Ladataan...
Minnean muruja

Eilen saimme vieraaksemme siskon perheineen. Jee! Ja siskolla oli mukana ihania tuliaisia, nimittäin tämä kuvassa näkyvä Verson Puodin Kesäisenä yönä-nimisestä kankaasta ommeltu tunika sekä pojalle paita (Aarrekidin kankaasta). Melkoinen itseoppinut ompeluvelho tuo sisko! Vai mitä sanotte tästä tunikasta?

Tunika tehtiin mun toiveiden mukaan, ja halusin 3/4-hihat sekä hieman pallomaisen helman. Oli jännittävää tilata kangas vain verkkokaupan kuvaa katselemalla, tietämättä, miltä se näyttää luonnossa tai tunikana. Valinta osui kyllä aivan nappiin! Kangas on tosi kaunis tummanharmaa, jossa on vaaleamman harmaata, mustaa sekä puuteriroosaa/nudea. Sisko teki itselleen samanlaisen, joten ollaan tunikasamikset :)

Nämä kukkaiset kuvat minusta nappasi sisko, samalla kun kävimme kauppareissulla. Voi, kun olisi aina mahdollisuus käydä siskon kanssa kuvaamassa ja humputtelemassa! Päällä tunikan lisäksi mustat leggingsit (muistaakseni H&M) sekä Skopunktenin  nilkkurit. 

Samalla reissulla otimme kuvat myös uudesta takista, joten siitäkin on tulossa kuvia ensi viikolla! Olipa muuten harvinaisen vaikeaa löytää sopivaa takkia! Huh, meinasi jo epätoivo iskeä! Mutta takkisaagasta lisää ensi viikolla!

Miten sun viikonloppu meni? Löytyykö muita ompelukoneen ääressä viihtyviä! Mitä tykkäät tästä Kesäisenä yönä-kankaasta?

Leppoisaa sunnuntaita!

Share

Ladataan...
Minnean muruja

Kaipaako vaatekaappisi syyspiristystä? Oletko jo katsonut kotimaisen Weecos-verkkokaupan syysuutuudet?

Keräsin alle inspiraatioksi herkullisimmat jutut! Itseäni inspiroi toisaalta ihanat harmaan sävyt ripauksella vaaleanpunaista, ja toisaalta taas syksyiset ruosteen ja metsänvihreän juurevat värit. Tänä syksynä asenteessa saa olla rokkia!

Neulomo // Unique Design by Maria // By Mary A. Jalava // By Kativee
Harmaa ja vaaleanpunainen on rokkaava yhdistelmä! Ja miten hauskat ois nuo Mary A. Jalavan sukkahousut, joissa on toteemieläimiä? :D Pukeutumisen ei tarvitse olla niin vakavaa!

Jatuli //  Pinjapuu// Herné // Neulomo // Kuula+Jylhä

Omaksi lemppariksi näistä syksyn värikkäistä asusteista nousi tuo hurmaava Pinjauun saniaiskaulakoru! Se on upea!

Mitkä sävyt saa sut innostumaan näin syksyllä? Ootko ostanut syysuutuksia vaatekaappiin?

Mukavaa lauantaita! Meillä on tänään juhlat :)

 

Share

Ladataan...
Minnean muruja

1. Lempikellonaikani on 22.22. Siinä on jotain lumoavaa ja täydellistä. Usein, kun olen menossa nukkumaan, ja kurkkaan puhelimesta kelloa, näyttää se 22.22, ja olen tyytyväinen. Maailmassa on asiat kohdallaan.

2. Laimennan mehuni aina vedellä. Olen tehnyt tätä niin kauan kuin muistan. En juo kahvia tai juuri teetäkään, vaan vedän aina aamuisin lasin tuoremehua, jonka olen laimentanut vedellä. Yleensä suhteella 50/50. Saan aina kuulla, että tapa on outo :D

3. Rakastan marsuja, noita hassuja pieniä pullukoita! Meillä oli melkein seitsemän vuotta ilonamme kaksi pientä ja pyöreää marsupalleroa, jotka olivat ihan huipputyyppejä! Toinen loikoili aina parhaimmalla makuupaikalla, ja vaati herkkuja kovaan ääneen! Toinen taas oli ovela seikkailija, ja otti hatkat aina tilaisuuden tullen. Molemmat rakastivat rapsutuksia ja kurkkuviipaleita.

