Ensimmäisen aamun kajo

Missä olet Laura?

 

 

 

Saavuimme eilen samaa matkaa pimeän kanssa. Lentomatka mantereelta saarelle taitettiin - kauhukseni kyllä - pienellä potkurikoneella. Kaikki me koneeseen nousseet kymmenen (!) matkustajaa katselimme toisiamme epäluuloisesti, kun potkurit pyörähtivät liikkeelle, pitäen lähinnä ampiaisen surinaa muistuttavaa ääntä.

(Lisätään koettujen listalle: lentomatka, joka ei ole verrattavissa mihinkään aikaisemmin kokemaani.)

Pääsimme perille. Kone liihotti pitkän matkaa matalalla, yönmustan meren yllä, laskeutui lopulta valaistuun saareen veden keskelle. Kaikki nauroivat, kun vihdoin taas uskalsivat.

Olimme mukavuudenhalussamme sopineet hotellin kanssa noudon kentältä. Erinomainen valinta, pakko sanoa. Pieni auto halkoi saaren pimeäksi valahtaneita kujia, ohitti tavernat ja kissat ja marketit, nousi jyrkkää rinnettä ylös tänne, mistä näkee kaiken. Viisi minuuttia saapumisesta istuimme jo hotellin kattoterassilla viinilaseinemme, yrittäen hahmottaa etäisyyksiä pimeyttä halkovista valopilkuista.

Aamu valkeni, sadepilvien välistä repesi vaaleanpunaista hehkua saaren rinteille. Sumu nousi, kadotti saaren horisontista.

Hotellin vanha rouva keitti kahvit, olemmehan ainoat vieraat. Sesonki on ohi, kaikki on kääntymässä talvea kohti.

 

 

Laura

 

 

Share

Kommentit

kaista (Ei varmistettu)

Kaunista, kaunista,
Kaikki on niin kaunista,
Kaunista päällä sen junan sinisen.
Seikkailuun matka vie
Minne päin näyttää tie.
Matkaamme päällä sen junan sinisen.

(Tämä on Krokotiili Genasta, noita Isokomeron matkalaulu Sininen juna. Alkoi soida päässä kun luin tekstisi.)

Laura T.
Missä olet Laura?

Oi, olipa....no, kaunista. Kiitos kaista kaistanen!

PiiaMarina
aaltoliikkeitä

Vau. Missä oot saako kysyä? :)

Laura T.
Missä olet Laura?

Joo! Kuva ja teksti ovat syntyneet Skiathoksen saarella. Suosittelen lämpimästi!

Kommentoi