2 keinoa lisätä tunteja vuorokauteesi

Mind the gap, mummy

Kevät on edennyt vihdoin myös täällä Lontoossa ja olemme päässeet vihdoinkin nauttimaan lämpimistä ilmoista – ja lisää pitäisi olla luvassa ensi viikolla. Samalla kun kevät ottaa harppauksia kohti kesää, pitäisi minun ottaa harppauksia kohti uusia urakuvioitani. Kurssimateriaaleja olisi rutkasti selattavana ja samalla pitäisi rustata muutamia pitkähköjä esseitä. Motivaatiota löytyy, mutta aikaa ei niinkään. Tähän samaan syssyyn mieheni on nimittäin reissannut Lontoon ja Piilaakson väliä miltei joka toinen viikko (5 päivää kerrallaan) jolloin saan kokeilla elämää yksinhuoltajasimulaattorissa. Joka ilta kun olen saanut lapset nukkumaan, olen kaivanut materiaalit esille ja aloittanut pänttäämisen. Voitte tosin varmaan kuvitella, miten hyvin opit jäävät päähän pitkän päivän jälkeen kun silmäluomia jo muutenkin painaa. Tässä vaiheessa alkaa pieni epäusko hiipimään kun deadlinet häämöttävät ja kurssin ensimmäiset kontaktiopetuspäivät lähestyvät – voiko vuorokauteen ostaa lisää tunteja jostain?

Tunteja ei tosiaan valitettavasti taida pystyä (vielä ainakaan) verkkokaupasta näpytelemään ostoskoriin, mutta ajankäyttöä voi onneksi hallita. Olen sen tyyppinen ihminen, että ahdistun suuresti, mikäli tehtävälista on pitkä, mutta aika rajallinen. Alkuun pääseminen on erittäin hankalaa kun näkee kaikki tekemättömät asiat vain yhtenä suurena möykkynä. Tekemättömät työt jyskyttävät takaraivossa ja tunnen itseni epäonnistuneeksi kun en saa täydellistä suoritusta aikaan. Kaiken lisäksi ahdistusta lisää se tieto, että olen maksanut kurssista mukavan summan rahaa ja pelkään heittäväni rahat hukkaan epäonnistumalla.

Viime viikolla valitin jälleen miehelleni tilannettani ja ryvin todellisessa luuserifiiliksessä. Sen sijaan, että hän olisi vain myötäelänyt kanssani hän kysyi muutaman kysymyksen:

- Ootko suunitellut ja aikatauluttanut tehtäviä yhtään?

- Ootko kuullut pomodoro – tekniikasta?

Pähkinänkuoressa se menee näin;

1) Valitse tehtävä

2) Säädä ajastimeen 25 minuuttia

3) Työskentele keskeytyksettä, kunnes ajastin soi

4) Kirjaa lyhyesti ylös, mitä teit

5) Pidä viiden minuutin tauko

6) Neljän tomaatin jälkeen pidä pidempi tauko (15-30 minuuttia)

Kysymykset herättelivät minua ajattelemaan ja organisoimaan tätä hullunmyllyä. Rakastan nimittäin aikatauluja – kontrollifriikki tässä hei. Ilman selkeitä aikatauluja en pysty toimimaan rationaalisesti ja luisun helposti tekemättömyyteen ja hommat rysähtävät kerralla tehtäviksi. Enkä todellakaan halua olla suorittava robotti, vaan tahtoisin arjen kiireiden keskellä pystyä myös löytämään rennon olotilan, joten olen kuumeisesti miettinyt työkaluja kaiken tämän tasapainon löytämiseksi. Joogaaminen on rauhoitanut mieltä ja tuonut hyvää oloa, mutta kurssin läpäisemiseen tarvitaan muutakin kuin asanojen ja pranayaman tekniikoiden hallinta - edes joogaa ei voi opiskella ainoastaan meditoimalla ja hengittelemällä!

Moni äiti kirjoittaa varmasti väitöskirjaa kotona ollessaan tai ninjailee kahden työn välillä perhe-elämän lomassa ja minun pieni ponnisteluni näyttää naurettavalta räpeltelyltä tuollaiseen verrattuna. Voin kuitenkin kertoa, että (kohta) neljän kotiäitivuoden jälkeen minkä tahansa ajatustyön tekeminen ja uuteen rytmiin asennoituminen ei ole tapahtunut sormia napsauttamalla!

Onneksi tosiaan olen naimisissa (nykyisen) ajankäytön mestarin kanssa, joka on joutunut kantapään kautta opettelemaan tehokasta ajankäyttöä – ilman ahdistusta. Yrittäjänä joutuu nimittäin itse aikatauluttamaan menonsa ja tehtävänsä, joten keinoja tehokkaaseen ajankäyttöön on täytynyt löytää. Tajusin tuon keskustelun jälkeen, kuinka helposti pienillä suunnitelmilla ja tehokkaalla ajankäytöllä voi saada niin paljon enemmän aikaan – ilman pingottamista. Vuorokauden tunnit riittävät ja ahdistukselta välttyy kun muistan seuraavat ohjeet:

  • Excelillä aikataulu ja tehtävälista
  • Tomato timer raksuttamaan kun on aika päntätä

Ei kai tässä auta muuta kuin mennä suomalaisella sisulla eteenpäin ja puskea kohti päämäärääni palkinto silmissä kiiluen? Nyt minulla on kaiken lisäksi avaimet toimia tehokkaasti ilman turhaa ahdistusta, joten epäonnistuminen ei voi ainakaan johtua laiskuudesta!

Mieheni sai menneellä viikolla vielä sopivasti Sisu-kirjan lahjaksi, joten pitänee ammentaa sisun viisautta sieltä. Esikoisemme kysyikin oivasti eilen, että missä se sisu oikein on ja hän mietti kuumeisesti sen sijaintia. Ehkä me löydämme sen tämän loppukevään aikana!

Tehokasta, mutta samalla rentouttavaa alkavaa viikkoa kaikille Lontoosta!

-Henna

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.