Ladataan...

Olen aikaisemmin vähän hämmästellyt blogipostauksia joissa on pelkästään kuvia, mutta tämä päivä on ollut niin lumoavan kaunis ja aurinkoinen, että en voi sitä sanoin kuvailla, kuvat siis puhukoot puolestaan;

Perus pk-lenkin statistiikkaa Polar M400:

kesto: 1:26:32

matka: 12.03 km

keskisyke: 144, maksimisyke: 155

kalorit:629

keskivauhti: 7:12 min/km

Ladataan...

Juokseminen on aika yksinäistä touhua, vai onko?

Koen olevani sosiaalinen ihminen, mutta nautin kovasti myös yksin olemisesta ja omasta seurastani. Juoksulenkeillä kuuntelen usein tai lähes aina musiikkia, joskus jotain muuta, mutta yleensä kuulokkeet on aina korvissa. Olen yksin omassa kuplassani ja nautin siitä.

Toisinaan  tähän kuplaan kaipaa vaihtelua, yhteislenkillä juoksusta tulee sosiaalinen tapahtuma, ihanan erilaista ja hauskaa. Yhteislenkkiporukoita on moneen lähtöön. Jos joku porukka ei toimi sinulle, kokeile toista porukkaa, ehkä siitä ryhmästä löytyy sinun heimosi, ei kannata antaa heti periksi. Yhteislenkkiporukka, johon olen itseni saanut mukaan, on rempseä, iloinen ja vauhdikas kokoonpano juoksusta nauttivia ihmisiä! Yhteislenkeillä pyritään usein peruskuntoharjoitteluun mutta minulle ne ovat toisinaan vauhtilenkkejäkin; pitää juosta ja puhua samalla, sykkeet nousee taivaisiin jo ajatuksesta :) 

 Olen tutustunut yhteislenkeillä vain ja ainoastaan huipputyyppeihin ja julkaisen tämän oodin yhteislenkille oman yhteislenkkiporukan luvalla: 

(jos haluat hyräillä mielessäsi säveltä, voit mukailla J. Karjalaisen yhtä biisiä...)

 - Oodi yhteislenkille -    

Keitä ne on ne yhteislenkin laumanjohtajat, jotka reittisuunnitelmat tarjoavat,

keitä ne on ne juoksijat, laumanjohtajat, jotka polkuja muillekin aina raivaavat.

Keitä on ne yhteislenkin kaikkien kaverit, jotka uudenkin porukkaan halaavat,

keitä ne on ne juoksijat, kaikkien kaverit, jotka yhteishenkeä ylläpitävät.

Keitä ne on ne yhteislenkin duracell-pupuset, jotka juosta loputtomasti jaksavat,

Keitä ne on ne juoksijat, duracell-pupuset, jotka porukan yhteiset tapahtumatkin suunnittelevat.

Keitä ne on ne yhteislenkin stand up-koomikot, joiden jutut hauskimmat kaikkia naurattavat,

keitä ne on ne juoksijat, stand up-koomikot, jotka saavat muut loppuun asti jaksamaan.

 

Me ollaan yhteislenkillä kaikki, kenkiin katsomatta, me ollaan sankareita polkujen, ihan jokainen.

Me ollaan juoksijoita kaikki, vauhdista riippumatta, ketään jälkeen jätetä ei, tässä porukassa.

 

Keitä ne on ne yhteislenkin todelliset tietäjät, jotka sykeanalyysit meille jakavat,

keitä ne on ne juoksijat, todelliset tietäjät, jotka apuaan kunnon kasvattamiseen antavat.

Keitä ne on yhteislenkin luonnonlapsoset, jotka fiiliksen mukaan juosta osaavat,

keitä ne on ne juoksijat, luonnonlapsoset, jotka juoksunautinnon ilosanomaa jakavat.

Keitä ne on ne yhteislenkin oivalliset tarkkailijat, jotka tilaa toisille antavat,

keitä ne on juoksijat, oivalliset tarkkailijat, jotka kaikkien juttuja kuunnella haluavat.

 

Me ollaan yhteislenkillä kaikki, polkuja tallaamassa, me ollaan huipputyyppejä kaikki, tämän porukan.

Me ollaan juoksijoita kaikki, mittareihin katsomatta,

ketään jälkeen jätetä ei, tässä porukassa  <3

 

Suosittelen lämpimästi ainakin kokeilemaan yhteislenkkeilyä, saatat yllättyä iloisesti :) 

 

Ladataan...

