Ladataan...

Tiedättekö tai muistatteko vanhemmat sen tunteen, kun matka on tulossa ja on perhosia vatsassa lentokentälle mennessä? Ei, en mäkään. Siitä asti kun on alkanut matkustaa lapsen kanssa perhoset muuttuu ahdistukseksi, stressiksi ja vatsa menee parhaimmillaan ylösalaisin. 

Meidän perheen ensimmäinen lento oli jo tyttären ollessa 2kk ja nyt 1,5 vuotiaana ollaan menty edestakaisin muutamia kertoja Suomen ja Meksikon välillä, joista suurimman osan yksin hänen kanssaan. 

Alle 2-vuotiaasta harvemmin tarvitsee paljon maksaa lennoilla, kun omaa istumapaikkaa ei vielä tarvitse. Me olemme käyttäneet paljon British Airways lentoyhtiötä ja jos sattuu varaamaan hyvissä ajoin voi saada ”sylivauva” paikan lentokoneen keskeltä, seinän edestä jolloin seinästä lasketaan pöytä johon lasketaan joko vauvan koppa tai vanhemmalle lapselle maattava istuin (0-2-vuotiaalle). Meillä on käynyt tuuri ja olemme saaneet aina tämän paikan, jolloin matkustaminen käy hieman helpommin. Tämä paikka on siis vain mannerten yli menevillä lennoilla, lyhyemmillä matkoilla menee sylissä. Nyt kuitenkin tyttären ollessa lähempänä 2 vuotta, hän on alkanut nukkua paremmin lentokoneessa. Ensimmäinen pitkä lento Lontoosta Meksikoon 2 kuukauden ikäisenä oli jotain aivan kamalaa. Tyttö huusi 11 tunnista noin 8 tuntia putkeen. Onneksi tämän jälkeen huutamista ei ole enää tapahtunut samalla mittakaavalla, sekä luulen tytön hieman tottuneen lentämiseen.  

Me emme yleensä kanna kauheita määriä leluja käsimatkatavaroissa, mutta tämähän riippuu niin lapsesta, mistä tykkää. Tyttäremme ei myöskään vielä oikein malta katsoa lastenohjelmia, joten parhaimmaksi tavaksi kuluttaa aikaa olen löytänyt muita keinoja. Otan yleensä pari kirjaa (tytär tykkää todella katsella kuvia), jonkun lelun joka just sillä hetkellä pop tai ostan uuden jonka annan vasta ekaa kertaa koneessa (myös kirjoista sama juttu), iPadin ja siihen jotain lastenohjelmia offline tilaan esim Netflix:stä saa ladattua. Mutta parhaimpana leikkinä ainakin näin taapero ikäisenä toimii laukkujen tyhjentäminen ja tavaroiden takaisin laitto ja ”muistikorttien” eli eläimien ja tavaroiden katselu pienistä korteista. 

korttien katselu lentokoneen lattialla

Tein maailman parhaimman hankinnan Suomessa. Ostin Babyzen yoyo- matkarattaat. Rattaat eivät ole halvimmasta päästä mutta jokaisen pennin arvoiset varsinkin paljon matkustaville. Tein paljon taustatyötä, ottaen selvää erilaisista rattaista ja niiden kokoontaitetuista mitoista. Babyzen yoyo:t menevät useamman lentoyhtiön sallitun käsimatkatavaran kokoon taitettuna. Esimerkiksi Lontoon lentokentällä emme ole saaneet normaaleja rattaita portilta portille enää ja tämä hankaloittaa lapsen kanssa liikkumista, joka ei enää jaksa olla sylirepussa tai vielä kävellä pitkiä matkoja ja 1,5 vuotias on jo aika painava kannettava terminaaleja vaihtaessa. Babyzen yoyo:t on aivan älyttömän kätevät, ne myös liikkuvat helposti yhdellä kädellä ohjaten, ne myös saa kokoon ja avattua yhdellä kädellä. Sain ottaa ne Norwegianilla lentäessäni Tukholman kautta Los Angelesiin lentokoneeseen asti. Tukholman lennolla nostin ne käsimatkatavara hyllylle ja Los Angeles lennolla ne vietiin lentokoneen etuosaan, jossa oli enemmän tilaa käsimatkatavaroille. Tyttö kulki hienosti ovelle asti rattaissa ja Los Angelesiin tullessamme lentokonehenkilökunta olivat jo asettaneet ne valmiiksi koneen ulkopuolelle. Los Angelesin maahantulotarkastus jonot olisivat olleet yhtä helvettiä sylissä huutavan lapsen kanssa. Tällä kertaa huutavasta lapsesta rattaissa oli hyötyä sillä meidät päästettiin jonojen ohi ja säästimme ainakin 45min jonottamiselta. Yksi mahtava puoli USA:ssa on ehdottomasti tämä lasten edun ajattelu.

