Kevättä ja lempeä

Minnean muruja

Kevät on ollut tänä vuonna myöhässä, ja ikuisuudelta tuntuva talvi on pitänyt horroksessaan. Lunta, lunta ja vielä kerran lunta. Viime viikkoina on ollut töissä niin kiirettä, etten ole edes huomannut pieniä merkkejä hartaasti odotetusta keväästä. Olen paahtanut sata lasissa ja rojahtanut iltaisin sänkyyn puolikuolleena vain paahtaakseni laput silmillä seuraavankin päivän. Ja sitä seuraavan. 

Olen kyllä huomannut, että aurinko on paistanut, mutten ole ehtinyt fiilistellä räystäältä tippuvia vesipisaroita tai etupihalle puskevia Lumikelloja ja Krookuksia. Ajatukseni ovat olleet ihan toisaalla.Mutta nyt! Muutama päivä sitten bongasin ensimmäiset Lumikellot etupihalla, ja melkein jo heti seuraavana päivänä kauniit violetit Krookukset. Talvi on ollut niin pitkä, että olin jopa vähän yllättynyt, kun kevät viimein ilmoitti tulostaan. Ai niin, tällaistakin voi olla! Yhtäkkiä pieni etupihamme on sulanut lumesta, ja vihreää pukkaa esiin sieltä täältä. Näiden kuvien perusteella voisi kuvitella, että on jo ihan vihreää. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Jos katsoo takapihalle, on se vielä suurimmaksi osaksi noin 20-50cm paksuisen lumikerroksen peittämä. 

Mutta pyöräilykelit ja jäätelötötteröt ovat jo melkein käsinkosketeltavissa. Tennarit on kaivettu esiin, ja ehkä ensi viikolla myös pyörä varaston uumenista. Lämpö ja lempi laittaa hymyilemään. Kiireisen (sanoinko jo, että kiiiiireisen) viikon jälkeen saimme miehen kanssa vähän extempore mahdollisuuden lähteä treffeille ihan kahdestaan. Ja miten mahtavat treffit ne olivatkaan. 

Lämmin ja aurinkoinen perjantai-ilta kaupungin hälinässä. Päällä mekko ja korot. Ensimmäinen oikeasti lämmin perjantai-ilta sai ihmiset hyvälle tuulelle ja astetta villimmäksi. Hymy tarttuu. Lasillinen viiniä ja auringonsäteet silmissä terassilla. Humalluttava hetkellinen vapauden tunne, joka saa unohtamaan arjen, ja tuntemaan, että tulevan kesän myötä mikä vain on mahdollista. Kaikki on kevyttä kuin katupöly. Kiireetön hetki käsi kädessä ihan kahdestaan. Täydellistä.

Lempeää lauantaita! Saako kevät sinut hieman hulluksi?

Kommentit

Millie's
Randomilla

Tästä tuli hyvälle mielelle, kun kerkesin vähän noille Cougarwomanin postauksille jo itkeskellä. Kiitos. :)

Mä oon kyllä ehdottomasti ollut jotenkin paremmalla mielellä, vaikka kroppa yrittää temppuilla. Toisaalta ehkä sekin adaptoituu kevääseen tykyttelemällä (sydän siis). :D

Minnea
Minnean muruja

Ihanaa, että hyvä fiilis tarttui <3 

Toivon sulle mukavaa viikonloppua ja rauhallisempia sydämentytykysiä!

Torey
Näissä neliöissä

Meillä on lunta enää hiukan varjosemmilla paikoilla. Piha on pääosin jo täysin sula ja takapihan metsää katsellessa ilta-auringon paistaessa tulee ihan kesäfiilis...

Kadut on putsattu ja lasten leikkiessä pihalla olen taas ottanut tuolini kanssa paikan auringosta kirjani kera. Pisamat senkun lisääntyvät. :D

Kyllä kevät on <3

Ihanaa kun saitte treffi-illan!

https://naissanelioissa.wordpress.com

vilhelmiinah
VILHELMIINA H.

Saa kevät vähän hulluksi, mutta niin se saa ollakin! Keväthulluus on vain hyvästä! ;)

Yhtä sirkusta!

Minusta tuntuu, että minun askelkin kevenee sitä mukaa kuin kevät etenee! Ihanaa aikaa! Aurinkoista viikonloppua!

Kirsikka W.

Kevät tekee tosiaankin hulluksi, eikä niin vähääkään! Yhtään ei tekisi mieli istua sisällä hoitamassa hommia ja lukemassa pääsykokeisiin, vaan napata jääkaapista kylmä päärynäsiideri ja mennä metsän keskelle tutkimaan vihdoinkin virronnutta luontoa :) En malta odottaa kesää, pelkkä ajatuskin siitä hellittää lihasjumeja ja jännitystä kehosta.

Klarakkk (Ei varmistettu) Http://Www.kklarann.blogspot.com

Kyllä se todisannhulluksi tekee. Ja miten ilahduttavaa että syksyllä puunaamastanixkukkapenkistä kurkkaa kukkasten alut!

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.