Ladataan...

En katsele tv:tä kuin hyvin satunnaisesti. Silloin, kun jossain satun näkemään jonkun tv-ohjelman, mietin kauhistuneena: "Mitä ihmettä oikein juuri äsken näin?!"

Tosi-tv:tähän minä näin. Se tuli ja jäi. Nykyään kaikista aiheista on tehty tosi-tv-sarja. Viimeksi olen nähnyt tv:stä, miten sulhanen järjesti pariskunnalle häät. Se oli mahdollisesti jopa tylsempi kuin muut hääohjelmat, mutta siihen jäi silti koukkuun. Oli pakko nähdä häiden lopputulos. Siinä sitten makasi tv:n ääressä anti-hää-ihminen, joka halusi nähdä, millaiset prinsessahäät sulhanen järjestää.

Edellisen kerran tv:n ääressä ollessani taisin nähdä Viidakon tähtöset. Sitä ennen näin brittiläisen sarjan kiertolaisten häistä ja sitä ennen jonkun äiti oli kiinteistönvälittäjä. Eikö tv:stä oikeasti tule enää mitään muuta kuin tosi-tv:tä?

Tänään ymmärsin, ettei minulla oli mitään käsitystä, ketkä ovat Idolssin finaalissa tai kuka voitti Voice of Finlandin. Ensimmäisen kauden aikaan rakastin Idolssia, mutta nyt en ole edes varma, kuka oli viime kerran voittaja. Viime kaudella minä sentään istuin live-yleisössä yhden jakson ajan. Siltikään. Uutta Antti Tuiskua ei voi enää tulla - onneksi.

En koskaan ole pitänyt tv:tä huvin vuoksi taustalla auki. Jos tv on auki, sitä katsotaan. Jos tarjolla on pelkkää huttua, istun mieluummin tietokoneeni ääressä ja kirjoitan omaa huttuani. Ihmisten elämä kiinnostaa minua enemmän internetin kuin tv-ruudun äärellä.

Olen selkeästi vieraantunut televisiosta ja radiosta. Sanomalehdetkin toimivat lähinnä nurkassa sisustuksena. Olen kammottava internet-aikakauden hahmo.

Share