korttien katselua lentokentällä

Tukholma-Los Angeles lento (noin 11 tuntia). Osittain nukkuen, osittain kiukutellen. Alkuun noin 2 tunnin unet sylissä ja loppuun myös. Vieressämme oli pieni koira jota tytär tykkäsi katsella. Katseltiin myös paljon kirjoja ja olin ladannut Ipadille piano-sovelluksen lapsille, jota tyttö tykkäsi näpytellä. 

Vietimme muutaman päivän Los Angelesissa ja lensimme Mexico cityn kautta Puerto Escondidoon. Los Angeles-Mexico city (noin 4 tuntia) oli sopivasti yölento jonka tytär nukkui sylissä. Muutaman tunnin odotus Mexico cityssä ja matka jatkui Puertoon. Puerton lento (1 tunti) meni myös sylissä nukkuen, kun takana oli vain muutaman tunnin yöunet.

Vinkit lentämiseen lapsen kanssa:

-älä stressaa, lapsesi vaistoaa sen ja käyttäytyy juuri päinvastoin kuin haluaisit

-lento tulee päätökseen lopulta

-älä myöskään stressaa, mitä muut matkustajat ajattelevat mahdollisesti huutavasta lapsestasi

-ota tai osta uusia leluja lapsellesi, mieti mistä lapsesi tykkää, suosi mahdollisimman pieni leluja, kirjoja ym.

-vauvalle parit vaihtovaatteet (NP on lentokoneessa enenmänkin sääntö kun poikkeus), myös paljon vaippoja

-aikaa vievää syötävää, kuten esimerkiksi, muroja, pastaa, leipää ja lisäksi smoothiepusseja. Lapsen kanssa saa viedä isompia kun 100ml sisältäviä nesteitä, ne monesti joutuvat vaan lisätarkastukseen. Myös lapsella saa olla vettä pullossa turvatakastuksessa. 

-imetä noustessa ja laskeutuessa, sekä mahdollisuuksien mukaan muihinkin itkuihin, meidän vauvaa aikanaan ainakin rauhoitti tissi. 

-Onko muita hyväksi havaittuja vinkkejä tullut vastaan? Kuulen mielelläni :)

Ladataan...

Meillä oli kyllä todella mahtava Suomen loma tyttären kanssa. Kelit oli suurimmaksi osaksi tosi kohdillaan, tietenkin lukuunottamatta juhannusta. Ikävä on jo kova vaikka vasta vähän yli viikko ollaan oltu pois Suomesta. Kyllä se Suomen kesä on parhaimmillaan niin ihana ja kaunis. 

Loma sisälsi paljon mökkeilyä, kavereiden ja kavereiden lasten näkemistä. 

Mattopesulla

Tytär nukku parhaimmillaan 3 tunnin unia Suomessa, raikas ilma ja oman huoneen pimennys sai ihmeitä aikaan. Tässä pienet väli nokoset kun päiväunet olivat jääneet lyhyeksi. /Taking a nap in the finnish fresh air<3

Niin kauniita kukkia joka puolella. Koko ajan olin ottamassa kuvia. Tietääkö joku tän kukan nimeä? /Such beautiful flowers all over in the nature.

Turistina isolla kirkolla. /touristing (is that even a word?) at Tuomiokirkko Helsinki. Super cold wind...

Isovanhemmat asuu onneksi niin mahtavassa paikassa tällaista pientä tyttöä aatellen. Kukkia, marjoja, eläimiä ja jopa oma keinu pihalla. Päivät meni silmänräpäyksessä ja tyttö oli onnellinen. / Grandparents live in such a great place. Surrounded by flowers, animals and even own swing in the yard. Days flew pass.

