Ladataan...

Syksyn aikana hygge-trendi kiiri korviimme myös Aasiaan. Alun perin tanskalaisella hygge-termillä ei ole virallista käännöstä, mutta sillä viitataan rentoon nautiskeluun ja kiireettömään oleiluun. Hongkongin lentokentällä selailin huvittuneena How to Hygge –kirjaa. Vaikka hygge usein yhdistetään kotona olemiseen niin elämämme tien päällä tiivistää loistavasti koko trendin idean.

Mutta miten onnistuu hyggeily yhdessä Aasian kiireisimmistä kaupungeista, Ho Chi Minh Cityssä? Hongkongin viikon jälkeen kaipasimme lepoa, mutta tiedossa oli lento tähän Vietnamin suurimpaan kaupunkiin, joka tunnetaan tuttavallisemmin Saigonina. Ensivaikutelma Saigonista oli hektinen. Kaoottinen liikenne sai pään pyörälle jo matkalla lentokentältä keskustaan. Tööttäileviä mopoja oli joka paikassa, ja katua ylittäessä vain toivoi selviävänsä hengissä tien toiselle puolelle.

Päivämme Saigonissa olivat kuitenkin todellista hyggeilyä: viipyileviä aamuja, herkullisia lounaita, taidetta, tunnelmallisia iltakävelyjä keskustan kävelykadulla ja leffailtoja sohvalla vilttiin kääriytyneenä. Kaiken tämän mahdollisti ihana asuntomme, jonka löysimme jälleen kerran Airbnb:sta. Amy’s Nest sijaitsee 130-vuotiaan kivitalon ylimmässä kerroksessa aivan Saigonin keskustassa (14 Đường Tôn Thất Đạm, District 1). Kyseinen talo on nähtävyys itsessään. Neljään kerrokseen kätkeytyy ihania kahviloita (suosikkimme oli naapurimme The Mockingbird Cafe), vintage-kauppoja, tanssikoulu ja asuntoja.

Rappioromantiikkaa rakastavalle vanha talo oli ihana majapaikka. Päivittäin vietnamilaiset nuoret kävivät ottamassa Insta-kuviaan talon rappukäytävässä. Suurin osa kaupungin vanhoista rakennuksista on tuhoutunut sodassa tai ne on purettu pilvenpiirtäjien tieltä. Toki kaupungissa on vielä Ranskan kolonialismin aikaisia rakennuksia, kuten edelleen toiminnassa oleva postitoimisto (josta onnistuneesti lähetimme paketin Suomeen) ja Notre Damen katedraali.

Suloinen hostimme Amy pitää myös blogia, josta voi helposti tsekata tulevia tapahtumia Saigonissa. Vaikka keskityimme lähinnä kotona olemiseen, välillä poistuimme toki asunnosta. Ihailimme katutaidetta pienellä 3A-taidealueella, kävimme illallisella kattoterassilla toimivassa Secret Garden –ravintolassa, nautimme pienpanimo-oluita Pasteur Street Brewingissa, noudimme kevätrullia Ben Thanh Street Food Marketin kojuista ja kaupungin parasta pizzaa 4P’s-ravintolasta. Kaiken onnen keskellä muistutimme itseämme Vietnamin sodan kauhuista War Remnants –museossa.

Loistavia kahviloita hyggeilyyn Saigonissa ovat esimerkiksi ID Cafe ja Rotonde. Suosikkimme on kuitenkin ehdottomasti L’Usine. Kahvilalla on kaksi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii kauppa, josta voi ostaa kaikkea ihanaa, ylihintaista sisustuskrääsää. Himoitsin myös heidän oman brändinsä reppuja, mutta koska mulla on reissussa periaate, että uusi tavara/vaate ostetaan vasta, kun vanha hajoaa, jäi reppu ostamatta.

