Miksi aloin kirjottamaan blogia?

Minnean muruja

Ystävät ja tuttavat kysyvät usein, mistä keksin alkaa kirjoittamaan blogia ja mistä keksin kaikki aiheet. Ajattelin kirjottaa tästä ihan oman postauksensa, jossa yritän hieman avata matkaani bloggaajaksi.

Kaikki lähti varmaankin siitä, kun valmistuin vuonna 2007, ja elämääni tuli yllättävän paljon lisää aikaa, kun naamani ei enää ollut koko ajan kiinni tenttikirjassa, ja ajatukset eivät harhailleet yötä päivää opinnoissa. Silloin löysin blogit! Vuonna 2007 blogeja ei vielä ollut kuin kourallinen (tai ainakin se näytti siltä), ja ensimmäiset lukemani blogit olivatkin hyvin päiväkirjamaisia valokuvattomia kertomuksia karustakin elämästä. Minua kiehtoi, että joku ventovieras kirjoitti niin avoimesti elämästään, ja jopa niistä kurjista asioista.

Kuka muistaa sellaisia blogeja kuin Turisti tai Lost in the supermarket? Sitten oli se yksi blogi, jota kirjoitti nainen, joka oli naimisissa vangin kanssa. En muista blogin nimeä, mutta se oli kaikessa karmeudessaan koukuttava! Ja perustui kai naisen päiväkirjoihin. Muistaako joku nimen? 

Blogi-intoni lisääntyi, ja laajensin lukuvalikoimaani. Aloin seuraamaan muoti ja lifestyle aiheisia blogeja, kuten Mungolife ja Nelliinan vaatehuone. Kiinnostuin hääblogeista omia häitä suunnitellessa ja raskausblogit vaihtuivat äitiysblogeihin vauvan synnyttyä. Blogien lukeminen oli samalla sekä inspiroivaa että jännittävää! Blogeista sai ideoita omiin häihin, ja taas toisaalta vertaistukea koliikkivauvan äitinä. Missä olisinkaan ilman kaikkea sitä tietoa ja vertaistukea raskaudesta, synnytyksestä tai vauva-ajasta, jos en olisi lukenut kokemuksia blogeista?

Toinen merkittävä sykähdys on varmasti se, että minä ja mieheni kiinnostuimme valokuvauksesta.  Hankimme järjestelmänkamerat sekä kävimme valokuvauskursseilla.  Kuvausintoa oli niin paljon, että facebookini ja instatilini täyttyivät kuvista. Johonkinhan ne kaikki hienot ja vähemmän onnistuneet taidekuvat piti saada :D Nälkä kasvoi syödessä. 

Vauvavuonna olin kotona, ja koliikin helpottaessa tarvitsin jotain omaa tekemistä. Huomasin, että minulla alkoi olla niin paljon asiaa, etten enää kehdannut laittaa sitä kaikkea facebookin seinälle, tai kaataa töistä tulevan miehen päälle iltaisin. Sanoinko jo, että minulla ei juurikaan ollut äitikavereita? Niimpä päätin perustaa blogin, jossa kuvani pääsisivät esille, ja joka olisi foorumini purkaa kaikki sisällä kupliva sanottava. Tarvitsin jotain luovaa ja omaa. 

Lily oli luonteva alusta blogille, sillä sen ilme oli kaunis, ja siellä oli mahtava yhteisōllisyys. Luin useampaa Lilystä lōytyvää blogia, ja halusin päästä näiden fiksujen naisten joukkoon. Lisäksi pohja oli valmis, joten aloittaminen oli helppoa! Ei muuta kuin kirjoittamaan! 

Ensin ajattelin, että kirjoitan kaikesta siitä raskaastakin, mitä ajatuksissa pyörii. Mietin uuvuttavan vauvavuoden jälkeen, että purkaisin ne kaikki ikävätkin fiilikset blogiin. Antaisin ja saisin vertaistukea. Anonyymisti tietenkin. Pian kuitenkin huomasin, että blogi oli itselleni antoisimmillaan vähän sellaisena hömppänä hyvänmielen lifestyleblogina, jossa teemoina on perheen lisäksi tyyli, leffat, ruoka ja kauneus. En halunnutkaan velloa niissä negatiivisissa fiiliksissä, joissa olin edellisen vuoden viettänyt. 

Ja niimpä tämä blogi on muotoutunut nykyiseen muotoonsa. Ihanaksi sillisalaatiksi, joka toimii estraadina kaikelle sille, mistä milloinkin olen innostunut. Valokuvaus ja oman elämänsä supermallina toimiminen ovat sellaisia juttuja, että niihin jää vähän koukkuun. Niissä haluaa kehittyä. On mahtava fiilis, kun joku sanoo, että on saanut iloa tai inspiraatiota mun blogista :) Kiitos siis, että luet ja ehkä jopa jätät kommentin. 

