Ladataan...

Jos minulta kysytään, eyeliner on aina muodissa. Kunnon kissat on parasta meikkirintamalla vuodesta toiseen. Viirut silmiin, reilu kerros maskaraa ja se on siinä. Lookki toimii aina.

Tee näin:

Valitse tuote josta pidät ja joka sopii käsialaasi parhaiten. Olkoonpa se sitten kynä, geelimäinen rajausväri, kakkueyeliner tai tussi, tekniikka on periaatteessa sama.

Piirrä rajaus silmän sisänurkasta kohti ulkonurkkaa ensin silmän muodon mukaisesti. Tee rajaus pieniä katkoviivoja yhdistämällä niin saat lopputuloksesta siistimmän. Harvalla on niin vakaa käsi että rajaus taittuu yhdellä viivalla alusta loppuun, tai siis ainakaan minun käteni ei moiseen suoritukseen taivu ;-)

Kun olet saanut rajauksen siistiksi, jatka piirtämistä silmän ulonurkasta ylöspäin, yhdellä viivalla. Yhdistä rajaus yläpuolelta niin, että piirrät ylhäältä alaspäin toisen viivan joka siis yhdistyy jo aiemmin piirrettyn rajaan. Näin tuloksena on kolmio silmän ulkonurkassa jonka lopulta täytät käyttämälläsi rajausvärillä.

Tämän jälkeen voit leventää tai pidentää eyelineria haluamaasi loppumuotoon. Valmis!

Vaihtele värejä fiiliksen mukaan. Musta toimii aina, mutta kevätauringon kanssa upeasti säihkyy myös sininen.

 

Herätä sisäinen kissasi jo tänään!

 

Share

Ladataan...

Rakastan työtäni!  Erityisen ihania ovat ne kuvauspäivät kun maskituoliin istuu joku tuttu, jota on tullut meikattua usein. Silloin pääsee meikkauksen lomassa vaihtamaan kuulumiset ja höpöttelemään mukavia. 

Olen meikannut Ansku Bergströmiä paljon. Ansku tanssii mm. Jukka Haapalaisen ja Sirpa Suutari-Jääskön Double tanssiteoksessa, jossa minä olen saanut kunnian toimia meikkaaja-kampaajana. Tänään tehtiin kuitenkin jotain muuta, mutta olipa ihanaa päästä taas kaunistamaan Anskua, joka suorastaan hehkuu kuvissa ja tietysti muutenkin!

Pöydällä näkyy muuten muutama suosikkituotteeni, kuten MAC Paints voidemainen luomiväri, Clarins huulikiilto ja L´Oréal Paris aurinkopuuteri. Ja monta muutakin suosikkia..

Olipa ihana työpäivä, aurinkokin paistaa ja hymyilyttää!

 

 

Share
Ladataan...

Ladataan...

Olin eilen kampaajalla, freesaamaassa värin vaaleilla raidoilla ja kiillottamassa pituudet, latvoista napsittin taas kerran ainoastaan ne huonot pois. Matkalla liikkeesen harkitsin kyllä hetken sitä tämän hetken kuuminta pitkää polkkaa, mutten sitten kuitenkaan rohjennut leikkauttaa. Hiukset kasvaa joo, mutta koen olevani niin vahvasti pitkätukka identiteetiltäni, ja tiesin että taatusti olisin katunut viiden minuutin kuluttua. Aivan kuten joka kerta otsatukan leikkautuksen jälkeen.

Polkat ja otsikset ovat makeita, sitä ei käy kiistäminen ja välillä oma "tylsyys" harmittaa. 

Raili Hulkkonen The Great käski minun kyllä jo vuosia vuosia sitten "leikkauttaa tuo roikko pois" aikuisempaan malliin. Silti luulen alkavani nelikymppiseksi ponnaripääksi. Onko muita yhtä nössöjä?

Share

Pages