Hygge on erittäin tervetullut trendi, koska itsekin olen aivan liian monta vuotta vain suorittanut elämää ja elänyt tiukkojen aikataulujen mukaan. Hygge on nimenomaan mielentila, joka ei katso aikaa eikä paikkaa. Jottei jutut lähde liian korkealentoisiksi (toissailtana juteltiin Julian kanssa life coacheista ja mentaalivalmentajista – en tiedä, mitä mulle on tapahtumassa!), totean vain, että ympärillä olevasta kiireestä huolimatta onnistuttiin viettämään erittäin rentouttavat viisi päivää Saigonissa. 

OLETKO KÄYNYT SAIGONISSA? VIIHDYITKÖ VAI OLIKO HEKTINEN TUNNELMA LIIKAA? MITÄ MIELTÄ OLET HYGGE-HÖSSÖTYKSESTÄ?

Seuraa reissuamme myös muualla:

 FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN / BLOGIT.FI / BLOGIPOLKU

Share

Ladataan...

Kasinoistaan tunnettu Macao ei alun perin kuulunut matkasuunnitelmiimme. Hävettää myöntää, että en tiennyt Macaon historiasta juuri mitään, ja ajatus kasinokaupungissa vierailusta lähinnä yökötti. Hongkongilaiset kaverimme kuitenkin suosittelivat meitä kovasti edes piipahtamaan naapurissaan ("they are like our little brother"), joten päiväreput selässä suuntasimme Sheung Wanin lauttasatamaan. Hongkongin hallitus ystävällisesti säilöi rinkkamme syrjähyppymme ajan. Kaverimme kun sattuu olemaan hallituksen leivissä.

Punainen Turbojet kiidätti meidät Macaoon tunnissa. Aurinko laski juuri saapuessamme, ja kasinoiden ja jättihotellien valot vilkkuivat hurjasti. Terminaalista poistuttaessa vastassa on kasinoiden pr-pimuja, jotka houkuttelevat matkailijoita busseihin. Kyydit ovat ilmaisia, mutta bussit ajavat kasinoiden parkkihalleihin, joten poistuttaessa on käveltävä kasinon läpi. Suurin osa jää toki heti kasinolle pyörimään. Muita ilmaista kuljetusta hyödyntäviä reppureissaajia emme nähneet saapuessamme Grand Lisboan kasinolle.

Heitettyämme reput hotlalle suuntasimme ihmettelemään MGM:n kasinoa. En ollut ikinä ennen käynyt kasinolla sisällä (Vegasissakin olen vain ajanut stripiä alas kaupungin läpi matkalla Arizonaan), joten taas tämä turkulainen seisoi suu ammollaan ihmettelemässä kultakoristeita ja black jack –pöytiä. Koko ajan oli sellainen olo, että saanko mä olla täällä. Että kohta tulee vartija ja ohjaa meidät muualle.

Suurin osa kasinokävijöistä on ihan tavallisia ihmisiä tavallisissa vaatteissa. Pakko myöntää, että olin hieman pettynyt. Kasinot näyttävät aina niin hienoilta leffoissa – tätäkö tämä nyt on? Näimme tyylikkäiden leidien ja pukumiesten lipuvan suljettujen ovien taakse, joten varmasti glamouriakin on tarjolla muille kuin massaturisteille. Yhtään rahaa emme halunneet kasinoilla käyttää, joten pian suuntasimme Agora Bariin tapamme mukaan maistelemaan pienpanimotuotteita.

Aamulla suuntasimme vanhaan kaupunkiin, jossa aukeni aivan toisenlainen todellisuus. Tervetuloa Portugaliin! Ei kun siis Macaoon… Ennen Kiinan kansaintasavallan erityishallintoalueeksi siirtymistä Macao oli osa Portugalia. 1500-luvulta vuoteen 1999! Tämä näkyy viehättävänä arkkitehtuurina ympäri vanhaa kaupunkia katolisine kirkkoineen ja puistoineen. Yhtäkkiä olimmekin henkisesti lomalla Etelä-Euroopassa. Mukulakivien peittämiä pieniä kujia, portugalinkielisiä tienviittoja, värikkäitä taloja ja linnoitus kaupungin sydämessä veivät aikamatkalle vuosisatojen taakse. Edellisillan kasinovierailu tuntui todella kaukaiselta, vaikka fyysistä etäisyyttä oli vain pari kilometriä.

