Ennakkotehtäviä

Ladataan...
Missä olet Laura?

 

 

 

Mitä vanhemmaksi elää, sitä paremmin tiedostaa sen, kuinka iloiseksi jotkut asiat tekevät - tai vastaavasti kuinka matalaksi ne voivat vetää. Useina vuosina olen herännyt syksyyn vasta kun pimeä on jo muuttunut jatkuvaksi, ja huomannut että korjausliikkeiden tekeminen on kaksin verroin hankalampaa kun väsyttää, väsyttää, tekee mieli karkkia ja väsyttää.

Koska aikuisuuteen liittyy kaikenlainen esivalmistelu, kokeilin viime syksynä ensimmäistä kertaa talveen valmistautumista. Jouduin toteamaan, että  ''Näin selätät kaamosmasennuksen'' -tyylisille jutuille todella on paikkansa tässä maailmassa, eivätkä ne ole vain kesälomilta palanneiden toimittajien oikoreittejä talvinumeroihin.

Olen huomaamattani tehnyt tämänvuotisesta ennakkovalmistelurumbasta entistä systemaattisempaa. Tiedän mitä teen ja tarvitsen. Tiedän mitä tarvitsen myös marraskuussa, jolloin jumppien ja puhtaan ruoan sijaan kiinnostaa ainoastaan Girls-maraton ja megapussi Manhattaneja.

Viime viikolla kaivoin kaapista herätysvalon. Jos pitäisi rankata elämäni parhaat joululahjat, tämä tulee heti tokaluokalla saadun lemmikkikanin jälkeen. (Kiitos molemmista kuuluu vanhemmilleni.) Toimintalogiikka on nerokas: puoli tuntia ennen varsinaista kellonsoittoa valo alkaa hiljalleen lisääntyä, ja kun kello lopulta soi, huone on jo täynnä pehmeää valoa. Herääminen helpottunut: noin sataprosenttisesti.

Olen myös vähentänyt sokerin syöntiä. Jokasyksyinen makeanhimo on paljon helpompaa taltuttaa, kun verenkierrossa ei lähtökohtaisesti koko ajan pyöri pussillinen sirkusaakkosia. Syön kun tekee mieli, mutta pyrin tunnistamaan todellisen himon keskinkertaisesta halusta. Ja ei, en aio syödä pähkinöitä ja kuivattuja karpaloita makeanhimooni, sillä se on pelleilyä josta tulee vain paha mieli.

 

 

 

Syys-lokakuu on varsin tehokasta aikaa suurten projektien loppuunviemiselle. Kirppiskamat ja kaappiprojektit kannattaa hoitaa pois alta ennen pimeää, sillä ahdistuksella on tapana kasvaa pimeässä. Ikea-kassien raahaaminen on paljon helpompaa kuivalla asfaltilla kuin pohjemittaisessa loskassa. (Note to self: varaa pöytä.)

Olen kärsinyt lapsesta saakka alhaisesta hemoglobiinista, ja tuottaa edelleen vaikeuksia muistaa kuinka vahvasti raudanpuute heijastuu arjessa jaksamiseen. Saatan viettää viikkoja puolivaloilla elellen, kunnes tajuan mistä pohjaton väsymys kumpuaa. Silloin piipahdan apteekkiin ja nappaan mukaan pullollisen hedelmältä maistuvaa rautavalmistetta - alle viikko ja väsymyksestä on jäljellä vain murto-osa.

Tänään käyn täydentämässä vitamiinivarastoni; deetä jaksamiseen, sinkkiä naamalle ja kalanmaksaöljyä kuivan ihon taltuttamiseksi. Ja sitä rautaa.

Toinen vallankumouksellinen ahaa-elämys on ollut tajuta, että marraskuussa on ihan ok ottaa reilusti iisimmin. Hoitaa etukäteen isot asiat pois tieltä ja sitten horrostaa. Ei jokaisen kuukauden tarvitse olla toistaan tehokkaampi. Mutta totta se on: löysäilyyn on helpompaa tuudittautua kun hommat on hoidettu - kukaan ei halua herätä pimeään marraskuun aamuun ja huomata että kaikki on levällään eikä mikään valmista.

Tarvitaan ennakkotehtäviä.

 

 

Laura

 

 

Share

Kommentit

Suvi55

"Ja ei, en aio syödä pähkinöitä ja kuivattuja karpaloita makeanhimooni, sillä se on pelleilyä josta tulee vain paha mieli."

Amen.

Laura T.
Missä olet Laura?

Näin se on.

Mia K.

Heh, hyvä teksti :)! Mäkin pitkälti noudatan noita juttuja. Mutta; pähkinät hoitaa myös tehokkaasti mieltä ;) niitä mulla menee pussitolkulla ja vyötärö pienenee samalla kun mielikin kohenee. 

