Ladataan...
Minnean muruja

Lauantai alkoi kivalla jutulla, nimittäin pääsin kurkkaamaan Jyväskylän Seppälään avattavan uuden kauppakeskus Sepän vielä rakenteilla oleviin tiloihin! Minä ja parikymmentä muuta innokasta saimme kutsuvierastarrat rinnukseemme ja hauskat pinkit huomioliivit päälle, kun suunnistimme pienelle esittelykierrokselle.

Kauppakeskuspäällikko Suvi Saarinen kierrätti meitä valmistumassa olevissa tiloissa, ja kertoili meille kauppakeskukseen tulevista liikkeistä, ravintoloista ja palveluista. Seppä rakentuu Jyväskylän Seppälän uudistuneen Prisman viereen. Yhdessä nämä muodostavat Keski-Suomen suurimman kauppakeskittymän.

Seppään tulee noin 60 liikettä ja ravintolaa. Itseäni eniten kiinnostavat liikkeet ovat Lindex, H&M ja Hemtex. Perheen miehet iloitsevat erityisesti Toy`R`Us-lelukaupasta. Liikkeiden kirjo on mukava, mutta itse olisin kaivannut Seppään Jyväskylästä puuttuvia muotiliikkeitä, muten Mango tai Zara. Lapsiperheellisenä idea ruokakaupan ja kauppakeskuksen yhdistelmä kuulostaa houkuttelevalta, sillä samalla kun tekee viikon ruokaostokset, voi käydä kiertämässä myös kauppakeskuksen liikkeet, ja syömässä ravintolamaailmassa. Kaikki samalla iskulla.

Tällä hetkellä kauppakeskus näyttää tältä. Vielä ei siis ole ihan valmista, mutta avajaisiin onkin vielä muutama kuukausi aikaa. Kauppakeskuksessa on jo avannut massiivinen urheiluun ja vapaa-aikaan painottunut liike XXL, ja muu osa kauppakeskuksesta avautuu tänä syksynä. Syksyllä luvassa on myös isot avajaiset!

Kauppakeskus näytti avaralta ja valoisalta. Asiakkaiden toiveita oli kuunneltu, ja sekä lapsiperheet että vanhemmat ihmiset oli otettu suunnittelussa huomioon. Kauppakeskus tulee olemaan pääsääntöisesti yhdessä kerroksessa, joten liikkuminen on helppoa, ja kauppakeskuksen pohjapiirros on sopivan yksinkertainen. 

Olo tuntui spesiaalilta, kun kierroksen päätteeksi pääsimme nauttimaan Taikureiden herkullisesta ruuasta sekä Kruuvaus-yhtyeen musiikista. Mukaan saimme vielä pienet lahjapussit, joista löytyi kaikkea pientä muistamista niin lahjakortista ravintolamaailmaan kuin XXL:n juomapulloon.

Sillä aikaa, kun minä tutustuin uuteen kauppaksekukseen ja herkuttelin, perheen miehet leikkivät Prisman Puuhapaikassa. Tuosta Puuhapaikasta on tullut ihan hitti, sillä poika rakastaa leikkiä siellä :) Ja toinen vanhemmista pääsee aloittelemaan ruokaostoksia rauhassa Prisman puolella, kun toinen leikkii pojan kanssa. Fiksu systeemi.

Oleko jo tutustunut uuden kauppakeskus Sepän tulevaan tarjontaan? Mitä tykkäät? 

Kesäistä lauantaita!

Ladataan...
Minnean muruja

Se olisi viimein perjantai! Jes! Jyväskylässä aamu näytti harmaalta, ja pyörällä ylämäkeä polkiessani otsaan lätsähteli muitakin pisaroita kuin vain hikipisaroita. Onneksi viikko alkaa olla kohta pulkassa, on nimittäin energiat melko finaalissa.

Jos sullakin on ollut raskas viikko, eikä tämä perjantai menaa lähteä käyntiin, niin tässä on meille molemmille kolme biisiä, joilla (toivottavasti) saadaan päivä käyntiin. Lähteekö näillä?