Pysähdyimme syömään suloiseen Puffin Cafe –kahvilaan, josta sai terveellistä ja maukasta kasvisruokaa. Kävely kahvilalta merimuseolle (Maritime Museum) oli mielenkiintoinen sekoitus itää ja länttä, Kiinaa ja Portugalia. Macao oli ensimmäinen paikka Itä-Aasiassa, jossa itä ja länsi kohtasivat. Macaon satama olikin ensimmäisiä tärkeitä kauppapaikkoja alueella.

Macao on muuttunut nopeasti kasinoiden myötä. Entinen työkaverni Ines, johon tutustuin Englannissa, on kotoisin Macaosta, mutta hänen lapsuudessaan suuria länsimaalaisia kasinoita ei vielä ollut. Amerikkalaiset ja australialaiset kasinoketjut saapuivat Macaoon vasta 2000-luvun alussa. Toki uhkapelaamista on aina harrastettu Macaossa, mutta eri mittakaavassa. Macaossa on 33 kasinoa, ja niiden liikevaihto on nykyään paljon suurempi kuin Las Vegasin ja Atlantic Cityn yhteensä. 

Macao oli 1990-luvulla rikollisjengien hallinnassa, mutta nykyään kaupungissa on rauhallista ja uskon, että suurin matkailubuumi on vasta edessä. Nyt suurin osa matkailijoista on kasinoturisteja, vaikka Macaossa tekemistä olisi paljon muillekin. Rohkeimmat voivat hypätä maailman korkeimman benji-hypyn Macau Tower -tornista. Meille riitti päämäärätön haahuilu ja arkkitehtuurin ihmettely.

VINKKEJÄ MACAOON MATKUSTAVILLE

  • Suomen passilla Macaossa saa oleskella kolme (3) kuukautta eikä viisumia tarvita.
  • Molemmilla lauttamatkoilla Hongkongista ja takaisin käytimme TurboJETin pikaveneitä. Lippu maksoi 200 HKD, mutta matkustimme illalla (sunnuntai ja maanantai). Lipun voi saada toisena ajankohtana tai toiselta yhtiöltä halvemmalla.
  • Macaossa voi maksaa Hongkongin dollareilla (HKD). Vaihtorahana saattaa kuitenkin saada Macaon patacoita, joten hilut kannattaa käyttää viimeistään lauttaterminaalissa.
  • Matkaluinfosta ja hotelleista saatavissa ilmaisissa kartoissa on ehdotuksia kävelyreiteille. Näitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää, koska näkee nopeasti tärkeimmät nähtävyydet, esim. Pyhän Paavalin kirkon rauniot ja Largo de Senado –aukio.
  • Suurin osa Hongkongin suunnasta tulijoista tekee päiväretken Macaoon, mutta tekemistä riittää pidemmäksikin aikaa. Kiinassa matkailun jälkeen Macao oli erittäin piristävä yllätys, ja olisin viihtynyt kaupungissa vaikka viikon.
  • Vanhassa kaupungissa on paljon pieniä ja edullisia majataloja. Kasinoalueiden majoitukset ovat kalliimpia, mutta toki tarjoavat enemmän palveluita.
  • Kasinoilla ei saa kuvata eikä pelipöydissä juoda alkoholia.
  • Kasinon ilmaista kuljetusta lukuun ottamatta kävelimme koko kahden päivän vierailun ajan. Olimme vain niemimaalla. Macaon kahdella saarella (Taipa ja Coloane) emme ehtineet käydä.

Seuraa reissuamme myös muualla:

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN / BLOGIT.FI / BLOGIPOLKU

Share