 

Seurailin vähän aikaa sitten Kestävyyttä pintakaasulla 24/7-facebookryhmässä keskustelua, jossa ihmeteltiin ja kyseltiin valokuvauksesta lenkillä. Toisille se oli aivan nou, nou, miksi ihmeessä kuvailla lenkillä itseään, toiset nauttivat itse valokuvauksesta ja toisille se oli kivaa lenkkeilyn tallentamista. Vinkkejä saatiin siitä, mihin kamera kannattaa asetella, jos kuvaa itseään (esim. kannon päälle, maahan, puun oksaan, mättäälle jne.) ja paljon muustakin.

Ajattelin tässä postauksessa laittaa muutaman vinkin kännykkäkameran käytöstä, jotka ovat minua auttaneet parempien kuvien ottamisessa... tai no ehkä edes kohtuullisten.... anyway, jospa näistä oivalluksista olisi jollekin apua ;)

Kännykkäni on Huawei P9, jossa on tuplakamera Leican objektiiveilla ja kamera on ollut kyllä todella positiivinen kokemus, voin suositella sitä aivan jokaiselle, joka toivoo kännykän kameralta ammattitasoista optiikkaa ja mukavia lenkkikuvia.

Lenkit, joilla kuvailen, ovat tietysti peruskuntolenkkejä. Nopeimmilla lenkeillä pysähtyminen ei useinkaan tule kysymykseen ja ne on tarkoitettu kunnon raastoon... onneksi suurin osa lenkeistä on juuri tuota pk:ta, joten aikaa  riittää myös kuvailuun ja maisemista nauttimiseen.

NYT niihin oivalluksiin:

1. Jos haluat saada tarkkoja kuvia liikkuvasta kohteesta, kameran suljinaika (s-arvo kuvassani) kannattaa asettaa mahdollisimman suureksi jolloin valotusaika on hyvin lyhyt esim. tuossa kuvakaappaksessa 1/1058 sekuntia! Lyhyt suljinaika vaatii paljon valoa, joten liikkuvat kuvat onnistuvat huomattavasti paremmin ulkona.

 

2. Jos haluat ottaa tarkkoja kuvia yksityiskohdista ja häivyttää taustan, silloin kannattaa ottaa kuvat suurella aukolla (kuvassa valkoisen ympyrän sisällä oleva kuvake). Itse käytän myös eloisat värit-toimintoa lähes kaikissa kuvissani, koska mielestäni se tuo värit esiin samoin kuin ne näen, kirkkaina ja täyteläisinä.

3. Kannataa ehkä yrittää löytää kamerasta sarjakuvaus, mulla se on edelleen hukassa... hyppykuvien/tiettyjen asentojen kuvaaminen helpottuu huomattavasti, jos kamera ottaa vaikkapa kymmenen kuvaa peräkkäin. Himpun verran haasteellista oli saada kuvaa hyppelyistäni itselaukaisimella... 

 Mutta onnistuihan se lopulta <3

Näihin riemuhyppytunnelmiin, muikeaa maanantaita!

Ladataan...

Toim.huom. Blogipostauksessa esiintyvät kommentoijat ovat oikeasti ihania ja sydämellisiä ihmisiä... mutta siis aiheeseen...

Olen parin päivän aikana ollut tilanteissa, jossa olen kuullut itselleni hyvin hämmentäviä kommentteja. 

Olimme yhden lapsemme asioiden vuoksi palaverissa. Palaverin päätyttyä mies totesi, että lähtee hieman aikaisemmin kotiin, että ehtii tehdä ruuan. Minä olin lähdössä hakemaan lapsia päiväkodista. Palaverin pitäjä kommentoi tilannetta: "Vau, teillä mies tekee ruokaa"... Minä siihen söpöttämään, että joo, no kun minä käyn töissä toisinaan ja kun mies tekee töitä kotona, niin todellakin hänkin tekee ruokaa silloin tällöin. Meillä ei siis lapset ja mies istu pöydän ääressä nälkäisinä odottamassa, että palaan töistä tekemään heille illallista... Ja jotenkin piti vielä selitellä, että usein teen valmiiksi ruokaa moneksi päiväksi, että miehen tarvitsee vain lämmittää se... Miksi ihmeessä minulle tuli tunne, että minun  pitää puolustella itseäni, no koska naisten töitä.

