiikka siis: 1:38:48, 13.6 km, avg 146 bpm. Lenkin jälkeen kolailin pihaa parikymmentä minuuttia 130 bpm keskisykkeellä ja tein suihkun jälkeen uuden pitkän venyttelysarjan aikaan 25:27 ja keskisykkeellä 81 bpm.

Tiistaina oli vuorossa palauttava hölkkäily, jonka keskisyke oli lähinnä aikaisempia kävelylenkkejäni (45:15, 5.19 km, avg 125 bpm)... Toki lenkillä kävelin muutaman pätkän, mutta suurin osa lenkistä oli todellakin juoksua muistuttavaa hölkkäilyä. Illalla tein vielä lihaskuntokotitreenin (28:04, avg 108 bpm). Keskiviikko jatkui edelleen lepopäivänä.

Torstaina juoksin sukset kainalossa ladun varteen (4:58, 0.51 km, avg 123 bpm) ja hiihtelin äärimmäisen liukkailla suksilla pääasiassa perinteistä hiihtoa, mutta loivissa ylämäissä pääsin testailemaan pitkästä aikaa luisteluhiihtoakin, perinteisen vehkeillä tosin... Aikaan 1:31:41 matkaa kertyi 13.17 kilometriä ja keskisyke oli 138 bpm. Tulen jatkossakin toisinaan tekemään viikon toisen pidemmän lenkin hiihtäen, toivottavasti. Juoksukilometrejä tulee vähemmän, mutta keho ja hapenottokyky kiittää. Ladun varresta juoksin pienen matkan kotiin (4:01, 0.46 km, avg 145 bpm) (*28). Illalla lapsia nukuttaessa tein vielä pilatessarjan aikaan 30:47, keskisykkeellä 95 bpm.

Perjantai on salipäivä, tälläkin viikolla. Juoksin ensin juoksumatolla hitaan ja kevyen juoksun (15:24, 2.02 km, avg 128 bpm) (*26), sen jälkeen tein uuden salitreenin, jossa oli vain kahdeksan liikettä, joista suurin osa oli kylläkin koko kehon liikkeitä. Tein lisäksi muutaman oman liikkeen (56:54, avg 129 bpm)... Ja olin yllättäen lauantaina ihmeen jäykkänä... 

Lauantaina vuorossa piti olla kevyt palauttava hölkkä... Lasten kanssa luistelu olikin sitä parhaimmillaan (36:09, avg 108 bpm), mutta juoksulenkistä tuli alun yksin hölkyttelyn (*2) jälkeen yhteislenkki ja silloin saan kyllä heittää mielestäni kaikki palauttavat hölkyttelyt, keskisykekin oli aivan liian lähellä aerobista kynnystä (55:15, 7.79 km, avg 149 bpm). Mutta mukavaahan yhteislenkkeily on ja iso syy tuosta sykkeen noususta on tietenkin oma mokani, minä kun en osaa olla hiljaa porukassa...

Sunnuntai meni lepäillessä, kauppareissukävelyllä (48:42, 2.99 km, avg 102 bpm) ja henkisesti valmistautuessa maanantaina juostavaan kuntoilijan tasotestiin. Juoksen tasotestin Vuokattisportin juoksulabrassa, siitä enemmän testin jälkeen. On todella mielenkiintoista nähdä, onko tästä vuoden jatkuneesta järkevämmästä ja peruskunnon kasvattamiseen tähtänneestä treenaamisesta ollut hyötyä. Tänä sunnuntaina olen erityisesti lueskellut juoksublogeja ja kommentoinutkin muutamaa. Luen aika säännöllisesti juoksublogeja, harvemmin tulee kuitenkin kommentoitua. Nyt pidin siitäkin huolen (*25).

Kokonaisuudessaan tämän viikon kilometrit alkoivat jo muistuttaa kunnon kilometrejä, tasan 49 kilometriä - juoksua tästä kuitenkin vain 29,6 kilometriä. Treenitunteja tälle viikolle tuli mukavat 9 tuntia ja 21 minuuttia, joista juoksua 3 tuntia ja 43 minuuttia.

* Numerot ovat juoksuhaaste 2018:n suoritettuja haasteita: 2. juokse lumessa, 25. Lue ja kommentoi juoksublogia, 26. Juokse juoksumatolla tai sisäradalla ja 28. Yhdistä juoksuharrastus johonkin toiseen liikuntaan.