Mansikoita, mansikoita, mansikoita. Niitä syötiin ja paljon <3 / Finnish strawberries

Saunaan ja uimaan joka päivä viikon ajan. Parasta <3 /Sauna and swim every day for a week in these landscapes and sunsets is unforgettable. Shot at 10.30pm.

Mummin kanssa ihmettelemässä järveä / with grandma 

Odottelemassa mummia suppailemasta / Waiting for grandma to come back from supping.

Endless sunsets of midsummer. Shot around 00.00. No filter.

Ähtärissä, hirvi taustalla / In the Zoo Ähtäri. Moose on the background.

Pyry Panda

Mummin kanssa ulkona /with grandma

Hoplop / kids playground Hoplop

Mustikoita suoraan pensaasta / blueberries straight from the bushes

Uhmaikäinen taapero / toddler with tantrum

Seuraa Instagram, bloglovin', Facebook

 

Ladataan...

Matkustimme tyttäreni kanssa lomalle Suomeen noin viikko sitten. Huomasin nopeasti kuinka sitä on alkanut arvostamaan erilaisia asioita Suomessa ja suomalaisuudessa, joita ei aikaisemmin ole juuri ajatellut. 

Ensimmäinen asia, jota rakastan Suomeen tullessani on puhdas, hyvänmakuinen ja vielä kylmä hanavesi. Tämä on maailman paras asia, veden saanti on niin helppoa ja saada sitä vielä kylmänä suoraan hanasta. Tähän aikaan vuodesta Meksikossa vesikanistereista otettu vesi on lämmintä ja siitä syystä sitä kyllä pidetäänkin yleensä jääkaapissa. 

Kuva: pixabay

Kuinka ihanaa on käydä paineistetussa suihkussa! Siis suomalaisille täysin itsestäänselvyys, mutta minulle nykyään ei. Olen jo tottunut tähän paineettomaan veteen Meksikossa, mutta Suomeen tullessani aina muistan kuinka ihanaa suihkussa käynti voikaan olla. Meksikossa sähkö on huomattavasti kalliimpaa kuin Suomessa, joten paineistuksia ei juuri ilmeisesti tästä syystä ole. Vesi valuu katolla olevista tynnyreistä putkia pitkin suihkuun ja vessaan.

Näin toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa Suomessa on ollut aivan tajuttoman hyvät säät ja olemmekin päässeet niistä nauttimaan tyttäreni kanssa. Suomen luonto on kesällä todella kaunis vihreine puineen, sinisine taivaineen ja järvineen. Puhumattakaan valon määrästä. Täällä maalla Vihdissä kesän pystyy jo haistamaan kukista ja heinistä, se suorastaan huumaa. Kumpa voisinkin viedä sitä hajua palatessani Meksikoon. 

Suomessa television kuvanlaatu on aivan TÄYDELLINEN. Tietysti riippuu paljon siitä minkä tv:n omistat, mutta esimerkiksi vanhemmillani minun piti hetki totutella terävään HD kuvanlaatuun. Meksikossa on hyvä jos ei näy lumisadetta tv ruudussa. Tästä kyllä varmasti osittain johtuu huono ja vanha antenni talossamme.

Näin taaperon äitinä sitä on alkanut arvostamaan suomalaisia ruokakauppojakin ihan eri tavalla. Tajuttoman monipuolinen tarjonta,voit löytää ihan mitä vaan yhden katon alta. Yksi asia, josta en tykkää Meksikossa on juuri se, kuinka joudut asioimaan tuhansissa paikoissa yhden ruoan eteen. Eikä tällä olisi muuten niin väliä, mutta aikaa on välillä rajoitetusti lapsen kanssa.