minun tekemä pekonimakaronilaatikko ;)

Olen tänään lapioinut meidän pulpettikaton lumesta, hikistä hommaa ja mahtavaa treeniä :) Kävin välissä hakemassa lapsen eskarista ja sanoin hänelle, että äiti on nyt aika uupunut, kun on pitkään lapioinut lunta katolta - siihen yksi täti ihmettelemään: "Eikö teillä mies puhdista katolta lumia?" Minä taas selittelemään ja puolustamaan nyt mieheni kunniaa, että toki se olisi voinut, mutta kun minä itse halusin, kun on niin hyvää peruskuntotreeniä.... siis oikeasti?!? No, koska miesten töitä.

Minä ja lumentyönnin katolla :D

Olemmeko me jotenkin erityisen moderni perhe? Oletteko te muut saaneet tällaisia kommentteja? Siis edelleenkö ruuanlaitto kuuluu naiselle ja lumenluonti miehelle? Eikö olisi vain niin, että se perheessä tekee, joka ehtii ja haluaa, kykenee, pystyy tai osaa? Että ei olisi erikseen naisten töitä ja miesten töitä, olisi vain töitä, jotka tehdään yhdessä tai erikseen ihan omalle perheelle sopivalla tavalla <3

 

Lumihommien statistiikkaa (sisältää lapsen hakemisen eskarista) Polar M400:

kesto: 2:18:36

keskisyke: 132, maksimisyke:156

kalorit: 878

Ladataan...

Lihaskuntoharjoittelua salilla ehdin harrastaa vain kerran viikossa. Kotona teen 15-30 minuutin lihaskuntotreenejä käsipainoilla ja kehonpainolla useamminkin, erityisesti silloin kun olen nukuttamassa lapsia...

YouTube on pullollaan treenejä, joista valitsen kulloiseenkin tarpeeseen ja moodiin sopivan, toisinaan selvää lihaskuntoharjoittelua, joskus hiit- tai tabata-treenejä. Erityisen tärkeänä koen juoksun kannalta coren vahvistamisen ja lihaskunnon ylläpitämisen, sen treenaaminen onnistuu kotona erinomaisen hyvin, varsinkin villasukin :)

Salilla käyn kuntokeskus Balancella (http://www.balance-sport.fi/), jossa on hulppeat tilat, monipuoliset mahdollisuudet treenata ja kohtuulliset hinnat 10 kerran salikortille.

Saliohjelma on suunniteltu juoksua ajatellen ja koko kehon lihaskuntoa ylläpitäväksi, mitä mieltä kokeneemmat juoksivat ovat tällaisesta ohjelmasta:

Alkulämpö crosstrainerilla yleensä n. 15 min, jonka jälkeen hyvä venyttely ja lämmittely loikkia ajatellen.

Loikat/hypyt:

tasaloikka 5x5, vuoroloikka 5x6, pohjeloikka 3x10, kyykkyhyppy 3x5, tiputushyppy 3x3 (näistä pitäisi valita yksi... mutta saatan ehkä valita useammankin joka kerta...)

 

Alavartalo:

kyykky (syväkyykky tangolla) 3-4x8

mave kahvakuulalla (kahden steppilaudan päältä) 3x8(-12)

reidenojennus laitteessa 3x8(-12)

pohkeet 3x8(-12)

Ylävartolo kiertoharjoitteluna:

1a penkkipunnerrus käsipainoilla 3x8(-12)

1b pystypunnerrus käsipainoilla 3x8(-12)

1c yliveto käsipainoilla 3x8(-12)

1d vipunostot sivuille 3x8(-12)

2a avustettu leuanveto myötäotteella 3x8(-12)

2b kulmasoutu tangolla 3x8(-12)

2c olan kohautus 3x8(-12)

2d hauiskääntö käsipainoilla 3x8(-12)

Loppuveryttelynä toisinaan juoksen/kävelen kotiin tai jäähdyttelen crosstrainerilla.

Perjantain salitreenin statistiikkaa Polar M400 (aikaa paloi hiukka enemmän kuvailun vuoksi, sisältää myös kotimatkan kävellen/juosten)

kesto: 1h57min

keskisyke: 130, maksimisyke: 160

kalorit: 707

 

 

Ladataan...

