Tyypillinen päivä reissussa

Ennen matkalle lähtöä ystäväni kysyi: ”Mitä te sitten teette joka päivä? Heräätte ja mietitte, että tänään vois mennä tonne ja tonne?” Pidin kysymystä suloisena, ja naurahdin hieman. Myöhemmin jäin kuitenkin miettimään, että peruslomailijan näkökulmasta vuoden irtiotto työelämästä ja totutusta arjesta tuntuu varmasti kaukaiselta, oudolta ja jopa pelottavalta. Monille riittää muutaman viikon tai kuukauden reissu – pidemmällä matkalla saattaisi jopa tylsistyä. Ystäväni tykkäävät matkustella, mutta ajatus tien päällä elämisestä ei houkuta, vaikka sen tässä traveller-kuplassa helposti unohtaakin.

Itse en koe olevani lomalla vaan matkalla oleminen on nyt elämääni ja uudenlaista arkea. Joka päivä tapaamme muita seikkailijoita, jotka aikovat olla tien päällä puolesta vuodesta vuoteen. Toisilla ei ole aikarajaa vaan reissaavat siihen asti, kun rahat riittävät. Osa tekee töitä netissä, ja jatkavat tätä elämäntyyliä niin kauan kuin hyvältä tuntuu.

Pitkällä matkalla ei voi ravata turistinähtävyyksissä koko ajan. Tahti on siis huomattavasti hitaampi kuin lyhyellä lomamatkalla. Usein päätämme yhden asian per päivä, jonka haluamme toteuttaa. Se voi olla mitä tahansa joogatunnista vesiputousseikkailuun. Toki suurissa kaupungeissa elämänrytmi automaattisesti nopeutuu, ja ärsykkeitä tulee joka suunnasta.

Missä tahansa olemmekin, päivät rakentuvat pitkälti saman kaavan mukaan:

 

Aamutoimet

Aamupala

Jutustelua muiden reissaajien kanssa

Kiertelyä kohteessa (yleensä jaksamme tätä maksimissaan 6 tuntia putkeen, toki vaellukset ovat asia erikseen)

Illallinen

Rauhoittumista majapaikassa tai rennossa kahvilassa/baarissa

 

Eli oikeastaan ystäväni oli oikeassa. Rakastan listojen tekemistä ja suunnittelua, mutta kohteessa kuljemme sen hetkisten fiilisten mukaan. Jos toivelistallani on paljon paikkoja ja aktiviteetteja, viivymme kohteessa pidempään. Jos yhdelle päivälle on tungettu liikaa tekemistä, sen kyllä huomaa seuraavana päivänä. Välillä tarvitaan välipäiviä, jolloin syödään pizzaa ja katsotaan suomalaisia tosi-tv-sarjoja netin kautta. Olemme molemmat tottuneet hektiseen elämään Suomessa, joten nyt opettelemme rauhoittumista ja pysähtymistä.

OLETKO OLLUT PITKÄLLÄ MATKALLA TAI HAAVEILETKO MAAILMANYMPÄRIMATKASTA? MILLAISIA RUTIINEJA TEILLÄ ON MATKALLA?

 

Kuvat: Langshista jatkoimme matkaa Yangdin kautta Yangshuon kaupunkiin. Päätavoite meillä Yangshuossa oli kävellä Yulong-joen rantaa pitkin. Ja niin me teimmekin, vaikka satoi ja mieli oli maassa, koska Donald Trump oli juuri valittu Yhdysvaltain presidentiksi. Tyypillinen päivä reissussa siis: neljä tuntia kävelyä sateessa ja lohturuokaa päälle.

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN / BLOGIT.FI / BLOGIPOLKU

Share

Kommentit

Anna | Muuttolintu.com (Ei varmistettu) http://muuttolintu.com

Maailmanympärimatka on tekemättä, mutta ollaan kyllä oltu reissussa vuosi putkeen. Siitä puoli vuotta vietettiin matkailuautossa ajamalla Australia ympäri, joten siihen liittyi ihan omat rutiininsa. Mutta ne välipäivät on tosi tärkeitä pitkässä reissussa. Päivät, jolloin ei tosiaan tee paljon sen kummempaa kun makaa sängyssä ja syö pizzaa :) Muuten iskee reissuväsymys ja -ähky. Tahti on pakostakin oltava hitaampi kuin viikon parin reissuilla. Toi on hyvä periaate, että toteuttaa yhden asian joka päivä. Se voi joskus olla jotain ihan pientäkin, niin kuin vaikka maistaa jotain paikallista ruokaa.

