Ladataan...
me momma who?

Leevi on tässä männä kuukausina oppinut tunnistamaan muutamia eläimiä ja matkimaan niiden ääntelyjä. 

Ankka = Kaakka "KAAKAAKAA" (sellai raivokkaasti huudettuna)

Hevonen = Evo "Iiiiihihihhhhohohohuhuhohi" (mummin opettama ääni, kuulostaa vihaselta vanhalta autolta)

Kissa = Ii (ei ääntä, kääntää vaa sivua)

Pupu = Phuphu (ei ääntä, koska en tiijä miten ääntelehtiä ku pupu?)

Lammas = Aama "pääääää"

Lehmä = Ei nimeä, pelkkä "uuuuu"

Lintu = Iitu, "tii taa tyy tii tyy taa" (koitin opettaa titityy, nyt tää vaa tosi rajusti painottamalla luettelee TII TYYY TAA TII aaahahhahah)

ja viimeisimpänä ja kaikkein ihanimpana..

Koira = Ei nimeä, mutta äitin opettama viaton "hauhau" on ihan mielettömän uskottava! Leevin imitoima koira on mielikuvitukseni mukaan sellanen ylipainonen vihanen piski joka haukkuu aidan takaa kaikkia.

Niin kuin arvata saattaa, Leevi haukkuu aina kun näkee koiran kuvan tai vielä parempaa, oikean koiran. Salen edessä oli jännät paikat kun jättiläismäinen rottweiler tuijotti tätä kalpeaa pikkumiestä, kun herra haukku niin että hengästyi. Toivon että nää koirat tajuu ettei toi oo uhka, se on vaan fanaattinen, sillä tavalla kun yli-innokkaat tytöt on fanaattisia jostain Uniklubin pojista - uhkaavan omituista äänekästä käytöstä mutta kellekään ei oo tarkoitus tuottaa harmia, tekevälle ny vaan sattuu.

Meillä on tuoli Leevin huoneen ikkunan edessä että se pääsee tuijottamaan naapurin parvekkeella istuvia koiria, päivittäin luetaan kirjaa beaglestä, Teletappien jaksoista parhain on tietenkin koira-jakso ja jättimäinen Ikean pehmokoira taas toimii halikaverina useita kymmeniä kertoja päivässä.

Eihän tästä nyt pääse mihinkään! Mun täytyy hankkia koira.

***

Nyt toi kuvittelee olevansa Aladdin ja kantaa kynnysmattoa keskelle olkkaria, istuu kyytiin ja laulaa. Ain't no party like a toddler party!

Ladataan...
me momma who?

Taas toinen mukava viikko takana!

Maanantaina mummi tuli yökyläilemään kun kotirempaltaan ehti ja Leevin naama oli kyllä näkemisen arvoinen kun ovikello pärähti soimaan ja oven takaa löytyikin MUMMI! Tehtiin kunnon Tampere-kiertue puistoissa leikkien, kaupunkia kävellen katsellen ja syötiin me ehkä pikkasen mansikkaviineriäkin Kulmiksessa. Iltasella kummisetä tuli tyttöystävineen syömään ja voi kun kaikilla oli niin muu-kaa-vaa. Just tällaset päivät on niitä, minkä takia Suomeen kovin haikailin - spontaanit päivät mummin kanssa. Oh boy! (Kuvassa hiekkalaatikon karjuva kingi - "äiti tää on nii hauskaaaa")

Tiistaina leikittiin vessapaperilla ja etsittiin lenkkipolku, keskiviikkona mentiin ekaa kertaa mansen mammojen miittiin. Pakko myöntää että olin aluksi vähän skeptinen - enhän tuntenut mammoista kuin yhden, ja oltiinhan me Lebon kanssa vähän niinku partycrashereita mutta.. hyvin meni sekin! Leevi oli lapsista vanhin ja kailotti "kakkaa" kikatellen. Paikalliset mamit oli mukavia ja tarjoilut oli herkullisia, olin ihan sokerihumalassa kun lähdettiin kotia kohti. Saatiin tuikitarpeellista tietoa esimerkiksi Tampereen muskareista ja muista aktiviteeteista, päädyinkin ilmoittamaan meidät erään kulttuurikeskuksen värikylpyihin - uuu.. oon ihan intona jo! ..toivottavasti on tuokin.

Tänään käytiin Kiviniemen kotieläinpuistossa ja senpä vuoksi herra pikkuherra onkin jo par'aikaa untenmailla. Suosittelen käymään Kiviniemessä, ainakin jos kelit on näin suotuisat kuin tänään. Puistosta löytyi eläimiä ihan tavan maatilan eläimistä jakkihärkiin ja villapossuihin (ne oli pörrösiä! awwh!). Puisto kustanti 10€ per aikuinen ja 9€ per lapsi, alle 90cm lapset ilmaiseksi. Meillä oli sisäpiiriläinen mukana niin päästiin näin ensikertaa ilman maksua, toisaalta..olisin kyllä maksanut ihan mielelläni, niin paljon siitä itsekin nautti. Leevi sai juoksennella pää kolmantena jalkana, tunkaista sormensa lampaan sieraimeen ja päivä päätettiin grillipaikalla kebakoita syöden. Omnomskis! 

Tässä sitä nyt istuskellaan parvekkeella ilta-auringon porottaessa, jäisen kylmän kohmea Sol kätösessä - what a life.

Ihanaa viikonloppua!

Ladataan...
me momma who?

Oletko sinäkin vailla vihreää nurmea ja epävakaata säätä? Tuntuuko sinustakin siltä että, joskus se vaan hiljaisuuskin on hyvä sana? Miltäs maistuis piimä tai karjalanpiirakat? Jos sinäkin olet pohdiskelemassa muuttoa takaisin koto-Suomeen, tässä sinulle paljon pyydelty paluumuuttajan to-do-lista;

1) Tee osoitteenmuutos Postille ja Maistraattiin, merkkaa ilmoitukseen että muuttosi on pysyvä.

2) Ilmoita KELAlle heidän asiointipalvelunsa kautta että, olet tullut takaisin aka ano pääsyä takaisin Suomen sosiaaliturvan piiriin. (Jos olet ollut muilla mailla alle kuusi kuukautta, ilmoitat samaisen palvelun kautta että kotona ollaan ja ei tarvii lähtee anelemaan mitään, kunhan tietävät että täällä olet sinäkin.)

3) Odota pari arkipäivää ja phauphau postiluukustasi kolahtaa KELAn kirje, joka kertoo että olet back in da system.

*4) Jos sulla on mukana lapsukainen joka on syntynyt siellä jossain kaukana, voit ilmoittaa hänetkin samaan syssyyn, ja tälle suloisuudelle sitten kopsahtaa sielä luukkulootasta vielä uudenkarhea KELA-korttikin!

Siinä se. 

Suomi - yllättävän yksinkertaista.

Pages