Mongolialaista elämänmenoa

Gobista Keski-Mongoliaan siirryttäessä maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja vuoristomaisemmiksi. Ajoimme Gobista Orkhonin laaksoon erittäin vähän käytettyä reittiä, joten vastaan tuli vain pieniä yhden perheen leirejä. Niin maaseudulla kuin kaupungin laitamilla useat mongolialaiset asuvat edelleen pyöreissä gereissä, joihin suomen kielessä yleensä viitataan jurtta-sanalla. Mongolialaiset ovat kuitenkin tarkkoja turistien käyttämistä termeistä. Yurt eroaa geristä, ja muistuttaa enemmän intiaanien tiipiitä tai saamelaisten kotaa. Tällaisia kolmion muotoisia pystyrakennelmia löytyy Pohjois-Mongoliasta, jossa esimerkiksi Tsaatan-heimo eli ”poroihmiset” asustavat. Selvyyden vuoksi viittaan gereihin jurtta-sanalla blogissakin.

Yleensä perheellä on yksi jurtta, jossa oleskellaan, nukutaan ja kokataan. Sen lisäksi saattaa olla toinen jurtta varastona tai turisteja varten. Monilla oli myös kontti varastointia varten. Matkailusta elantonsa saavilla saattaa toki olla 5-10 jurttaakin. Jurttaleiriin kuuluu myös vessa, joka on yleensä reikä maassa ja puinen hökötys sen ympärillä. Toki näimme hienompiakin virityksiä. Ihan alkukantaista jurtta-asuminen ei kuitenkaan ole, koska monilla oli satelliittiantennit jurtan katolla ja telkkari pauhaamassa.

Kuten Chrisu viime postauksessa mainitsi, moni perhe oli jo suuntamassa talvileiriinsä. Nomadiperheet muuttavat 1-4 kertaa vuodessa riippuen sääolosuhteista, ja leiriä ympäröivän maaperän kunnosta. Onko eläimille tarpeeksi ruokaa? Missä kunnossa nurmi on? Eläimet siis laiduntavat täysin vapaana. Jotenkin isännät kuitenkin löytävät eläimensä vuorilta kymmenienkin kilometrien matkan päästä. Nykypäivänä yleisin paimentamisen väline on moottoripyörä. Lokakuu olikin mielenkiintoinen aika vierailla Mongoliassa, kun paimentolaiset ”etsivät” eläimiään vuorilta. Talvileiriin rakennetaan yleensä suoja eläimille, ja se sijaitsee yleensä lähempänä isompaa kylää. Yhä useampi mongolialainen myös muuttaa talveksi asuntoon johonkin lähikaupunkiin, mutta moni on kamiinan varassa myös -40 asteen pakkasessa.

Lähimpään kylään on helposti kymmenien ja kymmenien kilometrien matka. Useaan otteeseen kuskimme antoi kyydin kylään suuntaaville lapsille. Lapset aloittavat 6-vuotiaana koulun, ja joutuvat jättämään kotinsa. Viikot lapset asuvat lähimmässä kylässä. Osalla kouluista on asuntola, osa lapsista asustaa sukulaisten luona tai jompikumpi vanhemmista muuttaa lapsen mukana kylään. ”Normaalia” perhe-elämää on siis suhteelliseen hankalaa viettää.

Mongolialainen ruoka on kulinaristin näkökulmasta hyvin yksinkertaista. Lihaa, riisiä, maitotuotteita ja leivonnaisia. Porkkana ja peruna ovat käytetyimmät vihannekset. Yleisin juoma on milk tea, jossa on teetä, maitoa ja suolaa. Monet mongolialaiset karttavat ulkomaisia, etenkin kiinalaisia, vihanneksia saasteiden ja myrkkyjen takia. Toki pääkaupungista löytyy kaikkea vegaaniravintoloista korealaisiin herkkuihin.

Mongolialaiset ovat taikauskoista väkeä. Kharkhorinin lähellä tutustuimme peniskiveen, jonka luokse monet mongolialaiset vaeltavat hedelmällisyyden toivossa. Jos pariskunnalla on vaikeuksia lapsen saamisessa, nainen menee istumaan peniskiven päälle. Tämän uskotaan tuovan hedelmällisyyttä. Lapsen syntymän jälkeen pariskunnat palaavat peniskivelle kiitosretkelle. Valitettavasti emme saaneet peniskivestä kuvaa. Kaikenlaisia muitakin ”energiakiviä” tuli kosketeltua Mongoliassa. Buddhismin lisäksi kaikenlaiset luonnonuskonnot ovat siis voimissaan.

Yksi asia on varmaa: mongolialaiset rakastavat musiikkia! Karaokebaareja on pienissäkin kylissä, ja kaikenlainen hoilotus on yleistä, oltiin sitten hevosen selässä tai kylänraitilla. 11 päivää pakun kyydissä tuli kuultua samat biisit satoja kertoja – tässä muutama ”suosikkimme”:

 

Lue myös:

Vapaaehtoistyö Mongoliassa

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN / BLOGIT.FI

Share

Kommentit

Tica
pied-à-terre

Melkein lauloin mukana, tuo Holly Dolly kuulostaa 45s kohdalta eteenpäin ihan Ievan Polkalta!

EllaGusGus

Suurella todennäköisyydellä on joku väännös samasta biisistä :D Japanilaisillakin on oma versionsa. Mongoliassa tuollainen bilemusa oli kovin suosittua, ja kaikenlaiset renkutukset soi joka nurkalla.

Tica
pied-à-terre

Niin on, se mahtava purjolaulu!

Kommentoi