Bloggaaminen on antanut niin paljon! Mutta se onkin sitten jo kokonaan uusi tarina. Miksi sinä aloitit bloggaamisen? Tai jos et bloggaa, niin oletko joskus harkinnut aloittamista?   

Loistavaa lauantaita! Täällä istun junassa suunnistamassa kohti seikkailuja :)

Kommentit

Millie's
Randomilla

Sun tarina on oikeasti mielenkiintoinen. Itse oikeastaan rupesin seurailemaan aktiviisesti blogeja vasta silloin, kun perustin blogini noin pari vuotta sitten. Olin noihin aikoihin sinkku ja kaipasin vertaistukea, kun deittailemani miehet olivat niin outoja, heh. Joten kirjoitin hieman deittielämästäni myös. Tuntui myös hyvältä jakaa niitä omia pahoja fiiliksiä, vaikka toivoisin, että jatkossa ainakin kirjottelisin myös elämänmakuisista aiheista.Elämä kun on nyt hyvää. :)

Munkin blogi on melkoinen sillisalaatti ja poikaystävä on sanonutkin, että olisi hyvä kun voisit rajata sun aihepiiriä niin ehkä löytäisit enemmän lukijoita. Mutta kun en halua, hahaa. :D Ei mulla toisaalta ole väliä kuinka moni tämän löytää, mutta olisihan se mukava, että blogi koskettaisi joitain lukijoita.

Tosi ihana kun kirjoitat tätä blogiasi. Luen innolla jokaisen postauksen, oli ne sitten juttuja tyylistä tai perhe-elämästä.

Minnea
Minnean muruja

Voi, sun deittiblogi kuulostaa tosi kiinnostavalta! Jokaisella on joku syy, miksi aloitti. Minusta on äärettömän kiehtovaa kuulla, minkälaisia tarinoita blogien takana on!

Kiitos <3

Nelina S. (Ei varmistettu) https://ajatustuulia.blogspot.fi/

Aloitin aikanaan bloggamaan koska tuolloin päällä ollut avioero pakotti purkamaan tuntoja johonkin, ja toisaalta olisin kaivannut vertaistukea niihin synkkiin tyhjiin hetkiin. Eroblogeja ei tuolloin juuri ollut, ainakaan muutamaa hassua postausta pidempään kirjoitettuna. Niinpä päätin itse perustaa sellaisen.

Kun ero oli vähän jo taputeltu, aloitin uuden blogin aikuisen sinkkunaisen elämästä. Millaista on käydä treffeillä, hoitaa lapsia yksin, opiskella uuteen ammattiin. Se leimautui noiden vuosien aikana melko vahvasti elämän rakkauden etsintään. Ja kun sellainen sitten lopulta tuli, huomasin ettei minulla ollut oikein enää mitään sanottavaa. Ehkä työuupumuksella oli myös osansa asiassa.

Viime marraskuussa aloitin jälleen. Bloggaaminen vie aikaa, ja kun saa kerrytettyä uskollisen lukijakunnan, siihen on tavallaan myös "velvollisuus". Siksi harkitsin melko pitkään alanko enää uudelleen. Huomasin kuitenkin kaipaavani asioiden jäsentämistä luettavaan muotoon, pohdintaa, huumoria ja ihan eniten niitä ihania uskollisia lukijoita, joiden kommenteilla ja viesteillä synkkäkin päivä valkeni oitis. Tällä kertaa kirjoitan elämästä ja sen ilmiöistä yleensä.

Että siksi. :)

Mukavaa viikonloppua sinne seikkailuihin!

Minnea
Minnean muruja

Blogi oli varmasti hyvä tapa purkaa eron tuomia tunteita! Olisi mielenkiintoista lukea tekstejäsi tuolta ajalta! Henkilökohtaiset tarinat koskettaa aina eniten!

Mun täytyykin käydä tutustumassa sun blogiin ihan ajan kanssa! Kiitos, kun jaoit tarinasi!

smagardi
astu harhaan

Taisin aikanaan aloittaa bloggaamisen ihan vain siitä ilosta, että sai kirjoittaa muuallekin kuin päiväkirjaan ja pöytälaatikkoon. Nykyään ei kai ilman blogia enää osaisi ollakaan...

Hyvää viikonloppua ja ihanaa reissua! :)

Minnea
Minnean muruja

Jos on paljon sanottavaa, niin blogi on kyllä loistava kanava! Parhaimmillaan saa mielenkiintoista keskustelua aikaan!

