Hytti nro 8

Ladataan...

Pitkäaikainen haaveeni junamatkasta Venäjän halki toteutui lauantaina, kun hyppäsimme Vostok-junaan (nro 20) Moskovan Yaroslavsky-asemalta. Junan määränpää oli Peking, mutta meillä oli liput Krasnojarskiin asti. Osa matkailijoista kuitenkin kertoi köröttelevänsä suoraan Pekingiin pysähtymättä.

Junan numero kertoo kyseisen junan varustelutasosta. Mitä pienempi numero, sitä parempi taso. Aikataulullisesti meille sopivia vaihtoehtoja olivat junat 20, 72 ja 90, joten valitsimme junan 20, koska varausta tehdessämme hintaeroakaan ei juuri ollut. Olimme jo etukäteen päättäneet matkustaa tämän pisimmän välin 2. luokassa. 3. luokassa eli ns. karjavaunussa olisi tarkoitus matkustaa loppumatka Irkutskin ja Ulan-Uden kautta Mongoliaan ja lopulta Kiinaan.

Saimme olla neljän hengen hytissä kahdestaan kaksi päivää, joten tilaa ja rauhaa riitti. Vaunussamme oli muutenkin rauhallinen ja välillä jopa seesteinen tunnelma. Kaikki nauttivat eväitään (myös nestemäisiä) sivistyneesti, vessa toimi, maisemat vilistivät. Meidän hytti oli varmaan äänekkäimmästä päästä, kun ajankuluksemme lauloimme Kummelista tuttua ”Ei oteta Vatasesta mallia” –laulua. Terkut vaan Arille!

Päivät kuluivat lukien, Sudokuja ratkoen, teetä hörppien sekä metsää ja puutaloja ikkunasta tuijottaen. Junan pysähtyessä oli aina jonkin verran aikaa jaloitella laiturilla ja halutessaan ostaa paikallisten antimia. Pääsin myös aloittamaan pitkään katselulistallani olleen The Night Of –sarjan. Olen aika säikky, joten rikossarjan katselu rätisevässä junassa keskellä ei mitään ei ehkä ollut paras idea. Sarja vaikuttaa kuitenkin mahtavalta parin jakson perusteella eli suosittelen!

Novosibirskissa hyttiimme tuli suloinen vanha herra, joka oli matkalla Irkutskiin. Hän asetteli matkatavaransa ihailtavan järjestelmällisesti, joten hieman nolotti meidän myllätyt myttymme. Hänellä oli mukanaan tuoreita omenoita, joita popsimme sulassa sovussa. Hän antoi meille paljon vinkkejä Krasnojarskiin ja piirsi kartankin. Huomionarvoista on se, että me emme juurikaan osaa venäjää ja hän ei osannut englantia, mutta hyvin tulimme juttuun. Olen myös huomannut, että sloveenin alkeista on ollut hyötyä (olin Sloveniassa vaihdossa vuonna 2009), mutta edelleen pitää venäjää treenata, jotta pärjäämme loppureissun.

Kaikki hyvin siis täällä Siperiassa. Tänään saavuimme Krasnojarskiin, ja huomenna suuntaamme Stolbyn kansallispuistoon. Ihanaa, luontoa, ihanaa!

 

Lue myös:

Krasnojarsk vs. Irkutsk

Maaginen Olkhon

Listvyanka - päivät järvellä

 

Share

Kommentit

Juliaihminen
Juliaihminen

Voi että miten tunnelmallinen tuo matka on ollut! Ja ihania kuvia Chrisulta!

Laura J. (Ei varmistettu)

Ihan kuin Agatha Christien romaanista (vähemmän murhia, tosin!) <3

M. Mytty (Ei varmistettu)

Ihana juna-Ella <3 Chrisun kuvat on tosi hyviä!

Helmiä ja kaipausta

Voi miten elämykselliseltä matka kuullostaa!

EllaGusGus

Kiitos, oli aivan ihanaa! Oletko pysynyt blogin matkassa mukana :)

Kommentoi

Ladataan...