3: Paljonko maksoi?

Heipä hei, palaanpa jälleen blogin pariin. Minua haastateltiin vastikään akateemiseen tutkimuseen sijaissynnytysjärjestelyjä koskien. Tuttuun tapaani jaarittelin ummet ja lammet, voi tutkijaparkaa - minun haastattelussa riittää litteroitavaa. :)

Lupasin lähettää hänelle myös erittelyn sijaissynnytysmatkamme kustannuksista, joten nyt oli korkea aika lopulta niputtaa ne yhteen. Olkaattes hyvä.

  • Sijaissynnytystoimiston palkkio $23k
  • Non-medical screening $2,5k
  • Hedelmöitysklinikka (sijaisynnytys + munasolun luovutus) $42k
  • Sijaissynnyttäjän palkkio $30k + $5k (kaksoset)
  • Sijaissynnyttäjän kulut (menetetyt palkat, vakuutukset, kulukorvaukset) $28k
  • Sairaalakustannukset (omavastuu) $2k
  • Lakikulut $5k
  • Lisäksi meidän matkakulut ja asuminen, siskoni matkakulut ja asuminen $12,5k
  • Yhteensä $150k

Iso raha. Ei siitä pääse mihinkään. Meillä oli siihen varaa, monella muulla lapsettomuudesta kärsivällä ei ole. Juurikin sen vuoksi sijaissynnytys pitäisi sallia myös Suomessa, ettei tämä olisi vain hyvätuloisten mahdollisuus. Enemmän sijaissynnytystoimistomme hinnoittelusta löytyy mm. täällä. Hinnat ovat näköjään nousseet joilta kohdin paljonkin meidän matkastamme.

---

 

Sitten nopeat kuulumiset meidän vauhdikkaasta elämästä. On ollut tosiaan vauhtia ja vaarallisia tilanteita - jopa ensimmäinen tapaturma. :( Viime viikolla eräänä iltana lapsukaiset tuttuun tapaansa huitelivat ympäriinsä minun kokkaillessa ja mieheni maksaessa laskuja vierashuoneessa. Temmellyksen keskellä poju huitaisi vierashuoneen nurkassa seisovan kokoontaitetun kuivaustelineen ja se kaatui typsyn varpaille. Ei tullut mustelmaa tai ruhjetta vaan yhden varpaan pää lähes leikkaauntui irti!!!!! Kuulin heti itkusta, että nyt kävi pahasti ja paikalle juostessani aloin kirkumaan there is blood, there is blood!

Miehenikin hyppäsi katsomaan ja olimme molemmat melko järkyttyneitä, kun näimme varpaan pään olevan vain pienestä kohdasta kiinni ja veren pulppuavan. Jotenkin saimme itsemme organisoitua; minä huuhtelin varvasta kylmällä vedellä miehen soittaessa lääkärille (olimme lomakodissamme, emmekä sairaalaan läheisyydessä). Viisi minuuttia myöhemmin sairaanhoitaja jo laittoi sidettä ja pari tuntia myöhemmin tyttö lopulta rauhoittui rauhoittavien tiimoilta ja lääkäri pääsi tikkaamaan varpaan. Mieheni piti huolta tytöstä, kun minä taas viihdytin poikaa ja kävin nopeasti kotona syöttämässä iltapuurot. 

Nyt reilua viikkoa myöhemmin voin jo melkein sanoa, loppu hyvin kaikki hyvin. Tyttö oli seuraavan päivän todella väsynyt, mutta siitä eteenpäin ei ole side menoa haitannut. Onneksi (loistava!!!) lastenhoitajamme on sairaanhoitaja ja hän on auttanut siteiden vaihtamisen kanssa ja katsonut, että haava näyttää siistiltä. Torstaina meillä on viimeinen tsekkaus lääkärissä ja luultavasti toivottavasti voimme unohtaa koko tapauksen. Tai sen verran tuo tapaturma on ollut mielessä, että lopulta päätimme käydä läpi mieheni kanssa perusteellisesti, miten menetellä missäkin tapaturmassa. Mitä tehdä ensimmäiseksi, mihin soittaa, jne. Kahden vilkkaan 1.5-vuotiaan taaperon kanssa kaikki on mahdollista...

Mutta nyt nukkumaan. Öitä!