Kiitos, reissu oli oikein onnistunut :)

Saranda
Tyhjä ajatus

Ihanaa kun kirjoitat! Tykkään sun blogista niin paljon. :) Mä aloitin bloggaamisen kirjoittamisen ja itseilmaisun takia. Ja kuten smagardikin sanoi, minäkään en varmaan osaisi olla enää ilman! :)

Minnea
Minnean muruja

Kiitos, ihanasti sanottu <3 Sun blogi se vasta hyvänmielen lähde onkin! Tämä on kyllä koukuttavaa hommaa!

marja liljestrom (Ei varmistettu) http://vimma50.blogspot.com

Oli mielenkiintoista lukea, kun kerroit omasta blogipolustasi. Typerä sanoa mutta ehkä meidän lukijoiden onneksi aloit kirjoittaa blogia, koska ei ollut äitikavereita. Blogissasi niitä varmaan sait.

Hienoa että olette miehenne kanssa opiskelleetkin valokuvausta järjestelmäkameralla. Se kyllä tosiaan näkyy blogissasi.

Minä aloin hetken mielijohteesta - impulsiivisena ihmisenä - kirjoittaa blogiani. Sitä ennen en ollut lukenut kuin yhden blogipostauksen. Muistaakseni pinkit korkokengät.
Tällä hetkellä seuraan aktiivisesti vain kolmea blogia. Ei se määrä vaan laatu. Seuraan myös epäsäännöllisesti monia muitakin blogeja.

Minä en osaa/halua kirjoittaa päiväkirjamaisesti omasta elämästäni kertoen. Olen niin tylsä ihminen. Että linkitän aiheet usein psykologiaan. Olenhan mm. psykan ope. Ja opiskellut sitä pääaineena yliopistossa.

Minä kuvaan tai opettelen valokuvausta vain kännykkäkameralla. Ja valokuvani ei ole laadukkaita.

Sinun - jotenkin rauhallista - blogia on ilo lukea.

Minnea
Minnean muruja

Sun psykologia aiheiset jutut on kiehtovia, ja niistä saa paljon ajattelemisen aihetta!

Kiitos kivasta palautteesta!

Kahvimukin takaa (Ei varmistettu) http://kahvimukintakaa.blogspot.fi

Olipas kiva postaus! :)

Kaikki taisi lähteä aikoinaan siitä, kun löysin joskus noin 13 vuotta sitten tieni Livejournal-sivustolle. Oon aina tykännyt kirjoittaa, ja koska kärsin silloin pahasta masennuksesta monine muine oireineen, niin sinne purkautuminen tuntui helpottavalta.
Hieman myöhemmin tajusin, että on olemassa myös "oikeita" blogeja - livejournal nyt oli vain livejournal :D Sitä kautta perustin sitten ihka ensimmäisen blogini bloggeriin. Sen jälkeen on ollut jotain haparoivia yrityksiä vuosien varrella, jotka on kuolleet ja kuopattu, mutta nykyinen on tullut jäädäkseen. Tuntuu niin täysin omalta jutulta, vaikken maailman aktiivisin bloggaaja olekaan.

Anteeksi, tästä tuli melkein romaani! :D

Minnea
Minnean muruja

Mulla on jokin hämärä kuva livejournalista, mutten ihan tarkkaan muista sen toimintaideaa. Kiva, kun kerroit tarinasi!

Yhtä sirkusta!

Olen aina tykännyt kirjoittaa...ja juttua löytyy laidasta laitaan, joten miksipä ei..pitäähän "lapsella" harrastus olla :)

Minnea
Minnean muruja

Kyllä, harrastukset on hyviä!

Msisa80 (Ei varmistettu) https://www.maisanelamaa.com

Kiva tarina sinulla, siitä miten aloit blogata! :)