4. Kaikkien aikojen lempielokuvani on Sofia Coppolan mestariteos Lost in Translation. Jos siis on ihan pakko vailta vain yksi, niin tää on se! Toki elokuvakokemukseen vaikuttaa niin moni seikka. Katsoin tän suotuisaan aikaan, kun itse olin nuori, opiskelemassa, ja kärsin ehkä jonkinlaisesta eksistentiaalisesta kriisistä. Se vain osui ja upposi. Olen katsonut tän ehkä neljä kertaa. Liian usein ei kannata katsoa, ettei sen hohto kulu.

5. Mun varpaat on pitkän ja siron malliset. Varmasti ovatkin ainoa siro asia mun kehossa :) Tykkään niistä. Mieheni nimittää niitä (kaikella rakkaudella) sanoilla freaky monkey toes. 

6. Haluaisin olla halailija. Olen siis wannabe halailija :D Mikähän siinä on, että toisilta spontaani halaus onnistuu, ja itseltäni käsien ojennus halaukseen ei tule luonnostaan. Tätä harjoittelen.

7. Olen levoton nukkuja, joka tarvitsee tilaa pyöriä sängyssä. Olen ostanut niitä kuminauhallisia lakanoita(jotka pitävät alulakanan paikallaan), jotta joka aamu ei olisi lakanat ihan rytyssä. Onneksi mieheni on tottunut nukkumaan ikiliikkujan vieressä. En ymmärrä ihmisiä, jotka heräävät aamulla samasta asennosta, johon illalla nukahtivat. Onneksi en sentään kävele unissani :D

 Se olisi muuten lempiviikonpäiväni, perjantai! Huippua sellaista sinulle!

Share

Ladataan...
Minnean muruja

Löytyykö sieltä muita tanskalaisen rikosdraama, Dicten, faneja? Jos tykkäät pohjoismaisista synkistä nordic noir sarjoista, kuten Sillasta tai Sorjosesta, saatat pitää tästäkin! Päähenkilö on karismaattinen rikostoimittaja Dicte Svendsen, joka palaa sarjan alussa kotikaupunkiinsa, ja kääntää elämässään uuden lehden jättäen miehensä sekä työnsä Kööpenhaminassa. Menneisyyden kummitukset sekä pienen Århusin käsittämättömän vilkas rikosmaailma pitävät kuitenkin huolen siitä, että sarjassa riittää jännitystä, toimintaa ja kiemuraisia ihmissuhteita. 

Yle näyttää nyt sarjan kolmatta kautta. Minulle kävi niin, että katsoin innokkaasti kaksi ensimmäistä kautta, kun Yle näytti ne ykköseltä perjantaisin kello 21. Huomasin hetki sitten, että kolmas kausi on tulossa, mutta se vähän unohtui, kun näyttävät sitä nyt eri aikaan(vasta klo 22), joten kolmannen kauden eka jakso ehti vilahtaa ohi! Onneksi kolmas kausi on katsottavissa yle areenassa aina tv-esityksen jälkeen.

Jos et ole nähnyt kahta ensimmäistä kautta, näyttävät ne olevat katsottavissa ainakin Netflixistä, C Moresta sekä Viaplaysta.

Dicte on jakanut mielipiteitä siitä, onko se vakavasti otettava rikossarja, kuten esimerkiksi Silta, vai onko se enemmänkin ihmissuhdedraamaa. Juonta on parjattu epäuskottavaksi. Miten voikin olla, että Dicte sattuu olemaan aina oikeaan aikaan paikalla, kun jotain tapahtuu? Ja miten voi olla, että hän liittyy jollain tavalla jokaiseen rikokseen, jota Århusin ainoalta tuntuva komisario John Wagner selvittää? 

Niin tai näin, minuun Dicte iskee! Jos ei välitä pienistä epäkohdista juonessa, vaan antautuu henkilöhahmojen vietäväksi, saattaa saada melko nautinnollisen kokemuksen :) Dicten vahvuus on sen henkilöhahmojen karisma ja vahvat ihmissuhteet. Mielestäni sarjassa kiinnostavinta on Dicten ja Wagnerin välinen kemia. Jos siis kaipaat katsottavaa viikonlopuksi, niin kolmas kausi pyörii ykkösellä perjantaisin klo 22.00.