Toi on kyllä niin totta, että siinä travellerikuplassa ei aina muista, että ei kaikki haaveile samoista asioista :)

EllaGusGus

Puoli vuotta matkailuautossa ympäri Australiaa kuulostaa ihanalta! Autoreissuilla se auto alkaa tuntua kodilta, ja tuo jonkinlaista pysyvyyttä. Nuo välipäivät ovat usein niitä, jotka muistan jälkikäteen parhaiten. Rauhoittuessa myös ehtii tuntea ja havaita, toisin kuin täysillä viilettäessä.

Anne | Metallia Matkassa (Ei varmistettu) http://metalliamatkassa.com

Mielenkiintoinen aihe! Juuri eilen katselin vanhoja reissuvideoita 5 vuoden takaa, kun oltiin kiertämässä Aasiaa 6 kuukautta ja mietin, että miten sitä sai aikansa siellä kulutettua.

Thaimaassa ollessamme "sisältöä" päiviin toi harrastukset, mies kävi sukeltamassa, minä thainyrkkeilemässä, mutta esimerkiksi Intiassa ja Nepalissa päivät toistivat aika samaa kaavaa - aamulla ylös, aamupala, kaupungilla / nähtävyyksiä pyörimistä, lounas, makoilua kämpillä, illallinen.. joka päivä yleensä tehtiin jotain pientä, käytiin vaikka katsomassa joku juttu tai sitten meillä oli jotain ihan oikeaa tehtävää, kuten vaikka rahanvaihtopaikan löytäminen tai junalippujen varaaminen. Niissä ainakin Intiassa yleensä sai kulumaan helposti koko päivän, kun metsästettiin jotain tiettyä juttua :D Mutta toisaalta sitten taas oli sellaisia päiviä, että mentiin aamupalalle kahvilaan ja notkuttiin siellä sitten koko päivä makoillen ja pirtelöitä siemaillen. Ei sitä aina tarvinnut tehdä mitään niin ihmeellistä.

Normaali arki on niin hektistä, että oli ihanaa, kun ei ollut kiire mihinkään ja sai laiskotella luvan kanssa. Välillä sitten taas oli kiireisempiä päiviä, kun piti vaikkapa vaihtaa paikkaa, mutta sitten oli mukava taas ottaa rennosti ja olla tekemättä "mitään". Huomaan kotona, että turhaudun jos ei ole tekemistä, mutta reissussa samaa ongelmaa ei kyllä koskaan ole tullut. En sitten ehkä osaa ottaa samalla tavalla rennosti kotona!

EllaGusGus

Saitko kuitenkin vähän Aasian rentoutta tuotua Suomeenkin asti? ;) Toi on hyvä huomio! Pidemmällä reissulla ehtii saada etäisyyttä, ja voi katsoa omaa elämäänsä vähän eri kantilta. Toi on niin totta, että käytännön asioiden hoitamiseen voi mennä koko päivä! Esim. meidän viime majapaikkaan kirjautumisessa meni 2,5 tuntia :D

Terhi / Muru Mou (Ei varmistettu) http://www.rantapallo.fi/murumou

Mä en haaveile maailmanympärimatkasta, enkä oikeastaan enää muistakaan pidemmistä monen paikan reissuista. Oltiin viime talvena Kaakkois-Aasiassa kolme kuukautta, ja tajuttiin, että sellainen rinkasta eläminen ja jatkuva lentojen ja hotellien buukkailu ja paikasta toiseen siirtyminen ei enää kiinnosta. Se on loppupeleissä aika raskasta :D Nuorempana se oli hienoa, mutta nyt haluaisin tehdä pidempiä reissuja niin, että menisin yhteen ja samaan paikkaan, tutustuisin siihen kunnolla, muodostaisin rutiinit, ja reissaisin lähialueille sieltä käsin.
Pitkillä reissuilla nuo löhöpäivät sängyssä tv-sarjoja katsellen on hyvin tärkeitä! Ei sitä joka päivä vaan jaksa tehdä ja kokea hulluna.