 

Ja hei, sitten pieni etsintäkuulutus jyväskyläläisille (bloggaajille)! Nyt, kun olen kunnostautunut melkoisena fashionistana (hahaa), ja olen päättänyt julkaista omia päivän asujani täällä blogissa, niin olen huomannut kaipaavani kuvauskaveria tositarkoituksella :) Mies ei nimittäin ole maailman innostunein asukuvaaja, joten kaveri, jonka kanssa voisimme kuvata toistemme asuja ois kiva! Jos joku haluaa silloin tällöin hengailla mun kanssa kuvaus- tai muussa tarkoituksessa, niin huutele kommenttiboxiin, tai laita mulle meiliä minneanmuruja@gmail.com!

Mukavaa perjantaita! Onko sulla suunnitelmia viikonlopuksi?

 

 

Ladataan...
Minnean muruja

Jyväskylässä on hyvä asua. Täällä on oma koti asuntolaioineen, työt, päiväkodit ja kumpuileva maasto järvineen. Tämä on ollut koti jo monta monta vuotta.

Kuitenkin mieli välillä halajaa asumaan muualle. On kolme paikkaa, jossa haluaisin vielä joskus asua. En ehkä pitkää aikaa, mutta niin, että kaupunkia ehtisi hengittää ja makustella ajan kanssa. Niin, että ehtisi tietää inside juttuja, joita satunnainen matkailija ei koskaan näe. Nämä kolme kaupunkia eivät ole mun "top 3 matkailukohdetta", vaikka niissä on myös kiva lomailla. Nämä on paikkoja, joita olisi kiva kutsua kodiksi, ja joissa haluaisin aamulla lukea paikallislehden ennen töihin lähtöä. Matkailuhaaveet onkin sitten jo ihan toisen postauksen mittainen asia.

1. Helsinki

Helsinki lumoaa kauneudellaan. Meri on läsnä, ja arkkitehtuuri lumoavaa. Helsingissä on aina kiva vierailla, mutta ihanaa olisi joskus viettää siellä vaikka vuosi. Vuodessa ehtisi tallailla samoja katuja niin, että kaupunki tuntuisi tutulta. Tietäisi, missä on lähikauppa ja kirjasto. Tietäsi, mistä saa parhaat pizzat. Helsinkiin en kuitenkaan haluaisi muuttaa pysyvästi kohtuuttoman suurien asuntolainojen, pitkien välimatkojen(työmatkat!) tai välinpitämättömyyden ja ainaisen kiireen vuoksi. Ensin ajattelin, että ehkä sitten eläkkeellä, mutta Helsinki olisi kuitenkin mukavampi kokea nuorempana, kun vielä on intoa hyödyntää keikkapaikkoja, tapahtumia, ravintoloita ja vilkasta kaupunkielämää! Tietättekö mitä tarkoitan?

2. Lontoo

Tämä ei liene yllätys minua yhtään tuntevalle, tai blogia seuranneelle. Ikuinen kaipuu Lontooseen ei väisty koskaan. En kuitenkaan haaveile Lontooseen pysyvästi muuttamisesta, sillä arki on arkea Lontoossakin. Työmatkoihin menee järjetön aika, asuminen on älyttömän kallista ja kaikkialla on kokolattiamatot ja vetävät ikkunat. Silti Lontoossa viettämäni aika on varmasti elämäni onnellisinta. Koskaan en ole ollut niin vapaa kuin Lontoossa. Koskaan maailma ei ole ollut niin avoinna ja täynnä mahdollisuuksia. Pahimpaan ikävään on onneksi tulossa apua, sillä matkaamme kesälomalla viikoksi tuohon rakkaaseen kaupunkiin.

3. Auckland

Tai oikeastaan ehkä joku pienempi ja idyllisempi kaupunki Uudessa-Seelannissa. Haluaisin, että poikani oppisi tuntemaan sukujuuriaan ja kulttuuriaan. Syömään meat pie:ta ja tunnistamaan kiivi-linnun. Haluaisin, että hän oppisi isänsä rakkauden rugbyyn ja tuntisi Uuden-Seelannin maorien taruja. Uusi-Seelanti on myös henkeäsalpaavan kaunis ja kiehtova paikka! Kaikki luonnosta eläimiin on niin erinlaista kuin Suomessa. Ideaalein aika muuttaa pieneen ja kotoisaan Uuden-Seelannin kaupunkiin olisi, ennen kuin poika aloittaa koulun.