Mikäli Dicte ei innosta, niin miten olisi aikaisemmin suosittelemani Netflixin kiinnostavimmat brittisarjat, poliittinen juonittelu House of Cards tai synkkä, mutta kiehtova The Affair?

Kaunista torstaita!

Share

Ladataan...
Minnean muruja

Kirpakkaa huomenta! Viime syksynä, ja suhteellisen tuoreena äitinä, tuskailin välikausivaatteiden maailmassa. Olisin toivonut, että joku olisi kertonut minulle, mitä sinne päiväkotiin tarvitaan näille muuttuville keleille. Ja koska kevään kirjoitukseni välikausivaatteista näyttää olevan suosittu ja taas ajankohtainen, kirjoitin (vahvalla kokemuksella, heh) tällaisen pienen tiivistelmän siitä, mitä kampetta meillä on hankittuna syksyä varten pitämään lapsi lämpimänä ja kuivana ulkoseikkailuissa. Meillä luotetaan pääsääntöisesti Reimaan.

välikausirukkasetsoftshell-haalari /  villahaalari /  välikausitennarit / pipo / kumpparit / 

Kun ilma on vielä jokseenkin lämmin, ja huitelee siinä 10-15 asteen maastossa, laitan pojalle kätevän ja vettähylkivän shofshell-haalarin, jossa on sisäpuolella miellyttävä fleece-vuori. Jalassa on kuivina päivinä (tai pienen sateen sattuessa) vettähylkivät välikausitennarit. Niillä on hyvä ja tukeva juosta päiväkodin pihalla ja luontoretkillä. Kun ilmat alkavat hipoa nollaa, lisään shofshell-haalarin alle lämpimän villahaalarin. Meillä on luotettu villahaalariin äitiyspakkauksen mahtavan villahaalarin innoittamina :)

Päässä on trikoinen ja lämmittävä pipo. Tuossa Reiman pipossa on hauska kuosi. Tykkään tosi paljon harmaan, sinisen ja keltaisen yhdistelmistä. Tällä hetkellä pojan päästä arvatenkin löytyy Muumi-pipo, mutta jos äiti saisi päättää, olisi valinta jotain tuon Reiman pipon kaltaista :) Käteen yritetään sujauttaa ohuet lapaset tai viileämmällä nuo hyväksi todetut Reimat Askare-rukkaset. Ne ovat olleet sopivat myös sateisella säällä. Niissä on sisällä miellyttävä fleece-vuori. Tällä hetkellä poika ei suostu millään laittamaan hanskoja :/ Vinkkejä?

 

sadetakki /kurahousut / kurarukkaset

Jos pieni sade yltyy kunnon vesisateeksi, ja lammikoita alkaa muodostua, on parempi laittaa päälle ihan kunnon kurahousut sekä sadetakki, ja jalkaan tietysti kumpparit. Ostin viime syksynä hieman reilun kokoiset housut ja takin, sillä ne menevät vieläkin! Ovat ne mahtaneet olla aivan liian isot viime syksynä, mutta en ole vain asiaa tajunnut :D Näissä Reiman kurahousuissa on kätevät olkaimet, jotka pitävät housut hyvin jalassa, ja koska niitä voi säätää, antavat myös vähän kasvunvaraa. Tämä Reiman kuvassa näkyvä setti on toiminut meillä oikein loistavasti!

Mitä teillä puetaan välikautena päivkotiin tai ulkoleikkeihin?

Kivaa tiistaita! Ja hei, viime hetket käsillä osallistua ylläriboxin arvontaan!

 

*sisältää mainoslinkkejä Reiman verkkokauppaan

 

Share

Ladataan...
Minnean muruja

Kumpi on parempi, helppo äänikirja vai perinteinen paperinen kirja?

Minulla on nyt kolmas äänikirja menossa,  ja olen tykästynyt äänikirjojen helppouteen. Ensiksi ajattelin, että tarvitseeko tässä enää perinteisiin kirjoihin tarttuakaan, mutta olen huomannut, etteivät äänikirjat olekaan pelkkää autuutta. Ajattelin kirjoittaa hieman havaintojani äänikirjoista ja perinteisistä kirjoista.

