Kesä tuli ja vei vapauden!

Ladataan...

Kesäsijaisuuden alkaminen on aina yhtä raskasta. Väsyttää ja tuntuu, ettei aikaa ole mihinkään muuhun kuin töissä käymiseen ja nukkumiseen. Ainoa lohtu on se, että tämä on väliaikainen tilanne. Kohta taas opin siihen, että 8 tunnin työpäivät ovat arkea.

Vappu oli ihana, enkä oikein missään vaiheessa käsitellyt sitä tosiasiaa, että Vapun jälkeen meillä ei ole enää S-Osista. Itku iski ensimmäisen työpäivän jälkeen, kun poljin kotiin. Se oli melkoisen absurdi hetki. Laitoin kuulokkeet korville, My Chemical Romance alkoi soida korvissani ja mietin hetken olevani onnellinen. Sen jälkeen iski kaamea ahdistus täysin tyhjästä. Poljin raivokkaasti kotiin ja loppumatkasta poskillani valui muitakin kuin kovan tuulen aiheuttamia kyyneleitä.

Sinä päivänä oli S-Osiksen ulko-ovi sulkeutunut viimeisen kerran. Se on asia, jonka ymmärtämiseen tarvitaan jotain muuta kuin ne miljoona lausetta, jossa hyvästejä on itketty. Siihen vaaditaan ehkä se tyhjyyden tunne, kun menee yliopistolle ja tajuaa, ettei voi mennä S-Osikselle juomaan kahvia ja moikkaamaan tuttuja naamoja.

Onneksi on kesä. Silloin ei tule käytyä yliopistolla.

Share
Ladataan...

Kommentoi

Ladataan...