Ladataan...

Uusi vuosi, uudet kujeet, vai miten se meni? 

Harjoitusohjelmassa tämä viikko oli kevyt viikko, mutta muuten elämässä hektinen ja kiireinen. Kaksi yön yli keikkaa Oulussa viikon aikana. Viime lauantaina tulimme Muoniosta, joten reiluun viikkoon kilometrejä on tullut varsin paljon, autoilukilometrejä siis :)

 Tälle kevyelle viikolle oli suunniteltu kaksi lenkkiä, toinen hyvin rauhallinen peruskestävyyskeskisykkeellä n. 45 minuuttia ja toinen reippaasti 6-10 kilometriä, lisäksi pilatestreeni ja rullailu tai muu kehonhuolto kuului palauttavan viikon ohjelmaan, näin siinä sitten kävi: 

Maanantaiksi suunnittelin kevyehkön palauttelevan kävely/juoksulenkin, mutta omakotitaloasujalla tilanteet vaihtuu ja tämän päivän palauttava treeni olikin katolla keikkumista... Rintamamiestalomme ”elintasosiiven” pulpettikatolla alkoi olla lähes metritolkulla lunta. Kolausta ja lapiointia riitti kahdelle aikuiselle ja muutamalle pienemmälle apulaiselle hyvinkin tunnin ajaksi (avg 127 bpm). Iltapäivästä lähdimme esikoisen kanssa ajelemaan kohti Oulua seuraavan päivän sairaalakeikkaa varten. 

Koko perhe katolla.

Tiistaiaamu valkeni Oulussa ja sairaalassa saimme osin oikein iloisia ja rauhoittavia uutisia, mutta alkaa näyttää siltä, että joka kerta joku yllätys on kuitenkin vastassa. Pienen shoppailukierroksen jälkeen palasimme takaisin Kajaaniin ja illalla pääsin vielä kävelylle ystävän kanssa. Juoksin kohtaamispaikalle (22:38, 2.99 km, avg 137 bpm) ja kävelimme mukavan palauttavan lenkin kuulumisia vaihdellen (52:37, 5.25 km, avg 122 bpm). Illalla tein vielä kahdenkymmenen minuutin venyttelyt, jossa oli mukana nilkkoja vahvistava treeni.

Keskiviikkona palauttelin taas kolauksen merkeissä (32:11, avg 115 bpm). Täällä Kainuussa tuota lunta todellakin riittää kolattavaksi... Torstaina tein ohjelmaan kuuluvan pilates-treenin aikaan 40:18, rauhallisella keskisykkeellä 88 bpm.

Olin töissä torstain ja perjantain ja perjantaina lähdimmekin taas kohti Oulua, tällä kertaa miehen koripallokilpailun vuoksi. Perjantai meni siis töissä, autossa ja sukuloimassa. Näin ensimmäistä kertaa myös veljeni pojan pojan, olen siis hänen isotätinsä, huh! No, joka tapauksessa suloinen suloinen nassikka <3 Erityisesti meidän kuopus oli aivan hurmaantunut tästä pienestä ystävästä. 

Lauantaina mies oli peleissään ja me muut, minä ja lapset riehumassa koko rahan edestä Hoplopissa. Otin päivän peruskestävyystreenin kannalta ja olin mukana menossa lähes koko päivän. Annoin toki lastenkin välillä hyppiä trampoliinilla... ;)  Mittailin harjoituksena päivää kahden tunnin ja vartin osalta ja keskisykkeeksi sain vain 97 bpm, mutta sykevaihtelua tapahtui paljon ja osa ’treenistä’ meni jopa vauhtikestävyyden puolelle. Huomasin yllätyksekseni myös, että kesken sokkeloissa pyörimisen, pysähtyessäni, syke laski seistessäkin helposti alle seitsemänkymmenen. Aikamoinen parannus siihen nähden, että vielä reilu kymmenen vuotta sitten, kun aloin valmistautua salille lähtöön, pulssi saattoi olla jopa 120. Illalla kävin vielä pienen kipakan juoksulenkin kylmässä ja viimaisessa Oulussa (1:06:30, 9.26 km, avg 143 bpm). Oli tosi virkistävää juosta ulkona päivän sisällä riehumisen vastapainoksi.

Sunnuntai meni treenien osalta levossa, kävimme katsomassa miehen joukkueen finaaliottelun, hoppee ei on häppee, ja ajoimme kotiin illan pimetessä. 

Kevyt viikko siis, juoksumäärällisesti kyllä, kilometrejä yhteensä vain 12.3. Kuitenkin kokonaisuudessaan treeniä tuli 7 tuntia ja 10 minuuttia. Juoksun määrä on aivan nolo, mutta treenimäärä ja intensiteetti palauttavaksi ja kevyeksi viikoksi mielestäni oikein hyvä. Tunnen todellakin olevani palautunut ja levännyt treenien suhteen, tästä on hyvä aloittaa taas uusi kahdeksan viikon harjoitusohjelma (edelleen mennään peruskestävyys edellä). 

Seuraathan blogini sometilejä :)

Facebook
Instagram
Twitter
YouTube

Löydät blogini myös seuraavista portaaleista:
Blogit.fi
Bloglovin'
Blogkeen