Laitan silmät kiinni, ja valot pois. Makaan pehmeiden lakanoiden välissä ja kuuntelen, kun pehmeä-ääninen Meri Nenonen kertoo minulle henkeäsalpaavan jännittävää tarinaa naisesta, joka löi päänsä, ja menetti muistinsa viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Nautin, kun en tarvitse laseja, ja päivän ruutua tuijottaneet silmäni saavat levätä. Seuraavana iltana jatkan jännärin kuuntelua, ja lakkaan samalla varpaankynteni fuksianvärisellä kynsilakalla. Popsin samalla loput mieheltä jääneistä pistaasipähkinöistä.

Mietin, että äänikirjat ovat ihan loistava keksintö! BookBeatin laajaa valikoimaa selatessa olo on kuin karkkikaupassa, näin paljon kaikkea herkullista ihan käden ulottuvilla! Iskee ahneus, ja klikkailen innoissani kirjoja omalle lukulistalleni.

Muutama ilta myöhemmin olen taas kuulokkeet korvilla,  ja käsillä on Nainen joka unohti -kirjan viimeiset kohtalokkaat hetket. Käynnistän läppärin, ja ajattelen, että kurkkaan samalla sähköpostit, päiväkodista kun on tullut viesti. Selaan läpi sähköposteja, ja hetken päästä huomaan, etten ole kuunnellut, mitä kirjassa on tapahtunut viimeisen kymmenen minuutin aikana. Alkaa hieman harmittamaan. 

Kirja loppuu, ja aloitan Liane Moriartyn toisen, kovasti kehutun Hyvä Aviomies -kirjan. Touhuilen samalla keittiössä, ja pian huomaan, etten ole pysynyt mukana juonessa. Henkilöhahmoja on paljon, ja en ole perillä, miten kirjan kerronta kulkee. Ja siinä on mielestäni äänikirjojen huonoin puoli - niiden kuuntelu on niin helppoa, että mieli alkaa harhailemaan muissa asioissa. Tai ehkä olen vain tänä some-aikana kehittänyt itselleni niin heikon keskittymiskyvyn, etten pysy edes keskittymään äänikirjan kuunteluun ilman sijaistoimintaa. 

Mitä sinä olet mieltä? Alkaako sun keskittymiskysy herpaantua, ja mieli multitaskaamaan äänikirjojen parissa?

En siis ole heittämässä perinteisiä paperisia kirjoja vielä nurkkaan, vaikka äänikirjat houkuttelevia ovatkin. Jos totta puhutaan, niin (lyhyen) kokemukseni perusteella äänikirjat ovat vähän kuin valmiiksi naurettuja tv-ohjelmia, ne eivät annan tarpeeksi tilaa kokea kirjaa itse. Tyydyttävimmät lukukokemukset ovat ehdottomasti perinteisen paperisen kirjan kanssa, kun paperin haistaa, ja sanat hyppivät sivuilta suoraa tajuntaan. Tarinan elää henkilökohtaisemmin, kun lukijana on oma päänsisäinen ääni. 

Paperisia kirjoja on ihana pitää kädessä. Puhumattakaan siitä, mikä ilo on kävellä kirjaston käytäviä selaillen kaikkia niitä kiehtovia kirjoja. Kirjastossa käyminen on mukava tapahtuma jo itsessään. Olisi sääli, jos kirjastoja ei enää olisi. Jos niille ei olisi enää käyttöä. Olisimme taas yhden askeleen lähempänä mökkiytymistä koteihimme. Kun työt voi tehdä etänä, ruuan tilata kotiovelle, ja kirjatkin lukea puhelimesta, mihin ulkomaailmaa enää tarvitaan.

No, nyt vaivuin jo vähän liian syviin vesiin. Hups! Loppukaneettina todettakoon, että molempi parempi :) Molemmissa on omat hyvät puolensa.

Kuulisin mielelläni teidän mielipiteitä asiasta? Onko muita äänikirjoihin hurahtaneita? Ja ennen kaikkea, mitä mielenkiintoista sinä olet viime aikoina lukenut?

Lempeää uutta viikkoa juuri sinulle <3

Share

Pages