Mitä liikuntaa harrastaisit, vaikka siitä ei olisi hyötyä?
Olin äsken juoksulenkillä, jossa sattui sekä nilkkoihin että sieluun. Niinpä keksin viihdyttää itseäni miettimällä, mitä urheilulajeja jatkaisin, vaikka ne olisivat fyysisesti täysin hyödyttömiä. Ei siis paranisi hapenottokyky, ei kaloripalo tai lihaskunto, vain henkinen puoli pysyisi ennallaan.
Lista syntyi kivuttomasti.
Kuntosali, uiminen: ei ikinä enää. Siis ikinä.
Juokseminen, jumpat: toisinaan. Ainakin silloin, kun ahdistaa. En keksi parempaa nollautumistapaa kuin raivolenkki tai karjunnantäyteinen intervalli.
Armybic, lumilautailu, kiipeily: ehdottomasti. Jatkaisin niitä, vaikka ne lihottaisivat ja aiheuttaisivat kokovartaloselluliittia.
Sinällään listan teossa ei ole mitään kohauttavaa, sehän vain kertoo, mistä urheilusta tykkää eniten. Mutta ainakin minulla lista selkeytti sitä, miksi näin on.
Liikuntalajit jakautuivat selvästi kolmeen. Ensimmäisiä tekee järkisyistä, joten niistä olisi valmis luopumaan koska vain. Kakkospossen lajit taas eivät itsessään tuota iloa, mutta ne edes vähentävät pahaa oloa. Ja kolmas ryhmä, se on rakkauden ryhmä. Kun näitä puuhia miettiikin, tekee heti mieli lähteä hytkymään.
Pähkinänkuoressa: toisiin lajeihin pakottaa hauis, toisiin sydän. Onkin outoa, miksi itsensä löytää useammin puoli-inhottavista ja itsekuria vaativista lajeista kuin niistä, joita oikeasti palvoo.
Kuva: Julia Pott
Kommentit
Harrastaisin itseasiassa kaikkea sitä mitä nytkin, vaikkei niistä olisikaan minkäänlaista fyysistä hyötyä! Olen kai siis löytänyt itselleni sopivat lajit :)
Tai no okei, teenhän mä välillä kotona jotain lihaskuntojuttuja, että suoriutuisin muista liikuntaharrastuksista paremmin. Ne mä lopettaisin, jos niistä ei kerran olisi mitään apua.
Hyvä kysymys kyllä! :)
Tuo on kyllä hyvä! Itse valitettavasti käyn salilla puoliväkisin, ja pitkillä lenkeille enemmän kunnon kuin mielihyvän takia.
Kävisin kävelyillä! Vaikka ei käveleminen nyt muutenkaan ole niin kuntoa kohottavaa. Lisäksi harrastaisin varmaan tanssia, vanhoja tuttuja (Bollywood-tanssia, street dancea ja reggaetonia) sekä kokeilisin aivan uusia lajeja. Salilla en kävisi :D
Tanssia, ihan ehdottomasti, mielellään kaikissa muodoissa (: Sekä uintia, aina kun ehtii ja jaksaa. Joogaa, voimistelua. Salilla en kävisi enää koskaan (en tiedä mitään tylsempää - tästä syystä en siellä juuri naamaani näytäkään), enkä pilatekseen koskisi.
Miekkailua- ah siinä vasta laji. Mutta selkäparan takia ollut paitsiossa aivan liian kauan. Selkäoperaatiosta on kyllä jo niin pitkä aika, että kohta on "pakko" päästä kalpaa heiluttamaan. Vaikka ei kunto kohenisi, niin sanon lajia fyysiseksi shakiksi, pään pitää pelata ja tietää mitä kroppa tekee. Ei siis liikuntaa pelkän liikkumisen vuoksi, myös mielen. :)
Apua, olen nyt tylsä...
Mutta rehellisesti on sanottava, että EN MITÄÄN!
No ehkä just kävisin kävelemässä kauniilla ilmalla kauniissa maisemassa, mutta en osaa sitä liikuntana pitää muutenkaan.
Mutta olen just sellainen liikunnanvihaaja, että jos vaan joku lupaisi, että terveys ja läskiytyminen pysyisivät edes tässä jamassa ilman liikuntaa, niin kyllä! Yksi sellainen minulle kiitos.
Olen kokeillut kaikenmaailman lajeja, sekä yksilö- että ryhmäsellaisia, mutta en vaan löydä sitä liikunnan tuomaa euforiaa. Liikun silti, juurikin terveydellisistä syistä, mutta se on kyllä aina ja edelleen vaan ihan pakkopullaa.
Tylsää.
Mä luulen kanssa, että mä en tekisi yhtään mitään sitten enää. Voisin ehkä käydä joskus uimassa tai vesijuoksemassa, mutta siihen se sitten jäisikin.