EllaGusGus

Matkailussa onkin se hyvä puoli, että mitä enemmän reissaa sitä paremmin oppii tuntemaan itsensä ja oman matkustustyylinsä. Tien päällä eläminen on raskasta, ja ei todellakaan kaikille sovi. Väsymyksestä huolimatta nautin tästä seikkailusta. Mä oikeastaan yhdistellään noita molempia: välillä vaihdettiin paikkaa useammin, välillä ollaan kuukausi yhdessä paikassa, ja eletään arkea. Pidän kummastakin eivätkä sulje toisiaan onneksi pois :)

Katja/Jumalainen seikkailu (Ei varmistettu) http://www.jumalainenseikkailu.fi/

Minäkään en haaveile maailmanympärimatkasta. Aina, kun olen ollut pitkään ulkomailla, olen asunut yhdessä paikassa. Pisin reissu vaeltaen paikasta toiseen oli loppuvuodesta tekemämme 2 kk Aasian matka. Mutta haaveissa siintää kyllä puoli vuotta maailmalla niin, että asuisin aina kuukauden jossain tietyssä paikassa. Ihania kuvia tässä ja muutenkin kiinnostava aihe!

EllaGusGus

Kiitos Katja! Mitä pidempi reissu, sitä vähemmän kohteita kannattaa valita. Yleensä se ei mene näin vaan ihmiset haukkaavat aivan liian ison palan. Musta tuntuu, että meilläkin on kova tahti ja kamala määrä kohteita, mutta sit toisaalta ollaan treffattu reissun päällä ihmisiä, jotka etenevät huomattavasti nopeammin. Parhaiten tän huomaa, kun vaihtaa kuulumisia niiden reissaajien kanssa, jotka tavattiin alkureissusta Venäjällä, ja joiden reittisuunnitelma on suht samanlainen kuin meillä. Kaikki ovat jo ehtineet paljon etelämmäksi! Eli vaikka mun mielestä me voitaisiin reissata vieläkin hitaammin, muihin verrattuna meillä on tosi rento meininki.

Anna K. - Kaukaa haettua (Ei varmistettu) http://www.rantapallo.fi/kaukaahaettua/

Maailmanympärimatka ei mulla oikeastaan ole enää haavelistalla, ehkä enemmänkin se välillä kummittelee mielessä, että oiskohan musta tuohon, siis haastelistalla.
Tänään juuri yllätin itseni tosin haaveilemasta pidemmästä ajasta jossain lämpimässä maassa ja vain vähän tavaraa mukana. Toistaiseksi pisin matkani on yli kolmen kuukauden reppureissu ja sillä kyllä väsyin jatkuvaan uusien kokemusten tulvaan, yhtään telkku-pizza-löhöily-päivää en kyllä pitänyt, mutta ranta-uinti-kirja-päiviä paljonkin.
ps. kuvat ovat tosi kauniita, tuo hääpari on aivan mainio otos, erikoinen tuo daamin kaksiosainen puku (mäkin harrastan hääparien kuvaamista)

EllaGusGus

Kiitos Anna! Mitä vähemmän tavaraa on mukana, sitä helpompi ja mukavampi on reissata pidemmän aikaa. Loppujen lopuksi ihminen ei tarvitse juurikaan tavaraa. Meillä tietenkin tilaa vie kaikki retkeilyromppeet, mutta muuten reissattaisiin varmaan päivärepuilla :D

Johanna Hulda (Ei varmistettu) http://discoveringsunbeams.wordpress.com

Mulla pisin varsinainen matka on ollut 3,5 kuukauden reissu Väli-Amerikassa, ja siitäkin kuukausi kului tosin työharjoittelua/vapaaehtoistöitä tehden. Tuttuja rutiineja tosin jo kuukauden-muutaman pituisella reissulla, sillä on se kuukausikin jo sellainen aika ettei siinä voi joka päivä porhaltaa pää kolmantena jalkana nähtävyydeltä toiselle. :) Kaikilla muilla pidemmillä ulkomaan oleskeluilla olen ollut nimenomaan töissä, asunut ja elänyt arkea siellä maailman toisella laidalla, joten se on ollut tosi erilaista kuin pitkällä matkalla tai pitkällä lomalla oleminen, ja kyllä mua kutkuttaisi tehdä joku vähintään puolen vuoden mittainen reissu kierrellen omaan tahtiin vaikka juuri Aasiaa tai polkupyöräillen pitkin Eurooppaa, ja nimenomaan vapailla aikatauluilla ja vapaana lähtemään muualle silloin kuin huvittaa. Multa on jotenkin jäänyt välistä nämä Interrailit ja Kaakkois-Aasian kierrokset, joita muut tekee siinä parikymppisinä, joten joku semmonen suht helppo kiertely houkuttaisi. :D Ei kylläkään tule toteutumaan hetkeen, joten toivottavasti näitä ulkomaan-työhommia löytyy jatkossakin!