Seuraathan blogini sometilejä :)

Facebook
Instagram
Twitter
YouTube

Löydät blogini myös seuraavista portaaleista:
Blogit.fi
Bloglovin'
Blogkeen

 

Ladataan...

Nauru pidentää ikää eikä mikään rentoutta niin loistavasti koko kehoa kuin kunnon kippuranaurut! 

Tämän aamun aikana olen nauranut televisiojuontajien ja tietysti Pekka Poudan videoiden aikana aivan hillittömästi, tuttuja klippejä, mutta jaksavat naurattaa yhä edelleen.

Toivottavasti myös sinä saat näiden videoklippien avulla pienen naururentoutuksen, ihanaa lauantaita ja pitkää ikää! 

 

Seuraathan blogini sometilejä :)

Facebook
Instagram
Twitter
YouTube

Löydät blogini myös seuraavista portaaleista:
Blogit.fi
Bloglovin'
Blogkeen

 

 

Ladataan...

Lupauduin mukaan Taivaanrannan juoksija -blogin Annen vuoden 2018 juoksuhaasteeseen. Haasteessa on 40 eri haastetta, toiset hieman haastavampia kuin toiset mutta haasteiden toteuttaminen ei ole ollenkaan mahdotonta ja onnistuu varmasti jokaiselta juoksun harrastajalta. Jospa joku hieman vähemmän juokseva saisi näistä juoksuvinkeistä intoa lenkkeilyyn! Kokonaisuudessaan haaste siis löytyy tuon yllä olevan linkin kautta.

Itselleni henkisesti selvästi vaikeimmaksi näistä haasteista näyttää nousevan haaste 34 - Juokse lenkki ilman, että mukanasi on yhtään elektroniikkaa. Ei puhelinta, ei juoksukelloa, ei musiikkisoitinta. Jo ajatuskin tuottaa ahdistusta... :) Ehkä käyn ihan pienen lenkin testimielessä ja jos selviän siitä, voin yrittää karaista itseäni hieman pidemmälläkin elekrtoniikkavapaalla lenkillä. Selvästi olen sen tarpeessa! Toinen järjestelyjä vaativa haaste on nro. 12. Juokse työmatka tai osa siitä. Jos et ole töissä, juokse vaikka kauppaan. - Olen kyllä töissä, mutta työssäni liikun työpisteestä toiseen päivän aikana, usein aika ison tavaramäärän kanssa. Voisin hyvinkin juosta töihin, mutta hikisenä koko päivän työskentely ja 45 minuutin välein ison repun pakkaaminen ja seuraavaan pisteeseen juokseminen saisi sekä aikataulun että minut sekaisin... Ehkä säästelen tätä haastetta ”toimistopäivälle”, jos sellainen jossakin vaiheessa vuotta eteen tupsahtaa. 

Haaste 40. Juokse sama lenkkireitti kaikkina vuodenaikoina, on puolestaan aivan ihastuttava. Ajattelin toteuttaa sen niin, että otan näillä lenkeillä kuvan/kuvia samasta maisemasta jokaisena vuodenaikana. Odotan jo innolla, millaisen upean kuvakollaasin saan vuodenaikojen vaihtelusta. Osa haasteista on selvästi talvelle, osa kesälle. Juokse lumessa -haaste toteutunee lähipäivinä, kun taas juokse rankkasateessa -haaste jää näillä leveysasteilla kyllä kesälle, mutta sitä lenkkiä odotan ja innolla, rakastan juosta kesäsateessa.

 

Vuoden ensimmäisen, ja meneillään olevan viikon aikana olen saanut haasteesta ”ruksittua” jo seitsemän kohtaa: 

1. Juokse pakkassäällä. ✔️ 

  • Tämä toinen viikko on ollut kirpakkaa pakkasjuoksua :)

3. Juokse niin hitaasti, että rasitus ei ole kävelyä kovempaa. ✔️ 

  • Nyt tiistaina juoksin kevyen hölkän kuopuksen baletin aikaan (45 min). Keskisyke oli 125 bpm, joka ei ole reipasta kävelyä kovempi keskisykkeeni. Hölkkäilin siis suurimman osan lenkistä, vaikka tuli sinne pieniä kävelyjaksojakin. Toisaalta näytää siltä, että tästä peruskestävyyden hinkkaamisesta alkaa vähiteleen olla näkyviäkin hyötyjä, alkusyksystä en olisi näillä sykkeillä pystynyt todellakaan juoksuaskelia ottamaan.