Itse kirjoittelin 2006-2009 välillä kahta eri blogia. Toinen kertoi ajasta, kun olin kotiäitinä ja olin melkoisessa tulehduskierteessä. Silloin kirjoittelin melko raadollistakin tekstiä päiväkirjamaisesti, mutta niin kirjoittivat muutkin. Toinen blogi oli ajalta, kun olin perheeni kanssa Espanjan Aurinkorannikolla 11.11.08-31.3.09. Kumpikaan blogi ei enää löydy netistä. Matkablogin otin talteen koneelle, mutta tuota toista blogia en tajunut ottaa ja se harmittaa näin jälkikäteen. Ois ollut kiva lukea sitä näin myöhemmin.
Olen siitä asti tykännyt kirjoittamisesta, kun opin kirjoittamaan. Kirjoittelin päiväkirjaa ja harrastin kirjeenvaihtoa. 2009, kun lopetin matkablogin, niin sen jälkeen tuli pidempi tauko, jolloin kirjoitin melko vähän. 2016 alkuvuonna ajatus blogista alkoi taas nostaa päätään. Aloitin hieman yhtäkkiä 05/2016 simplesite alustalla maisan elämää blogin. Olisi kannattanut vähän vertailla eri blogialustoja. Simplesite ei ollut sopiva bloggaamiseen. Vuoden kuitenkin kirjoitin, sillä alustalla. Mietin eri vaihtoehtoja ja päädyin perustamaan saman nimisen blogin webnode alustalle, johon olen todella tyytyväinen! :) Tykkään myös valokuvata ja muokata kuvia. Pitäisi opetella kuvaamaan järkkärillä oikein kunnolla, mutta ehkä kesällä! Sitä vaan on melko työlästä pitää mukana ja se meinasi kerran hävitä, kun oltiin Tukholmassa.

Minnea
Minnean muruja

Tuo 2006-2009 oli kyllä kaikessa rehellisyydessään kiehtovaa aikaa! Sulla onkin sitten pitkä historia bloggaamisen parissa! Kiva, että olet tauon jälkeen löytänyt taas bloggaamisen ilon, ja että sopiva alustakin löytyi! Se tekee paljon asiaa!

Kirsikka W.

Ihana stoori! Oma aloitukseni ei ollut lainkaan noin "syvällinen".

Kirjoittelin blogia jo nuorempana, esiteini-iässä, mutta silloin sisältö oli suoraan sanottuna ihan roskaa, eikä mielenkiintokaan jaksanut pysyä koko jutussa kovin kauaa. Pidin blogia Bloggerissa, joka hangoitteli vastaan ja vaati paljon ylimääräistä työtä mm. ulkoasun työstämisessä, ja semmoista taitoa multa ei vaan löytynyt. Blogin pitäminen loppuikin supernopeasti.

Olen aina tykännyt kirjoittaa, ja sana on ollut hallussa, ja aina välistä tuli kirjoteltua runoja, tarinoita tai biisejä, muttei koskaan mitään sellaista, joka oikeasti tyydyttäisi sen kirjoitushalun. Sitten aloin helmikuussa tilata Bette Boxia, ja lueskelin ihmisten mielipiteitä laatikoiden tuotteista blogien kautta. Samantien ajatuksensiemen syntyi päässäni. Halusin itsekin päästä kertomaan mielipiteitäni tuotteista ja asioista, olivat ne sitten meikkejä, tapahtumia tai asioita, ja aika nopeasti olinkin jo googlettelemassa parasta blogialustaa. Lily valikoitui juurikin helppokäyttöisyyden ja yhteisöllisyyden vuoksi, ja täällä sitä ollaan nyt bloggailtu reilut yhdeksän kuukautta.

Valokuvaustaidoit kaipaisivat kyllä vähän ekstratreeniä ja parempaa kameraa, mutta sitä täytyy nyt vielä toistaiseksi odotella taloudellisen tilanteen vuoksi :)

Minnea
Minnean muruja

Minäkin olen kirjoittanut säännöllisen epäsäännollisesti päiväkirjaa nuorena. En kuitenkaan ainakaan viimeiseen..hmm...15 vuoteen! Ai kauhea, kun tulee vanha olo.

Lily on kyllä ihan mahtava paikka blogata, mainoksista huolimatta. Toivotaan, että taloudellinen tilanne mahdollistaa jossain vaiheessa kameran hankinnan, se tuo kuvaamiseen paljon lisää mahdollisuuksia!

Katja_optimism (Ei varmistettu) http://optimismiajaenergiaa.bellablogit.fi/

Niitä blogeja oli todella vähän aikanaan! Minä aloin seurata blogeja vasta kun palasimme Suomeen, Thaikkulan netti oli liian kehno. Eli vuonna... 2011? Tammikuussa 2012 oli jo oma pystyssä, työkaverin ehdotuksesta, enkä tiennyt hommasta mitään! Paljon on tullut opittua ja nähtyä. Mutta oli blogeissa täysin eri meno aikanaan ja se määräkin oli jotenkin hallittavissa!

Minnea
Minnean muruja

Sulla on ollut nopeat liikkeet, kun oot saanut blogin pystyyn noin vauhdilla :D Ja tekemällä tosiaan oppii!

Blogien määrä on kyllä ihan hengästyttävä, mutta toisaalta, jokaiselle löytyy jotain!

hannamariavv (Ei varmistettu) http://www.hannamariav.com

Kiva kun jatoin tarinasi!

hanna
www.hannamariav.com

Minnea
Minnean muruja

:)

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.