Aarrekarttaa seuraten uuteen vuoteen

MimosaChristina

Vuosi on kääntynyt lopuilleen, ja on aika katsoa tulevaan. Kaikkea ei tietenkään vielä tiedä, mutta minähän tunnetusti rakastan suunnittelua. Se, että on tapahtumassa jotain mielekästä, antaa kummasti voimaa ja jaksamista tulevaan. 

Aarrekarttaa on hyvä seurata edelleen. Sen lisäksi mietin usein vuoden alussa, mitä kirjoja aion lukea (nytkin olen jo listaillut niitä) ja samoin sitä, että onko teatteriin tai elokuviin tulossa kenties jotain kiinnostavaa. Yhdet leffaliputkin saatiin joululahjaksi, kiitokset siis niistä. 

Jos vaan mahdollista, haaveet kannattaa toteuttaa heti. Kun koskaanhan ei tiedä, jos vaikka jossakin vaiheessa on liian myöhäistä - senkin kun voi välillä karulla tavalla joutua huomaamaan. Tammikuuni alkaa siis varsin miellyttävissä merkeissä:

* Hvittorpin retriitti parin viikon päästä. Tiedän, että retriitit tekevät minulle hyvää, joten niissä kannattaa käydä. Ja voin kuvitella, että se jugendlinna on varmasti ihana paikka rentoutua. Jo saapunut retriittikirje kutsuu hiljentymään.. siitä se matka alkaa. 

* Tuparit tammikuun lopulla. Näistä haaveilin jo silloin, kun ei oltu edes vielä muutettu, ja nyt saan ne järjestää. On ihanaa saada ystävät tänne, etenkään kun monia heistä en ole vähään aikaan nähnyt. 

* Kokemusasiantuntijakoulutus jatkuu edelleen, ja se tuo varmasti eteen monia hienoja hetkiä. Niitä tulee todennäköisesti myös työnikin puolesta, mutta eivät ole sillä tavalla tiedossa, että pystyisin vielä listaamaan niitä. 

Ja jos katsoo jo pidemmälle ensi vuoteen, tietyt asiat ovat vahvistuneet. Saatiin Lohjalta vuokrattua se mökki mistä haaveiltiin: 

Silmäni lepää jo tuossa ikkunanäkymässä. Voin kuvitella meidät istumassa pöydän äärellä viinilasillisten kera. Ensi kesänä sitten..

Emme yleensä anna puolisoni kanssa toisillemme joululahjoja, mutta tänä vuonna päätin, että kun hän täyttää nyt myös pyöreitä vuosia, lähdemme Mauritiukselle. Se oli minun lahjani hänelle (tai osa siitä, miten tämä nyt jaetaan). 

Ja se voi samalla olla se kohta "joku ihana paratiisi" aarrekartastani. Tarkoitus on lähinnä rentoutua & retkeillä luonnossa, olla yhdessä ja ihailla maisemien kauneutta. Viimeiset hetket sekä työstä että vapaa-ajalta on olleet aika meneväisiä, joten tällainen vaihtelu tulee tarpeeseen. 

Ainoa, mikä minua näissä haaveissa ja reissuissa mietityttää, on lentämisen vaikutus ilmastonmuutokseen. Siten en tiedä, onko ihan oikein tehdä tällaista. Vai pitäisikö tehdä jotakin muuta? Olen miettinyt, että tekisinkö enää vain ne matkat, jotka koen todelliksiksi haaveiksi, ja sitten en enää muita. Harmi vaan, kun maailma on uskomattoman rikas, kiehtova ja sieltä voi oppia paljon ja kasvaa itsekin ihmisenä. Ja joskus ainoa keino rentoutua on lähteä kauas pois kotoa. Kesäihmisenä myös kaipaan usein lämpöä ympärilleni. 

No, olen kyllä koittanut tsempata taas muilla keinoin. Kasvissyöjähän olen ollut jo pitkään, mutta tarkoituksena on siirtyä entistä vegaanimpaan ruokavalioon. Juuri eilen onnistuin tekemään todella hyvää vegaanipastaa, ja muitakin on tullut tehtyä. Täytyy siis sanoa, että olen nauttinut suuresti näistä makuelämyksistä, samoin kuulemma puolisoni. Eli näiden suhteen parempaa kohti kyllä mennään, ja siinäkin on vuosi täynnä hienoja haasteita. Saa opetella omaan tahtiin uusia juttuja. 

(Kuvat ovat täältä, täältä ja täältä.)  

Share

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.