Halutaan: matkatyö

Ladataan...
Missä olet Laura?

 

 

 

Tuomas Kyrö kertoi kirjoittaneensa yhden kirjoistaan pääasiassa junassa. En ihmettele. Jos saisin valita, kirjoittaisin aina junassa.

Salainen haaveeni on, että joskus vielä kuljen junalla töihin. Istun penkille, otan koneen esiin ja vedän vetoketjun kiinni minun ja ympäröivän väliltä.

Parhaimmat tekstini ovat syntyneet raiteiden päällä. En pääse missään muualla samanlaiseen tilaan kuin pitkän matkan junassa pikkukylien välillä. Yksi lempipätkistäni on Riihimäki-Lahti; sekatavarakauppoja, suurpiirteisiä ohituksia raiteita vierustavilla maanteillä, keskellä niin suuria niittyjä, että pilvien varjot jakavat ne osiin.

Jokin näkymätön raja ylittyy junan irtaantuessa kotikaupungista. Lauseita syntyy pelkästään taivasta tuijottamalla. Täysiä, yksityiskohtaisia kuvailuja ihmisistä joita ei ole olemassa. Luonteiden läpileikkauksia ja painovalmiita irtolauseita asioista joita en tiennyt ajattelevani.

Junassa en ohjaa. En muistuttele muuttuneista risteysjärjestelyistä, en paina nappeja, en katso oikealle enkä vasemmalle. Hyppään kyytiin ja kellun perille. Jotain erityistä kaikessa siinä on; lauseet leijuvat luokse, ja tehtäväksi jää vain kirjoittaa ne allekkain muistiin, tietämättä missä ja milloin ne tulevat ajankohtaisiksi.

 

 

Laura

 

 

 

Share

Kommentit

Sopivasti sekaisin

Tästä oli puhetta myös tieteellisen kirjoittamisen kurssilla. Useampi opiskelija sanoi saavansa junassa kirjoitettua parhaiten. Pitänee joskus kokeilla itsekin! :)

Laura T.
Missä olet Laura?

Ai! Hauskaa. Jokin siinä tasaisessa huminassa ja liikkeessä saa ajatuksen kulkemaan. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan!

Juudit
Ihmisen kokoinen

Junissa ja lentokoneissa on jotain samaa. Ikkunasta on mukava katsella, mutta maantieteellisellä sijainnilla ei ole mitään vaikutusta fyysiseen oloon. Etenemisen ja paikallaan olemisen tunne yhtä aikaa.

Ja sitten niillä on eroa. Juna on inhimillisempi ja jotenkin kohtaavampi, vaikka olisinkin vetoketjun takana. Lentokoneessa on silti ehkä vahvempi matkan jakamisen tunne. Junassa muut ihmiset on enemmän ohikulkijoita, lentokoneessa kanssamatkustajia.

"lauseet leijuvat luokse, ja tehtäväksi jää vain kirjoittaa ne allekkain muistiin, tietämättä missä ja milloin ne tulevat ajankohtaisiksi."

On vaikuttavaa olla paikalla silloin, kun ne tulevat ajankohtaisiksi.

Laura T.
Missä olet Laura?

Kiitos ihanasta kommentista Juudit! Totta joka sana: junassa ja lentokoneessa on jotain samaa, mutta silti tunne muista on eri. Etenemisen ja paikallaan olemisen tunne yhtä aikaa. Juuri tämä.

Kahvittelija
Kahvia, kiitos!

Voih, tiedän tunteen. Siitä on kohta jo kymmenen vuotta, mutta oli aika, jolloin matkustin junalla kotiseudulleni Pohjanmaalle suht säännöllisesti ja junassa tuli aina tarvetta kaivaa muistivihko esiin. Eikä koskaan matka tuntunut liian pitkältä. Tajusin muuten just, että en ole enää pitkiin aikoihin kantanut kirjoitusvälineitä mukanani, nyt olen aina somessa (tai lasten kanssa - molemmat häiritsevät luovaan tilaan pääsyä aika tehokkaasti :)).

 

Laura T.
Missä olet Laura?

Ooh, kuulostaa täydelliseltä. Niin se elämä muuttuu, mutta uskon että muistivihkon aika tulee vielä.

uiui (Ei varmistettu) http://instagram.com/ullakokki

saispa junassa kirjoitettua!
itse pystyn tuijottamaan vaan ikkunasta ulos ja kuunnella musiikkia.
tosin ehkä se on pakoa siitä tunteesta, että koko ajan tulisi tehdä jotakin (tai tuottaa).

Laura T.
Missä olet Laura?

Joskus paras tapa tuottaa tekstiä on päästää irti tekemisen pakosta. Vain olemalla saattaa saada aikaan paljon enemmän kuin miltä se siinä hetkessä tuntuu.

Nelli Luova Kaaos (Ei varmistettu) http://www.luovakaaos.fi

Tuttu tunne! Mulla se harvemmin purkautuu kirjoittamiseen asti, mutta junassa istuminen on kumman inspiroivaa. Oon myös vakuuttunut, että tämä efekti on myös laivoissa. Ei bile-laivoissa tai viinaralli-laivoissa, mutta sellasissa Atlantin ylittävissä, joilla matkatessaan Kyllikki Villa kirjoitti. Hänen tekstejä lukiessaan sen tunnelman aistii.

Laura T.
Missä olet Laura?

Oh, laivakirjoittaminen kuulostaa ihanalta. Pitääpä kokeilla. Kiitos vinkistä Nelli!

Ihana teksti! Ja niin totta! Junamatkojeni tärkein varuste on aina muistikirja. 

Laura T.
Missä olet Laura?

Kiitos! Todellakin: muistikirja on ihan ykkönen. Vaikka vain varalta, mutta mukana sen on oltava.

james (Ei varmistettu)

Unarmed Security Guard Companies
<a href="http://www.guardnow.com/services/unarmed-security-guard-companies-2/" title="unarmed security guard companies" rel="nofollow">Unarmed Security Guard Companies</a> - More often than not, your business, organization or event will need a security company to prevent criminal activity and keep order, but won’t need an armed company to do that. Just because the company you’re hiring will not have armed officers does not mean that the training levels or other qualifications of the company are any less important.

Kommentoi

Ladataan...