EllaGusGus

Mä tykkään kyllä molemmista: asumisesta ja työskentelystä ulkomailla sekä monen kuukauden reppureissuista! Pyöräilyreissu ois aivan mahtava, muakin kiinnostaisi :) Venäjällä tavattiin muutama "hullu", jotka toteuttivat Trans-Siperian pyörällä. Todella kunnioitettavaa! Mäkään en oo ikinä ollut reilaamassa, mutta oon kyllä liftannut Eurooppaa ristiin rastiin. Kaakkois-Aasiassakin kävin ekan kerran vasta työreissulla muutama vuosi sitten. Nyt kolmekymppisenä oon ekan kerran Thaimaassa eli vielä ehtii kyllä :D Nähdään tien päällä!

Lotta | Watia.fi (Ei varmistettu) http://watia.fi

Me tultiin just eilen viiden kuukauden Aasian turneelta takaisin Suomeen. Aluksi mentiin reissussa pää kolmantena jalkana ja koko ajan "piti" tehdä jotakin. Sitten kun keksi, että ei sitä tarvitse koko aika tehdä jotain, niin löysi sen reissuarjen ihanuuden. Aivan varmasti lähdetään taas pitkään reissuun ja sit osataan toivottavasti ottaa jo alusta alkaen vähän rennommin ja hitaammalla temmolla. :-p

EllaGusGus

Tää sun kommentti tiivisti koko postauksen pointin! Välillä hiipii ne ahdistuksen tunteet pintaan, että jotain pitäisi olla puuhaamassa (tai kuten turkulaisena sanoisin "jottai tarttis tehrä"), mutta reissuarjen ihanuus löytyy juuri rennosta olemisesta. Onko sulla muuten hurja paluushokki nyt päällä? Kai kirjoitat siitä, miltä tuntuu palata Suomeen?

Jenniiiiiii (Ei varmistettu)

Ollaan lähdössä poikaystävän kanssa 3kk Aasiaan ja samaan kysymykseen oon törmännyt; mitä te aijotte tehdä siellä. Hassua, koska itse en oo kotonakaan sellanen ihminen, että olisi pakko tehdä jotain. Tiedän ihmisiä, jotka eivät ikinä oikein "hengaile". Lomalla on pakko tehdä jotain, on joku projekti, reissu, kyläilyt. En ole itse sellanen. Mulla voi mennä viikonloppu sohvalla Netflixiä katsoen. Pari vuotta sitten reissasin kuukauden yksin ja vaikka välillä oli tylsää, niin suurimmaksi osaksi viihdyin mainiosti. 10 yötä pienellä paratiisisaarella meni hyvin, vaikka rutiinit oli lähinnä syömistä, uimista, lukemista ja snorklailua.

EllaGusGus

Ensinnäkin: ihanaa, että olet löytänyt blogimme :) Minne päin Aasiaa ootte suuntaamassa? Hauska kuulla, että sulla on samanlainen matkailufilosofia, ja sitäkin on ihmetelty :D Emme ole siis yksin. Mä oon elämässä yleisesti tosi aktiivinen, mutta reissussa hidastan tahtia. Aktiivisuus ei kuitenkaan mun kohdalla johdu siitä, että olisi pakko tehdä jotain. Oon vaan niin kiinnostunut monista asioista. Onneksi nykyään on tajunnut, että yksittäisistä jutuistakin saa enemmän irti, kun vähän hidastaa. Mahtavaa reissua teille!

Duunireissaaja (Ei varmistettu)

Mä en ole koskaan haaveillut pitkistä matkoista. Mä tykkään lähteä reissuun ja olla reissussa, mutta vielä enemmän tykkään tulla takaisin kotiin ja arkeen. Kakkoskodista ulkomailla kyllä haaveilen, mutta vasta siinä vaiheessa kun ei enää tarvi olla mukana työelämässä.

EllaGusGus

Kakkoskoti ulkomailla olisi ihana! Mikä on muuten sulle sopivan kestoinen reissu :)

Kommentoi