Ladataan...

Tämä postaus aloittaa Kohtaamisia –juttusarjan, jossa tutustutaan tien päällä tapaamiimme ihmisiin. Matkailu on sosiaalinen harrastus, ja reissussa tapaa koko ajan uusia ihmisiä. Emme siis kyhnää Chrisun kanssa koko ajan kahdestaan, vaikka sekin on toki ihanaa. Naamojen vaihtuminen on välillä raskasta, mutta onneksi samoja ihmisiä voi tavata useammankin kerran ja monessa eri maassa. Näin kävi myös minulle ja juttusarjan ensimmäiselle hahmolle hongkongilaiselle Gusille.

Elettiin vuoden 2012 viimeistä päivää. Olin työreissulla Malesiassa, ja etsin tekemistä uudenvuodenaatoksi. Couchsurfingista bongasin illalliskutsun, ja muutama tunti myöhemmin istuinkin 12 tuntemattoman kanssa ruokapöydän ääressä. Pöydän päässä istui pienikokoinen ja suloinen Gus, joka kertoi olevansa kotoisin Hongkongista. Illan aikana nauroimme, tanssimme ostoskeskuksen käytävillä, haahuilimme Kuala Lumpurin kaduilla, juhlimme henkilömäärään nähden aivan liian pienessä hotellihuoneessa ja kerroimme reissutarinoita. Gusilla oli leveä hymy kasvoillaan koko illan, ja pidin hänestä välittömästi.

Myöhemmin somen kautta selvisi, että Gus on todella aktiivinen Hongkongin sohvasurffaajien yhteisössä. Gusin kuvat Hongkongin auringonnousuista, vaelluksista, ravintoloista ja illanvietoista lisäsivät intoani jonain päivänä matkustaa Hongkongiin. Gusilla on myös loistava huumorintaju. Sohvasurffaajien Halloween-juhlissa hän pukeutui Super Marioksi, ja kaikenlainen kujeilu on osa hänen persoonaansa.

Neljä vuotta ensikohtaamisen jälkeen, heinäkuussa 2016, Gus saapui Suomeen. Käytiin olutfestareilla, nautittiin kesäillasta Tokoinrannassa, ja jatkettiin juttua siitä, mihin viimeksi jäätiin. Gus on reissannut 70 eri maassa, joten tarinoita riittää niin koulun rakentamisesta Kiinan maaseudulla, Australiassa työskentelystä kuin Brasiliassa biletyksestäkin. Saimme Gusilta paljon vinkkejä Kiinaan, ja Hongkongiin saapuessamme hän toivotti meidät tervetulleeksi, ja jopa järjesti meille majapaikan kaverinsa luona, koska ei sillä hetkellä voinut meitä majoittaa. Ilman Gusia emme olisi löytäneet Hongkongin parhaita näköalapaikkoja, kauneimpia temppeleitä, värikkäimpiä karnevaaleja ja maukkaimpia dim sum –ruokia. Kokeilin myös ensimmäistä kertaa elämässäni geokätköilyä - Hongkongin keskustassa!

Yhteinen tarinamme jatkuu tulevaisuudessa varmasti. Reissun päällä on todella helppo tavata ihmisiä. Sanonta ”when you travel alone, you’re never alone” pitää todellakin paikkansa. Mulla ja Chrisulla on molemmilla kokemusta yksin matkustamisesta, ja samaa mentaliteettia jatketaan, vaikka matkustetaankin pariskuntana. Molemmille on kertynyt kavereita ympäri maailmaa, joita nyt tien päällä treffaillaan. Till the next time, my friend!

Kiinnostaako jutut reissukavereistamme? Kuinka sosiaalisia te olette reissussa? Oletteko saaneet hyviä ystäviä ulkomaan matkoilla?

***

"When you travel alone, you’re never alone". Traveling is a truly social hobby. This is a story about my dear friend Gus from Hong Kong.

Join us on our journey:

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN / BLOGIT.FI / BLOGIPOLKU

Share

Ladataan...

Hongkong tunnetaan pilvenpiirtäjistään, mutta meidät hurmasi ennen kaikkea alueen monipuolinen luonto. Vaellusreittejä löytyy niin Hong Kong Islandilta, Kowloonilta kuin Lantaun saareltakin. Päädyimme lopulta valitsemaan viimeksi mainitun retkikohteeksemme.

Suurin osa matkailijoista vierailee Lantaun pohjoisosissa, missä sijaitsevat Disneyland, lentokenttä ja Big Buddha – jättimäinen buddha-patsas vuoren päällä. Kiinassa opimme, että jos tällaiseen pyhään kohteeseen pääsee bussilla tai köysiradalla, se on täynnä turisteja. Koska koko saariseikkailun idea oli paeta Hongkongin ihmismassoja, päätimme suunnata eteläiselle Lantaulle. Macaosta tultaessa lautta ajaa Lantaun eteläpuolelta Hongkongiin. Lautta ei kuitenkaan pysähdy Lantaulla, joten hieman nauratti, kun menimme rantaviivaa pitkin seuraavan yön majapaikkamme ohi. Ei auttanut muu kuin juosta lautalta toiseen Centralin terminaalissa.