Myös todella hieno asia on se, että jokaisesta kaupasta ei enää tungeta muovikasseja. Se että joudut maksamaan niistä erikseen on huippua! Meksikossa pieniä hyödyttömiä kasseja tulee huomaamatta jokaisesta pikku putiikista ja ruokakaupassa asioidessasi ruoat pakataan 5-6 erilliseen ohueeseen muovikassiin, jos et ole kärppänä sanomassa vähemmänkin riittäävän meidän perheellemme, kiitos. Meksikossa jätteen määrän näkee teiden varsilla ja rannoille huuhtoutuu merestä muovijätettä, joten siellä varsinkin nämä muoviasiat mietityttävät. Kuinka pystyisi jättämään mahdollisimman vähän jätettä elämisestään. Suomessa kuitenkin pelaa järjettömän hieno kierrätyskulttuuri. Mistä voi vaan haaveilla Meksikon kokoisessa maassa. 

Internet. Saat todella nopean internetin puhelimeesi noin 25e/kk rajattomalla netin käytöllä. Maksan Meksikossa 10e/kk, netti on hidas ja se ei ole rajaton. Joudun aina pitämään puhelinta lentokonetilassa, jotta se ei söisi jäljellä olevia bittejä. Ainoastaan Facebook, Whatsapp ja Twitter ovat ilmaisia.

Suomalaisissa olen alkanut arvostamaan aikataulujen pysyvyyttä ja suomalaisten rehellisyyttä, mutta kuitenkin hienovaraisuutta. Meksikossa monet peruvat treffejä viime tipassa. Parhaimmillaan treffejä perutaan silloin, kun olet jo saapunut treffattavaan ravintolaan tai perutaan minusta järjettömiltä kuulostavilla tekosyillä. Tämä on kuulemma normaalia käytöstä joiltain ihmisiltä. Itselläni menee maku aika nopeasti tämän kaltaiseen toimintaan ja muutamia kavereita vuosien aikana jäänytkin (vaikkakin suomalaisia) kun sovittuja tapaamisia perutaan tiuhaan ja mikään ei pidä. Monesti ulkomaalaiset kritisoivat suomalaisia tai muiden kaupungistuneiden ihmisten aikatauluja, kuinka kaikki pitää olla kuukausien päähän sovittua, mutta tämä on todella hyvä, sillä nämä treffit yleensä pitävät. Harvemmin suomalainen peruu treffejä kun ne on sovittu jo aikaa sitten. Myös tykkään siitä kuinka suomalaiset hienotunteisesti kertovat mielipiteensä yleensä yrittämättä loukata. Meksikolaiset saattavat töksäyttää aika pistävästi esimerkiksi ulkonäöstäsi tai puheestasi jotain. Välillä tämä hieman ärsyttää, mutta en enää yleensä näistä loukkaannu. Se on vaan heidän tapansa sanoa suoraan.  Häiritsee kun monesti suomalaisista puhutaan "tuppisuina" tai muuten negatiiviseen sävyyn. Suomalaiset ovat niin paljon enemmän kun tämä käsitys. 

Kuva:Pixabay

Bussissa istuessani mietin kuinka hieno julkinen liikenne pääkaupunkiseudulla on ja kuinka hyvässä kunnossa tiet ovat. Oaxaca tunnetaan huonoista teistä. Kuulemma osavaltio ei laita rahojaan teiden kunnostukseen. On täysin normaalia, että moottoritiellä on kuoppia eikä niitä korjauteta vuosiin. Helsingissä kävellessäni muistin myös kuinka hienosti jalankulkijoita kunnioitetaan. Meksikossa autot ajavat päällesi mikäli satut niiden eteen. Osittain tästä syystä en tykkää kävellä tyttäreni kanssa siellä missä autoja liikkuu enemmmän. Onneksi tuleva kotimme on rauhallisella alueella. 

Suomessa voit omistaa minkä tahansa auton ja olla turvassa. Meksikossa olet piste massassa erottuessasi hienolla autolla ja tämä tarkoittaa vaaraa. Nyt siis puhun ainoastaan pienistä kaupungeista, suurissa varmaan hieman eri asia kun ihmisiä enemmän. Autollasi ilmaiset sinulla olevan rahaa ja tästä syystä tulet huomatuksi ja vaara perheenjäsenesi kidnappaamiseen suurenee tai rahan kiristyksen riski kohoaa. Mitä "köyhemmältä" näytät, sen turvemmassa yleensä olet. 

Suomessa on muutenkin niin turvallista kaikista näkökulmista katsottuna. 

Nyt alkaa arki tulemaan pikkuhiljaa ja jetlag helpottamaan. 

Pages