Laura T.
Missä olet Laura?

Kiitos Mia! Yritän miettiä aivojani ja syödä pähkinöitä, mutta suhtaudun niihin silti pähkinöinä - en herkullisena pakoretkenä arjesta.

Susann
Eleganssi

Syksy on ihanaa aikaa, kun siihen asennoituu oikein. Aionkin tekstisi inspiroimana miettiä, mitkä olisivat minun ennakkotehtäviäni!

Laura T.
Missä olet Laura?

Kuulostaa hyvältä!

Kahvittelija
Kahvia, kiitos!

Mäkin olen nyt vihdoin tajunnut, että mun täytyy oikeastikin tehdä jotain ennaltaehkäisevää kaamosmasennuksen suhteen, ettei käy kuten viime vuonna, jolloin olin hyvin syvällä jossain pimeässä ennen kuin edes tajusin, mistä oli kyse. 

Mun täsmätoimiin kuuluu D-vitamiini, reipas liikunta (tai näin toivon...), uuden mahdollisuuden antaminen kirkasvalolampulle, sokerittomuus (se tosin on koko tämän vuoden juttu mutta uskon sen auttavan kovasti) ja juuri tuo sunkin mainitsema oivallus, että marraskuussa on ok ottaa iisimmin. En aio syyllistää ja ruoskia itseäni, vaikka viettäisin lähestulkoon kaikki marraskuun illat sohvalla Netflixin parissa. 

Laura T.
Missä olet Laura?

Joo, luulen että syvimpään juurtunut virhe on tajuta asia hiukan liian myöhään. Kun alkaa tankata vitamiineja jo etukäteen, äkkipudotus on paljon epätodennäköisempi.

Liikunta on kyllä henkireikä. Muistin sen vasta kuukausi sitten, mutta taivaan tosi on että energiaa riittää paljon enemmän kun veri kiertää raajoissa.

MM
Maijan matkassa

Anna pähkinöille(kin) vielä mahdollisuus! Mun iltäpäiväinen herkuttelukierre on katkennut sillä, että työpöydällä on purkki pähkinöitä. Kouraisen kahvin kanssa kourallisen eikä enää tee mieli suklaata, pullaa, kakkua tai sirkusaakkosia.

Laura T.
Missä olet Laura?

Hitto. Kai mä sitten kokeilen. Mutta en suostu kutsumaan niitä herkuiksi - joku roti.

MM
Maijan matkassa

En minäkään niitä herkuiksi kutsu!!! Jestas sentään. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä.

Laura T.
Missä olet Laura?

Tirsk.

MinnaM
Itse Minna Mänttäri

Minäkin ajattelin vähentää sokerin syömistä. Sitten menin kauppaan ja ostin Daim-kakun. #oho

MM
Maijan matkassa

No joo. Ei se mullakaan ihan viitenä päivänä viikossa toimi. Ihmisiähän tässä vaan ollaan. Ja ihmiset syö Daim-kakkua.

Laura T.
Missä olet Laura?

D-vitamiini ja Daim-kakku alkaa samalla kirjaimella, joten ei voi olla kovin paha rikos. Oispa kakkua.

MinnaM
Itse Minna Mänttäri

Olen täysin varma, että Daim-kakussa on pelkkiä hyväätekeviä ainesosia. Koska onhan se myös GLUTEENITON.

Laura T.
Missä olet Laura?

Haluan että markkinoille lanseerataan herkkulajitelma joka on VAARATON ja PAHATON.

Sucette
ce petit cœur

"-- kun verenkierrossa ei lähtökohtaisesti koko ajan pyöri pussillinen sirkusaakkosia."

:----DDDDd Ihana. Mäkään en perusta siitä, että keksii korvaavaa naposteltavaa. Ei se toimi!

Sain kaverilta lainaan kirkasvalolampun (jossa on samanlainen herätysominaisuus), mut en osaa kyllä yhtään sanoa, onko se auttanut. Ei ainakaan hirveästi tunnu siltä. Olen varannut pakkaseen paljon marjoja ja ostin tänään kashmiria sisältävän villahuivin. Ennakkotehtäviä tarvitaan vielä, mutta olen jo aloittanut. :D

Laura T.
Missä olet Laura?

Mahtavaa että olet saanut jo syksyn alulle.

Kirkasvalolamppuun tottuu yllättävän nopeasti. Siis että sen tehon huomaa vasta kun viettää yönsä jossain missä sitä ei yhtäkkiä olekaan. Jatka ihmeessä harjoituksia, ei se ainakaan pahaa tee!

Kommentoi

Ladataan...