Toisessa maassa asumisessa oppii niin paljon, paitsi paikallisesta kulttuurista ja ihmisistä, niin myös itsestään. Onko sulla joku paikka, jossa haluaisit vielä joskus asua? Miksi juuri siellä? Tunnelmallista torstaita!

Ladataan...
Minnean muruja

Kesäloma siintää jo horisontissa, ja kohta on aika sanoa heipat päiväkodille kesäksi. Koska olemme olleet todella tyytyväisiä päiväkotiin, ja pojan ryhmän hoitajiin, on pieni muistaminen enemmän kuin paikallaan. Kiitosta olen antanut kyllä pitkin vuotta aina, kun siihen on ollut aihetta, mutta olisi kiva myös antaa joku pieni lahja näin kesän kynnyksellä. Jouluna annoimme itsetehdyt kortit sekä lumiukkosoppaa. Poika ei ole ollut päiväkodissa vielä vuottakaan, joten nämä muistamiset on meille vielä ihan uusi juttu.

Onneksi google on kiva kaveri, ja lahjaideoita googlettelemalla löytyikin monta näppärää ideaa. Ajattelin laittaa tämän muistamisemme tänne blogiin, jos vaikka joku muukin kaipaa ideoita :)

Idea käsivoiteesta löytyi Elsan Oi mutsi mutsi-blogista. Siellä on muuten monta muutakin mukavaa ideaa! Ihastuin käsivoiteen helppouteen ja käytännöllisyyteen. Päiväkodin henkilökunta joutuu pesemään käsiään usein, ja käsien iho kaipaa varmasti kosteutusta. Ostin nämä ACO:n miedot käsivoiteet apteekista. Kaveriksi ajattelin sujauttaa muutaman vaahtokarkin. Suloiset vaahtokarkit ja kesäiset paperipussit nappasin Flying Tigeristä.

Poika on vielä liian pieni osatakseen itse valita tai ehdottaa lahjoja hoitajille, joten ainakin vielä tänä vuonna lahjan valitseminen on minun harteilla. Halusin, että muistamisessa olisi kuitenkin myös pojan panosta mukana, joten taiteilimme kortit yhdessä. Askarrellessamme kortteja, juttelimme samalla, kuinka meillä alkaa kohta kesäloma, kuinka mukavaa päiväkodissa on ollut, ja miten kivaa on viedä pienet lahjat hoitajille. En tiedä kuinka hyvin kaksivuotias näistä keskusteluista ymmärtää, mutta innostunut hän tuntui olevan.

Korteista tuli ihan kivat, ja ainakin itsetehdyn näköiset, vaikka en ole hirveän kätevä käsistäni, ja käsialassakin on toivomisen varaa :D Askarteluidolini Muita Ihania -blogin Tiina teki älyttömän upeat ja herkulliset kevätmuistamiset, vai mitä sanotte? Mulla riittää siis vielä harjoiteltavaa tälläkin saralla :D 

 

Vietkö sinä lahjoja päiväkotiin tai perhepäivähoitajalle? Miten olet heitä muistanut? Nyt parhaimmat ideat jakoon!

Kesäistä keskiviikkoa!

Hei, mun juttuja löytyy nyt myös Keski-Suomen sisustus- ja lifestyleblogien facebook-sivuilta, joten kannattaa kurkkia sinne! Sieltä löytyy myös paljon muuta mielenkiintoista luettavaa!

 

Ladataan...
Minnean muruja

Sunnuntai oli suloisen aurinkoinen, ja takapihalla tarkeni ilman takkia. Poika juoksi kiikarit kädessä ja kikatteli omille jutuilleen. Sanoin miehelle, että grillataanko tortilloja. Pienen kauppareissun jälkeen meillä oli kaikki ainekset savuisiin kana-halloumi-paprika tortilloihin, ja grilli kuumenemassa.