Lautalla kohti Mui Wo:a (lauttasatama Lantaulla) pääsimme jo aistimaan rentoa saaritunnelmaa. Melkein kaikki moikkailivat toisiaan, ja siemailivat olutta. Hongkongilaiset eivät yleensä juttele tuntemattomille, joten olimme tilanteesta aika hämmentyneitä. Lautan rantautuessa Mui Wo:on moni kyydissä ollut länsimaalainen suunnisti China Bear –baariin vielä yksille ennen kämpille kömpimistä.

Itse majoituimme sympaattisessa Pui O:n kylässä, joka sijaitsee Etelä-Lantaulla noin 10 minuutin bussimatkan päästä Mui Won lauttaterminaalista. Airbnb:n kautta meidät majoitti englantilainen Richard, joka oli asunut 80-luvulta lähtien Hongkongissa. Richard mainitsi profiilissaan harrastavansa vaeltamista, ja hetkessä hän oli suunnitellut meille seuraavan päivän kävelyreitin (Lantau Trailin osat 7-8).

Richard lupaili, että reitillä ei pitäisi tulla vastaan juurikaan muita, mutta olimme hieman epäileväisiä, koska Hongkongissa ihmisiä on joka paikassa. Olimmekin todella yllättyneitä, koska rantaviivaa seurailevan kauniin vaellusreitin varrella tapasimme vain neljä ihmistä. Reitti vei meidät Shek Pikiltä Fan Laun linnoitukseen ja lopulta viiden tunnin helteessä puuskutuksen jälkeen Tai O:n kalastajakylään.

Tai O tunnetaan veden päälle puujalkojen varaan rakennetuista taloista. Kalastajakylä on suosittu turistikohde, joten vaellusreitin seesteisyys oli pian taakse jäänyttä elämää. Suurin osa turisteista osallistuu lyhyelle veneajelulle, mutta kylään voi yhtä hyvin tutustua kävelemällä pieniä kujia pitkin. Paikalliset ovat todella ystävällisiä, ja saimme muun muassa kutsun grillailemaan.

Lantaulla on helppo liikkua busseilla. Tai O:sta suuntasimmekin takaisin Richardin kattoterassille ihailemaan vesipuhveleita ja fiilistelemään lämmintä iltaa. Lantau sai minut rakastumaan Hongkongiin yhä enemmän.

Seuraathan reissuamme myös muualla:

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN / BLOGIT.FI / BLOGIPOLKU

Share

Ladataan...

Joko saa syödä? Ota nyt se kuva. 

Naapuripöydän suloiset lapset hengailemassa tiskillä

Täydelliseen viikonloppuaamuun kuuluu brunssi. Siperiassa ja Mongoliassa ei ihan saatu brunssia loihdittua retkikeittimellä, joten Hongkongissa oli pakko päästä herkuttelemaan. Olemme molemmat laatuoluen ystäviä, ja pienpanimobuumi on ehdottomasti voimissaan myös Hongkongissa. Brunssille suuntasimmekin panimoravintola Little Creaturesiin.

Little Creatures on australialainen panimo, joka avasi ravintolan myös Hongkongiin viime vuonna. Ravintola sijaitsee viehättävässä Kennedy Townissa veden äärellä. Tunnelma Kennedy Townissa on todella rauhallinen verrattuna muuhun Hongkongiin. Aiemmin Kennedy Towniin oli hankala päästä, mutta vuonna 2014 avattu metroasema on parantanut kulkuyhteyksiä huomattavasti, ja unohdettu kaupunginosa on nyt kovassa nosteessa. Little Creaturesin lähellä on myös useita muita panimobaareja ja tyylikkäitä kuppiloita.

Annokset tilataan listalta, ja kaveriksi voi ottaa panimon oluiden maistelusetin. Asiakaskunta oli todella kirjavaa – kaikkea lapsiperheistä polttariporukkaan. Ruoka oli maukasta, joskin hieman hintavaa, mutta ihan mielellämme maksoimme miljööstä. Ainoa virhe, jonka teimme, oli lähteä kiipeämään Victoria Peakille heti brunssin päälle täysin vatsoin. Suosittelenkin ensin kiipeämään Victoria Peakille, minkä jälkeen voi palkita itsensä rantabulevardin herkuilla.

Little Creatures, Shop 1 G/F New Fortune House, 5A New Praya, Kennedy Town, Hong Kong

Brunssi viikonloppuisin ja juhlapäivisin klo 8-16

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN / BLOGIT.FI / BLOGIPOLKU

Share

Pages