Minäkin harrastaisin lumilautailua ja kiipeilyä ihan vaan siksi, kun on ne on niin kivoja. Kuntosalilla käyn nykyään ihan mielellään, mutta siihen motivoi tulokset. Jos tuloksia ei enää olisi tulossa niin sitten kyllä taitaisi sali jäädä. Voisin ehkä käydä myös kävelylenkeillä silloin kun olisi erityisen kiva ilma.
Ratsastus ja vaellus, koirien kanssa metsässä rämpiminen!
Nyt käyn erilaisissa jumpissa muutaman kerran viikossa, ei ne vastenmielisiä ole, mutta jättäisin kyllä menemättä jollei ne polttaisia kaloreita ja kasvattiasi likaksia ja kuntoa.
Hassua, vaikka mäkään en enää salille menisi, jos lihakset pysyisi ilman sitäkin kunnossa ja kroppa ei löystyis ilman sitä, niin silti se on ainoa liikuntaharrastus jota jaksan vuodesta toiseen ja josta pidänkin. Varmaan siksi, kun sinne voi mennä milloin haluaa ja tehdä omaan tahtiin ja omalla tavallani. Kaikki harrastukset jotka pitää suorittaa aina määrättynä kellonaikana ja päivänä, olen aina lopettanut n. vuoden päästä viimeistään.. En kestä sellaista, vaikka olisi kuinka kivakin laji. Paitsi jos olisi varaa käydä ratsastustunneilla, jaksaisin kyllä siellä käydä melko säännöllisesti ja ilman liikunnallista hyötyä.
Hmm, aika hyvä aihe! Tanssia (baletti, jazz, salsa jne) varmaankin harrastaisin, ja joogaa. Ja surffausta aina kun siihen tarjoutuisi mahdollisuus riittävän lämpimissä olosuhteissa. Ja miksei jotain pallopelejäkin noin niinku sosiaalisina tapahtumina (niinku nytkin teen), esim. tennistä, rantalenttistä ym. Onhan näitä! Jos totta puhutaan niin ainoa, jonka nykyisistä liikuntaharrastuksista varmaan jättäisin vähemmälle, on lenkkeily, vaikka tuskin sekään ihan kokonaan jäisi pois, ainakaan näinä ihanan kauniina kevätpäivinä. Zumbat, spinningit, aerobicit, bodypumpit, kuntosalit sun muut on tippunut mun harrastuslistalta juurikin siksi, että pelkkä fyysinen hyöty ei ole ollut riittävän suuri motivaattori mulle.
Tällä hetkellä harrastan tanssia (jazz, baletti ja nykytanssi) sekä sirkusta/akrobatiaa. Nämä ovat juurikin niitä lajeja, joita harrastan intohimoisesti, ja vaikka niistä ei olisi minkäänlaista hyötyä, kävisin tunneilla silti. Nytkin jo kauhistuttaa ajatus tanssittomasta kesälomasta (ainakin ohjatusta sellaisesta :P)
Minäkään en sen sijaan lähtisi kuntosalille! Viime kesänä yritin ja se ei vaan tunnu omalta jutulta lainkaan. "Ja sitten teet 30 toistoa sitä, sit lasket viiteentoista ja teet toisen samanlaisen sarjan, nosta sitä rautaa prkl!" ...joo ei kiitos.
Hyvä Roosa! :D Mun on kans pakko päästä raivolenkille kun joku asia ahdistaa. Musiikki kaikuu korvissa niin kovaa ettei edes huomaa miten hengästynyt on! :)
Olen myös sun kaa samaa mieltä kiipeilystä ja lumilautailusta! Tulee niin voittajafiilis. Ja tottakai tanssiminen on parasta, mielellään aamuun saakka! ;)
Telinevoimistelua ja uintia, tai ehkä uinnin sijaan vain sukeltamista. Jotain sellaista, missä liikkuu vähän huomaamattaan kuitenkin, ei lenkkeilyä tai salilla käymistä.
Mielenkiintoisia pointteja. Kuntosali selvästi toistuu useasti, se pirulainen.
Ja voi hitsi, mitä kaikkia ihania lajeja harrastatte: miekkailua, Bollywood-tanssia, jazzia, vaellusta. Iskee ihan annoskateus!
Olen tylsä Vierailija ja Velma, ihan hyvin voisi kylläkin miettiä, mitä ylipäätään tekisi elämässään, jos mistään ei olisi järkihyötyä, vain iloa. Teillä muita asioita varmasti piisaisi!
Mä vastaan että uintia. Erityisesti kesällä puhtaissa järvissä, u la laa.
Talviset vesijuoksut hikisissä kloorialtaissa varmaan jättäisin ihan suosiolla.
Keskustele