Kesäisin meihin iskee grillihulluus, ja koska kaikki maistuu paremmalta grillattuna, otamme grillistä kaiken irti. Hetki sitten paistoimme grillillä lettuja, jotka nautittiin jäätelöllä ja hillolla, muutama viikko sitten samaisen grillin pizzakivellä loikoili parmankinkkupizza, ja eilen teimme siis tortilloja. Tortillat on helppoja ja helposti muunneltavia. Täytteissä on vain oma mielikuvitus rajana :)Oon jo pidempään halunnut testata halloumia tortilloissa, ja eilen oli se päivä, kun kana-halloumi-paprika visioni toteutui. Olin huomannut kaupassa jo jokin aika sitten hauskoja kookoksella ja pippurilla maustettuja tortillalättyjä, joten niitä piti toki testata samalla. Olivat hieman makeita, ja pikkuisen pippurisia, oikein maukkaita! Voin suositella, jos perinteinen vehnätortilla kyllästyttää. Nappasin mukaan myös smoky chipotle salsaa, jossa oli kivasti potkua. Grillille heitimme pikotut paprikat ja sipulit heti ensimmäisinä. Kanat mies marinoi oliiviöljyssä, jonne lorautti sitruunamehua, muutaman ruokalusikallisen tuota salsaa, ja heitti perään rouhittua mustapippuria. Kanat pääsivät myös paistumaan. Viimeisinä lämpöön aseteltiin pilkotut halloumit, jotka eivät montaa minuuttia grillausta tarvitse.

Miehen hoitaessa grilliä, minä pilkoin kirsikkatomaatteja, kurkkua, korianteria ja jäävuorisalattia valmiiksi. Juustoraasteena meillä oli ihan Pirkan emmental-mozzarella-pussi. Kun tortillalättyjä oli käytetty grillissä, niin sitten vain latomaan kaikki herkut lättyjen päälle. Nam! Halloumi oli niin hyvää, että kanan olisi helposti voinut jättää poiskin. 

Ja siinäpä se herkku sitten kokonaisuudessaan oli! Tämä oli niin hyvää, että tätä tehdään varmasti uudelleenkin, vaikka kesäillan vieraille :)

Mitäs sanotte? Kuulostaako maistuvalta kombolta? Olisiko tässä ideaa juhannuksen menuuseen makkaran tilalta? Mitä sinä laitat tortillojen täytteeksi? Joko grilli on tänä kesänä käynyt kuumana?

Maistuvaa maanantaita! Muiskis!

Ladataan...
Minnean muruja

Ajattelin, että tälläinen päivä kanssamme -postaus olisi kiva tapa kertoa vähän kuulumisia. Nämä kukkivat puut vievät meidän eiliselle lauantaille, joilloin teimme päiväreissun Vantaalle.

6.00 Herätyskello soi, ja kaksi huonosti nukkunutta ja väsynyttä aikuista raahautuu sängystä ylös pikaiselle aamupalalle. Jostain syystä sekä minä että mies ollaan nukuttu nyt muutama yö huonosti. Jotain stressiä taitaa olla ilmassa. Puetaan ja pakataan tavarat, ja klo 6.30 herätetään perheen pienin. Pojalla ei ole unihiekkaa silmissään, vaan hän on reissusta innoissaan, ja hokee "Mannin synttäreille" ja " minä maistaan kakkua".

7.00 Auto starttaa, ja kaikki ovat mukana. Heitän auton perälle vielä vaatepussin siltä varalta, jos tulee vastaan kiva paikka ottaa asukuvia yhtä tulevaa postausta varten. Autossa meno on yllättävän leppoisaa, ja postimies Paten postiauto kaartaa takapenkillä monta kiekkaa ennen kuin päätyy penkin ja oven väliin. Stereoissa soi lastenlaulut cd:ltä, ja pieni musiikkimies haluaa kuunnella vain "tilipitappi"- tai "muumi"-laulua. Niimpä koko loppupäivän seurueella soi päässä "tilipitappi tippi tappi, tilipitappi tippi tippi, tilipitappi tippi tippi taa".10.00 Melko tarkkaan kympiltä ollaan perillä Vantaalla siskoni luona ja pääsemme saman tien kahvittelemaan. Synttärisankari vetelee vielä päikkäreitä, joten syömme pullaa ja vaihdamme kuulumisia. Poika innostuu kaikista uusista serkkunsa leluista. 