10. Lenkkeile kaverin kanssa tai osallistu yhteislenkille. ✔️

  • Vuoden ensimmäisellä viikolla lenkkeilin kävellen ystävän kanssa. Kävelylenkit ovat parhautta ystävän kanssa. Yhteislenkkejä tulee aivan varmasti tälle vuodelle useita.

17. Ota itsestäsi kuva kun juokset. ✔️ 

  • Juoksubloggaaja-Mirkkuna tämä tapahtuu lähes joka lenkillä... Aina kuvat eivät ole julkaisukelpoisia, juostessa on aika vaikea kuvata itseään :D Saako kuvaa varten pysähtyä?

24. Venyttele juoksulenkin jälkeen kunnolla. ✔️

  • Nykyisessä treeniohjelmassa on maanantain pitkiksen jälkeen venyttelytreeni, tänä maanataina sen myös toteutin ja sain siihen kulumaan jopa 25 minuuttia, hyvä minä!

33. Lähde lenkille aamulla auringon noustessa. ✔️ 

  • Itse asiassa lähdin lenkille ennen auringon nousua tämän viikon maanataina (7.1.2018), aurinko nousi kahdeksaa vaille kymmenen ja olin lähtenyt lenkille jo hieman yhdeksän jälkeen :)​

38. Pidä juoksupäiväkirjaa vähintään viikon ajan. ✔️

  • Juoksuni ja kaikki treenini kirjautuvat "automaattisesti" Polar Flow:n, kun tallennan ne sykemittariini. Kirjaan sieltä myös kaikki treenini bujoon. Bujossa on myös vielä erikseen sarake lenkkien ja treenien fiiliksille ja tuntemuksille (kuvassa oleva viikko on meneillään oleva viikko, 8 viikon harjoitusohjelman ensimmäinen viikko siis, ei vuoden ensimmäinen).

 

 

Miltä juoksuhaaste 2018 vaikuttaa? Haluaisitko osallistua haasteeseen tai vaikka osaan siitä? Mikä haaste sinulle tuottaa eniten vaikeuksia, minkä haasteen toteuttamista odotat? 

Seuraathan blogini sometilejä :)

Facebook
Instagram
Twitter
YouTube

Löydät blogini myös seuraavista portaaleista:
Blogit.fi
Bloglovin'
Blogkeen

 

 

Ladataan...

Uusi vuosi, uudet kujeet, vai miten se meni? 

Harjoitusohjelmassa tämä viikko oli kevyt viikko, mutta muuten elämässä hektinen ja kiireinen. Kaksi yön yli keikkaa Oulussa viikon aikana. Viime lauantaina tulimme Muoniosta, joten reiluun viikkoon kilometrejä on tullut varsin paljon, autoilukilometrejä siis :)

 Tälle kevyelle viikolle oli suunniteltu kaksi lenkkiä, toinen hyvin rauhallinen peruskestävyyskeskisykkeellä n. 45 minuuttia ja toinen reippaasti 6-10 kilometriä, lisäksi pilatestreeni ja rullailu tai muu kehonhuolto kuului palauttavan viikon ohjelmaan, näin siinä sitten kävi: 

Maanantaiksi suunnittelin kevyehkön palauttelevan kävely/juoksulenkin, mutta omakotitaloasujalla tilanteet vaihtuu ja tämän päivän palauttava treeni olikin katolla keikkumista... Rintamamiestalomme ”elintasosiiven” pulpettikatolla alkoi olla lähes metritolkulla lunta. Kolausta ja lapiointia riitti kahdelle aikuiselle ja muutamalle pienemmälle apulaiselle hyvinkin tunnin ajaksi (avg 127 bpm). Iltapäivästä lähdimme esikoisen kanssa ajelemaan kohti Oulua seuraavan päivän sairaalakeikkaa varten. 

Koko perhe katolla.