Share

Kommentit

Markkis (Ei varmistettu)

Voi miten ne voi olla jo 1,5-v!? Niin se elämä kulkee kulkujaan. Enää ette tekään ole matkalla perheeksi. :) Vaikka tulen kyllä lukemaan viimeisetkin kaksi postausta, toivotan jo nyt teille koko perheelle onnea elämään ja kaikkea hyvää. Kiitos todella, että olet jakanut matkanne näin avoimesti ja rehellisesti.

chaura
Misplaced

Mukava kuulla teistä pitkästä aikaa! Meidän taaperot alkavat tosiaan olla siinä tutkijaiässä kun vahinkoja alkaa sattua! Meillä kaaduttiin tänään rappusissa..

Aika suolainen hinta, mutta mitäpä sitä ei olisi valmis tekemään, jos vain pystyy.

Vierailija (Ei varmistettu)

Hei! Muistelisin että teillä oli jotain epäselvyyksiä esim. synnytyssairaalan kulujen suhteen. Oliko millainen prosessi saada oikaisu niihin?

Vierailija (Ei varmistettu)

Vieläkö päivität blogia..? :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Viimeistä postausta odotellessa!

Vierailija (Ei varmistettu)

Vieläköhän kuullaan miten tämä blogi päättyy vai oliko se siinä?

Vierailija (Ei varmistettu)

Onkohan blogiin tulossa enää viimeisiä päivityksiä vai loppuiko koko blogi jo?

Vierailija (Ei varmistettu)

Olisi kiva kuulla tarina "loppuun".

Vierailija (Ei varmistettu)

Niii-iin.

Hassua (Ei varmistettu)

Eipä jotenkin yllättänyt, että tämä blogi loppui juuri ennen kuin oli tarkoitus paljastaa henkilöllisyys. Tympeää, mutta arvattavaa.

Vierailija (Ei varmistettu)

Ei kai nyt vaan ole sattunut mitään ikävää kun blogi näin päättyi?

Vierailija (Ei varmistettu)

Ihan samaa olen alkanut miettiä :(

_Kati_ (Ei varmistettu)

Hei!

Löysin blogisi eilen illalla (en muista mitä googlailin, ehkä "alkionsiirto" tai jotain vastaavaa). Kävi niin, että aloin lukea merkintöjäsi ja luin johonkin aamuviiteen asti, kunnes olin lukenut miltei kaikki merkinnät! Tuli siis nukuttua vain pari tuntia, mutta ihan hyvin olen tämän päivän jaksanut :D Ei kyllä juuri koskaan käy näin, siis että noin myöhään kukkuisin, mutta tässä blogissa oli niin paljon kiinnostavaa. Oli mahtavaa lukea koko tarinanne kerralla ja vieläpä niin onnellinen loppu. Ihanaa.
Toivottavasti itsekin saan vielä jonain päivänä pidellä omaa lasta sylissäni. Yritän myös sietää ajatuksen, että niin ei tule tapahtumaan, mutta vaikeaa se on. Olen siis itsellinen nainen, muutamaa vuotta vaille nelikymppinen. Hedelmöityshoidot paraikaa käynnissä, lähiaikoina tulossa ensimmäinen IVF, eli aika erilainen tilanne kuin teillä oli.

Halusin vaan kiittää kiinnostavasta blogista ja toivottavasti vielä joskus tulee vihoviimeiset merkinnät tai sitten se kirja!

Julia11 (Ei varmistettu)

Minä hankin lapsen yksin kaksi vuotta sitten. Olin juuri täyttänyt 40 vuotta, joten valitsin heti IVF:n. Yhden keskenmenon jälkeen tulin raskaaksi (pas), yksi IVF riitti. Eli melkoisen nopeasti onneksi meni. Olen NIIIIN onnellinen tästä päätöksestä, kaikki on mennyt todella hyvin <3 Tämä pieni poika oli se puuttuva palanen elämässäni. Toivotan sinulle hurjan paljon onnea!

Vierailija (Ei varmistettu)

Epätietoisuus on piinaavaa. Olisi kiva saada kirjoittajalta vielä vaikka ihan pelkkä kahden sanan The end -päivitys niin ei tarvitsisi toivoa enää jatkoa olevan tulossa.

TTT (Ei varmistettu)

Voi että, samoin täällä edelleen käydään katsomassa, josko jotain olisi tullut blogiin. Toivottavasti kaikki on perheellä hyvin.

Riikkis (Ei varmistettu)

Meinaatko ikinä kirjoittaa blogia loppuun, tai edes lyhyesti päivittää mitä teille kuuluu? Ymmärrän jos et ehdi/jaksa/halua, mutta olisi tietysti kiva kuulla teistä jotain, pitkään kuitenkin luettiin teidän matkaa :)

Kommentoi