11.30 Naperot ruokittu, joten lähdemme Vantaan HopLopiin leikkimään. Pienet serkukset juoksevat innoissaan paikasta toiseen. Myös vanhemmat pääsevät laskemaan liukumäkeä, hyppimään trampoliinilla ja seikkailemaan pitkin HopLopin tunneleita. Aika hujahtaa nopeasti, ja kaikilla alkaa olla nälkä ja hiki. Vain lapset on muistettu nesteyttää, not good. Porukkamme suuntaa Jumboon etsimään ruokapaikkaa. 

n. 13.45 Seisomme erään ravintolan edessä, ja mietimme, jaksammeko odottaa tuntia ruokia. Emme ole ottaneet huomioon, että on valmistujaislauantai, ja kaikki paikat ovat täynnä juhlakansaa. Teemme ratkaisevan virheen, kun poistumme ensimmäisestä ravintolasta etsimään väljempää ruokapaikkaa. Koska sellaistahan ei löydy. Tunnelma alkaa kiristyä, kun kaikilla on vähän eri käsitys siitä, mikä seuraava peliliike tulisi tehdä. Nälkä, väsymys ja väärinymmäys yhdistettynä on huono kombo, ja saadaan miehen kanssa aikaiseksi pieni riitakin. Siitä se alamäki sitten lähtee, ja suunnitelmat menevät uusiksi. Jumbon liikkeiden kiertely saa jäädä. Päädymme hakemaan Cittarista valmista ruokaa ja suuntaamme porukkamme myrtsinä takaisin siskon luo syömään.

15.00 Hyvä ruoka, vähän parempi mieli. Sisko kertoo, että lähellä kukkii kauniin vaaleanpunaisena yksi puu, ja mietin kehtaanko edes ehdottaa vielä mököttävälle miehelle pikaista asukuvausta. Mies on kuitenkin jo leppynyt (melkenin), ja vaihdan vaatetuksen, ja käymme nappaamassa kuvat pihalla sillä aikaa kun muut leikkivät sisällä. Nämä postauksen kuvat eivät päätyneet kyseiseen asupostaukseen, mutta niistä tuli sen verran kivoja, että päätin käyttää ne tähän postaukseen. 

n. 16.15 Vierailu on tullut päätökseensä, ja pakkaamme porukkamme takaisin autoon, ja lähdemme köröttelemään Jyväskylää kohti. Poika ei ole nukkunut päiväunia, joten viiden minuutin sisällä auton starttauksesta hän sammuu. Huokaisen helpotuksesta, ja selailen puhelinta ensimmäistä kertaa koko päivänä. Laitan instagramiin suloisen kuvan serkuksista HopLopissa.  Kun poika herää, pysähdymme jäätelöille, ja kaikkia hymyilyttää. Loppumatkan autossa soi jälleen Röllin isoimmat hitit. 

n. 19.00 Saavumme kotiin, ja mies laittaa itselleen pasta carbonaraa jääkaapin jämistä. Minulla ei ole nälkä, ja poika syö reissulta jääneitä riisipiirakoita. Poika oli niin ihastunut serkkunsa "läppäriin", että sai sen lainaan. Koko illan hän painelee nappuloita ja laulaa ja tanssii musiikin mukana. Kun poika ei huomaa, sujautan läppärin kaappiin, ja syömme vielä vähän jugurttia iltapalaksi.

20.20 Vien pojan omaan huoneeseensa nukkumaan. Noin puoli tuntia poika laulaa "tilipitappia" "paljon onnea Manni" ja " muumipappa esiintyy".  Sitten huoneessa hiljenee. Jos minulla olisi ollut viiniä, niin tämä olisi ollut se kohta, jolloin olisin kaatanut itselleni ison lasin kylmää valkoviiniä. Koska minulla ei ole viiniä, mutustan muutaman keksin, ja virittäydyn sohvalle katsomaan Selviytyjät. Mies lähtee katsomaan kaverinsa keikkaa, ja minä rojahdan noin klo 23.00 nukkumaan.

Sellainen lauantai. Ei mennyt ihan putkeen, mutta loppui hyvin. En muuten nukkunut viime yönäkään sen paremmin :/

Kiinnostaako teitä tämmöiset päivä kanssamme-postaukset? Miten sun lauantai meni? Saako joku muu perheriidan  aikaiseksi matkoilla?

Kivaa sunnuntaita!

Pages