Tiistaiaamu valkeni Oulussa ja sairaalassa saimme osin oikein iloisia ja rauhoittavia uutisia, mutta alkaa näyttää siltä, että joka kerta joku yllätys on kuitenkin vastassa. Pienen shoppailukierroksen jälkeen palasimme takaisin Kajaaniin ja illalla pääsin vielä kävelylle ystävän kanssa. Juoksin kohtaamispaikalle (22:38, 2.99 km, avg 137 bpm) ja kävelimme mukavan palauttavan lenkin kuulumisia vaihdellen (52:37, 5.25 km, avg 122 bpm). Illalla tein vielä kahdenkymmenen minuutin venyttelyt, jossa oli mukana nilkkoja vahvistava treeni.

Keskiviikkona palauttelin taas kolauksen merkeissä (32:11, avg 115 bpm). Täällä Kainuussa tuota lunta todellakin riittää kolattavaksi... Torstaina tein ohjelmaan kuuluvan pilates-treenin aikaan 40:18, rauhallisella keskisykkeellä 88 bpm.

Olin töissä torstain ja perjantain ja perjantaina lähdimmekin taas kohti Oulua, tällä kertaa miehen koripallokilpailun vuoksi. Perjantai meni siis töissä, autossa ja sukuloimassa. Näin ensimmäistä kertaa myös veljeni pojan pojan, olen siis hänen isotätinsä, huh! No, joka tapauksessa suloinen suloinen nassikka <3 Erityisesti meidän kuopus oli aivan hurmaantunut tästä pienestä ystävästä. 

Lauantaina mies oli peleissään ja me muut, minä ja lapset riehumassa koko rahan edestä Hoplopissa. Otin päivän peruskestävyystreenin kannalta ja olin mukana menossa lähes koko päivän. Annoin toki lastenkin välillä hyppiä trampoliinilla... ;)  Mittailin harjoituksena päivää kahden tunnin ja vartin osalta ja keskisykkeeksi sain vain 97 bpm, mutta sykevaihtelua tapahtui paljon ja osa ’treenistä’ meni jopa vauhtikestävyyden puolelle. Huomasin yllätyksekseni myös, että kesken sokkeloissa pyörimisen, pysähtyessäni, syke laski seistessäkin helposti alle seitsemänkymmenen. Aikamoinen parannus siihen nähden, että vielä reilu kymmenen vuotta sitten, kun aloin valmistautua salille lähtöön, pulssi saattoi olla jopa 120. Illalla kävin vielä pienen kipakan juoksulenkin kylmässä ja viimaisessa Oulussa (1:06:30, 9.26 km, avg 143 bpm). Oli tosi virkistävää juosta ulkona päivän sisällä riehumisen vastapainoksi.

Sunnuntai meni treenien osalta levossa, kävimme katsomassa miehen joukkueen finaaliottelun, hoppee ei on häppee, ja ajoimme kotiin illan pimetessä. 

Kevyt viikko siis, juoksumäärällisesti kyllä, kilometrejä yhteensä vain 12.3. Kuitenkin kokonaisuudessaan treeniä tuli 7 tuntia ja 10 minuuttia. Juoksun määrä on aivan nolo, mutta treenimäärä ja intensiteetti palauttavaksi ja kevyeksi viikoksi mielestäni oikein hyvä. Tunnen todellakin olevani palautunut ja levännyt treenien suhteen, tästä on hyvä aloittaa taas uusi kahdeksan viikon harjoitusohjelma (edelleen mennään peruskestävyys edellä). 

Seuraathan blogini sometilejä :)

Facebook
Instagram
Twitter
YouTube

Löydät blogini myös seuraavista portaaleista:
Blogit.fi
Bloglovin'
Blogkeen

 

Ladataan...

Slogan on jonkin ajatuksen kiteyttävä lyhyt ja ytimekäs lause. Jos minua vielä yhtään tunnet tai olet muutaman postauksen lukenut, niin olet huomannut ettei tuo kiteytys ole niitä vahvimpia puoliani :D 

Siksipä vuoden 2018 slogankin on lainausmerkeissä, koska se ei ole lyhyt, mielestäni kylläkin ytimekäs ja merkityksellinen juoksuharratukseni osalta, mutta kuvaa myös erityisen hyvin tällä hetkellä sielunmaisemaani ja elämääni ylipäänsä: 

 Runo ja kuva Kajaanilaisen valokuvaajan, Anu Kovalaisen, vuoden 2018 seinäkalenterista.

 

 Seuraathan blogini sometilejä :)

Facebook
Instagram
Twitter
YouTube

Löydät blogini myös seuraavista portaaleista:
Blogit.fi
Bloglovin'
Blogkeen

 

Pages