Ladataan...
Mangomalen

Tänään kävi hassu juttu.

Paras ystäväni ilmestyi Brisbaneen.

Oikeasti Matilda on tälläkin hetkellä upputuneena Lontoon taidejuhliin, Kiina-luentoihin ja kauniisiin, mutta liian viileisiin talvitakkeihin, mutta tänään tuntui aivan, kuin hän olisi ollut täällä kanssani.

Kaikki johtui juna-aseman apteekista. Löysin alehyllyltä hajuveden, jota Matilda käyttää ja rakastaa. Kun olimme ensimmäistä kertaa yhdessä Kööpenhaminassa, minulla ei ollut omaa hajuvettä. Siksi kuljimme viikon samassa tuoksussa.

Rakastimme Tanskaa ja toisiamme, inhosimme huonoa suihkua ja hyytävää tuulta. Kinastelimme siitä, näpyttäkö toinen macbookiaan aamuisin liian kovaa. Söimme quinoamysliä.

Hauskin ilta taisi olla, kun olimme kauheilla tuplatreffeillä. Toppahousupojista oli päästävä eroon, joten päätimme valehdella lähtevämme nukkumaan. Oikeasti kävelimme korttelin ympäri ja palasimme baariin iskemään baarimikon. Tai toinen iski, toinen joi jäävettä.

Tänään sama tuoksu toi mieleen kaikki nuo muistot ja ilon siitä, että olen saanut tutustua konseptiin nimeltä paras ystävä.

Paras ystävä on uhkarohkea sana. Sillä eihän se nyt niin ole, että olisi jokin ykkössija ja sija kaksikymmentä, joiden välille huipputyypit asettuvat lineaarisesti. Minulla on monta, monta sydänystävää, joita kaikkia rakastan pohjattoman paljon.

Matilda vain on se, jonka kanssa vietän eniten aikaa, joka tietää minusta kaiken ja jakaa tietyn, saman tunteen elämästä. Se, joka yksinkertaisesti taitaa vain kestää hulluuttani parhaiten.

Matilda on niin outo, ihana ja täydellinen.

Hän on sisukas arkajalka, joka rakastaa näkkileipää, villejä vaatteita ja nokkelaa väittelyä. Rasittavinta on, kun hän sanoo juuri sen, mitä en halua kuulla. Parasta on kaikki muu. Kuten se, että toinen vaan ta-juu. Kukaan muu maailmassa ei ymmärrä yhtä täsmällisesti, millainen tyyppi on tero, uusifantasipoika tai morso. Tai saa minua nauramaan tunteja putkeen.

Matilda tekee cooleja juttuja ja on cool. Paitsi seurassani. Yhdessä olemme kaksi riemuidioottia.

Tämän kuun alussa juhlistimme ystävyytemme 6-vuotispäivää. Tai emme me sitä mitenkään juhlistaneet, ehkä höhöttelimme pierupuheille ja lähetimme kuvia pömppövatsoista.

Ajattelin kuitenkin, että vielä näin julkinen kiitos olisi paikoillaan. En ole varma, onko tämä vähän suureellista ja höpsöä, mutta olkoon. Jos joku kestää vuositolkulla huumoriani ja itkujani, hän on varmasti postauksen arvoinen.

Eli kiitos, että olet olemassa! Toivottavasti olet seuraavatkin kuusi ja kuusikymmentä vuotta. Olet paras ja parasta.

Share
Ladataan...

Ladataan...
Mangomalen

Minulla on Australiassa paljon sukua. Isoisoäidin veljeä, isoäidin serkkua ja äidin tätejä. Omia pikkupikkuserkkuja.

On ollut aivan ihana tavata heitä.

He ovat muun muuassa antaneet terveysneuvoja:

"Jos on haava, laita siihen kuumaa suolavettä. Korvakipu lähtee, kun laittaa korvaan tilkan viskiä, ja krapulaan auttaa etikkaan upotettu nenäliina, joka asetetaan otsalle. Rakoista taas pääsee eroon kusemalla niiden päälle."

Olemme myös keskustelleet matkustamisesta:

"Haluaisin mennä perhelomalle Thaimaahan, mutta moni on sanonut, että siellä voi olla vaarallista. Kun siellä on niitä miehiä... naisia..... Äh, no niitä."

Toisia sukulaisia, jotka matkustavat vuodeksi Suomeen, neuvottiin näin:

"Joo, kyllä teidän kannattaa ostaa sieltä oma talo. Onpahan sitten paikka, jossa majoittaa tuttuja ja pitää omat tavarat, eikä tarvitse maksaa vuokraa. Suomessa on niin halpaa."

Olen saanut palautetta itsestäni:

"Kyllä sussa on meidän näköä. Et ole huijari."

"Vai että noin helsinkiläinen sinusta on tullut." (Pettyneellä äänellä kommenttina siihen, etten ole käynyt Kainuussa pariin vuoteen. Ei auttanut selittää, että olen syntynyt Helsingissä ja että edes äitinikään ei ole asunut seuduilla nuoruutensa jälkeen. Muori vain puisteli pettyneenä päätään.)

Ja neuvon rakkauteen:

"If you marry, marry for money."

Osa puhuu suomea hyvin, osa parin sanan verran. Kaikkein eniten rakastan, miten sanan joo tilalle tulee sana jee (söpöintä ikinä, kun joku muu sanoo, ja niin hölmöä, kun lipsahtaa omasta suusta). Minut on otettu avosylin vastaan. Karjalanpiirakoita ja vierashuoneita piisaa.

Erästä iäkästä sukulaista hyvästellessäni hän mietti haikeana, että tapaammekohan enää ikinä.

No, ainakin tapasimme kerran. Jo se on minusta uskomatonta.

Share
Ladataan...

Ladataan...
Mangomalen

 

"I love you when you're singing that song and

I got a lump in my throat cause

You're gonna sing the words wrong"

 

Vance Joyn Riptide on kappale, joka säilöö yhden reissun yhden ikimuistoisimmista illoista paremmin kuin yksikään valokuva tai etikkapurkki.

Australia Day on täällä iso juttu.

Silloin tärkeää on: pakkaantua rannoille, uima-altoille ja grillien ääreen.

Vielä tärkeämpää on: avata radio ja laittaa soimaan Triple J:n Hottest 100.

Se on listaus, jota varten ihmiset ovat äänestäneet lemppareitaan viime vuoden kappaleista. Lista soi ruokakaupoissa, kahviloissa ja olohuoneissa. Se kulkee taustalla aamupäivän aloitteluista aina illan hulluun juhlintaan asti. Sitä kuuntelevat ihan kaikki.

Ja juuri jaettu musiikki tekee päivästä niin erityisen.

Kaiken muun, kuten vesisodan uima-altaassa, paidattomien poikien kukkoilun ja sangriapäissään puussa kiipeilyn voi kokea koska tahansa, mutta mikään ei peittoa sitä fiilistä, että juuri nyt kaikkialla maassa soi juuri tämä biisi. Että kaikki huiput australialaiset, jotka on matkan aikana kohdannut, laulavat nyt samaa kertosäettä ja puivat, oliko nelosbiisi oikeasti parempi kuin kutossijalle jäänyt.

Se tuntuu isolta ja hauskalta.

En edes halua ajatella, miten kaukana täältä mahdan kuunnella ensi vuoden ykkösbiisiä.

Koko listaus löytyy täältäKuvista kiitos asiakwingarybuseybangbus. Ja tietenkin triple j.

Share
Ladataan...

Pages