Se on niin vaikeaa, hirmu vaikeaa!!! Siis se peruskuntoharjoittelu tai minun tapauksessa oikeammin huoltoharjoittelu... Seuraavan parin viikon ajan pitäisi painottaa matalampien synkeiden treenejä ja pulssin tulisi pysyä pääasiallisesti 100-130 bpm huoltoreenin ajan. Eihän minulle tule tuollaisilla sykkeillä edes hiki! Mitä liikuntaa se sellainen muka on... huoltoharjoittelu pitää ottaa myös viikoittaiseen harjoitusohjelmaan, se onkin uusi tuttavuus, kaikki-liikunta-on-hikiliikuntaa-ihmiselle....

Onneksi peruskuntoharjoittelussa (130-160 bpm, keskisyke alle 150bpm) pystyn himpun verran enemmän antamaan löysiä itselleni.

Vaihdoin blogin otsikon kuvankin seesteisemmäksi lapsuusmaisemaksi, sielunmaisemaksi. Jospa näissä kuvissa ja tunnelmissa saisin hillittyä myös menohalujani. Ymmärrän toki myös, että tämä himmailu on aivan välttämätöntä edistymisen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta, mutta vaikeaa se silti tuntuu olevan...

Voitte vain kuvitella miten kirmaan kuin aropupu lenkillä, kun annan itselleni luvan parin viikon päästä juosta taas kunnon vauhteja!

Kuva otettu Kilpisjärventieltä, keltainen talo on lapsuudenkotini ja taustalla usvassa Muoniojoki.

P.s. Mitä enemmän näitä kuvia katselen, sitä enemmän alan vakavasti miettiä osallistumista myös PallasNutsiin, sehän on kuin kotona juoksisi... vaikka aikataulutuksellisesti se taitaa olla mahdoton rasti mutta silti alan siitä haaveilla yhä enemmän...

Ladataan...

 

Edellisen postauksen jälkeen olen potenut flunssaa enkä ole voinut kovasti revitellä. Mutta tuomioahan olikin parin viikon himmauskuuri, joten tauko tuli kuin tilauksesta. Jospa tästä päästään vauhtiin hieman rauhallisemmalla tahdilla. Elämä kotosalla on vauhdikasta ja tohinaa, muutamaan päivään on mahtunut paljon; ulkoilua, jossa erityisesti kolatesta (jonka olen ottanut peruskuntotreenauksena) ja lapsilla lumileikkejä, auringon pilkahduksia ja ihania värejä vaatteissa.

(nuorimmalla Hagflös windstopper-pipo, Molo Kids-haalari, keskimmäisellä Eisbär-pipo, Molo Kids-haalari ja vanhemmalla Eisbär-pipo ja Mynimo-takki)

Sisällä on kaiken muun tohinan, hulinan ja leikittelyn lisäksi letitetty ja ihasteltu uusia vaatteita, erityisesti näin itsenäisyyspäivän vaatetukseen sopien Gugguun balleriinatunikaa, joka on väriltään niin ihanan vaaleansininen ja niihin oikein upeasti sopivia Vimman korallin värisiä lettileggareita.

Joulun odotusta on ruokittu piparikoristeluin, toki piparit on myös syöty!

Pojan kanssa ehdittiin tänään juhlimaan itsenäistä Suomea Itsenäisyyspäivän paraatiin, joka järjestettiin tänä vuonna täällä Kajaanissa. Hyytävän kylmää mutta hienoa. Poika oli hurjan innoissaan panssarivaunuista, äiti puolestaan nautti pojan innostuksesta.

 

Ladataan...

 

Tämän päivän pk-reeniä on ollut kolates! Kahteen otteeseen: aamulla ennen töihin lähtöä ja illalla lasten katsoessa Pikku Kakkosta. Jonkunhan se tuokin homma on tehtävä ja kun sen ottaa näin reenin kannalta, niin siihen saa semmosen mukavan twistin... minun on niin helppo huijata itteäni... 

 

Suosittelen lämpimästi ❤️

Kolatesreenin statistiikkaa Polar m400:

 aamulla - kesto: 32:08 / illalla - kesto: 30:18

matka: 0.81 / matka: 0,82

keskisyke: 138, maksimisyke: 154 / keskisyke: 127, maksimisyke: 144

kalorit: 212 / kalorit: 171