Huora ei ole argumentti

Missä olet Laura?

 

 

 

Lilyssä polkaistiin tänään käyntiin kampanja. Sen ydinsanoma on lyhyt mutta vaikeasti ymmärrettävä: älä hauku huoraksi.

Ilmainen neuvo toimittajaksi haluaville (ja ihmisille ylipäätään): etsiydy erimielisten seuraan ja keskustele. Opi, kysy, kuuntele. Tarkenna, kyseenalaista, vaadi perusteluita.

Raivostuakin saa. Se on ihan ok - puhummehan tärkeistä aiheista.

Noin kymmenen vuotta sitten istuin laivan diskossa kun viereeni istahti kalju mies pilottitakissa ja maastohousuissa. Hän esitteli itsensä, minä itseni. Hän halusi tarjota drinkin ja tehdä lähempää tuttavuutta, minä halusin tietää miksi ihminen tatuoi hakaristin päähänsä. Kysyin ja kuuntelin, ja niin teki myös mies pöydän toisella puolen. Laiva halkoi marraskuun mustaa merta, ihmiset tanssivat Kaija Koota ja siinä tahmaisen tanssilattian reunalla opin kuinka paljon päinvastaisesta on mahdollista oppia.

Jos viettäisin kaiket päivät samaa mieltä olevien kanssa, minun ei tarvitsisi koskaan punnita mielipiteitäni. Kaikkien nyökytellessä ympärillä on äärimmäisen helppoa tuudittautua siihen uskoon, että pitelee taskussaan  a b s o l u u t t i s e n  t o t u u d e n  avaimia.

Näinhän asia ei ole.

Nettiviha on kuin hajonnut vaihdelaatikko. Se nyt vaan on sellaista - kaasu pohjassa ykkösellä. Yleisesti alistuneeseen sävyyn hyväksytty, köyhästi argumentoitu vihan muoto. Huorittelulla ei ole sananvapauden kanssa mitään todellista tekemistä. Polemiikin siirryttyä verkkoon, käsitteille on alkanut tapahtua eroosiota, joka näkyy tavassamme määritellä käsitteet kulloisenkin tilanteen kannalta sopiviksi. Sananvapauden käsite on tästä oiva esimerkki: se on karannut kattokäsitteeksi, jonka alle jokaisella on oikeus tuoda lajittelemattomat ajatuksensa. Kaataa sanat sekajätteeseen, sulkea kansi ja kävellä pois taakseen katsomatta. Kasvoton kirosanoilla ruoskinta on ok, koska #sananvapaus.

Se ei ole sananvapautta. Sitä kutsutaan vastuun pakoilemiseksi.

Aina kun keskustelu kääntyy yleisestä yksityiseen, ilmiöstä ihmiseen, jokainen on häviäjä. Keskusteluiden kommenttiketjujen sulkeminen ei ole ennakkosensuuria - se on väsyneen välituntivalvojan vihellys.

On olemassa lukematon määrä naisia, joiden kanssa olen perustavanlaatuisesti eri mieltä erinäisistä asioista. He ovat ystäviäni, sukulaisiani, tuttuja ja tuntemattomia. Eikä yksikään heistä ei ole huora.

Keskustelun synonyymi ei ole käännyttäminen. Väittely ei ole vittuilua. Suora ei ole huora.

 

 

Laura

 

 

Share

Kommentit

Helmi K
sivulauseita

Aikas asiallinen toi vika rivi. Ja muutkin. 

Laura T.
Missä olet Laura?

Kiitos.

Vierailija (Ei varmistettu)

Juuri näin, kiitos!!

Laura T.
Missä olet Laura?

Kiitos sulle.

Vierailija (Ei varmistettu)

#sananvapaus

Laura T.
Missä olet Laura?

Sepä se.

Ilana

Sata sydäntä tähän!

Kyllähän se usein vituttaa, jos joku on ihan eri mieltä itselle tärkeästä aiheesta, mutta sikailu, haukkuminen ja uhkailu aika harvoin auttavat asiaa.

Laura T.
Missä olet Laura?

Kiitos kaunis Ilana.

Juuri näin. Tuntea saa - pitääkin - mutta se miten asiansa esittää on toinen juttu.

Nimenomaan tämä: se miten asiansa esittää on toinen juttu. Hyvin peruteltuna erilaisista mielipiteistä saa yleensä aikaan hyvän keskustelun ja ketään ei tarvitse nimitellä.

ReettaM
Harharetkiä

Se ei ole sananvapautta. Sitä kutsutaan vastuun pakoilemiseksi.

Tämä oli hienoin laini vähään aikaan, tiivisti niin paljon. Kiitos!!

Laura T.
Missä olet Laura?

Kiitos kommentista Reetta!

Metsästä törähtää

Kiva teksti niin kuin nämä sun tekstit aina ovat.

Keskusteluiden kommenttiketjujen sulkeminen ei ole ennakkosensuuria - se on väsyneen välituntivalvojan vihellys.

Kyllä se on siinä mielessä ennakkosensuuria, että sillä pyritään vaimentamaan tietyn kansanosan ääni. Ääni, jota toinen kansanosa ei tahdo kuulla. 

Demokraattinen yhteiskunta ei ole oikeasti demokraattinen, koska demokratiaan kuuluu tietynlainen sisäsiisteys. Tätä sisäsiisteyttä pidetään yllä sensuurilla. Jos kansan ääntä tahdottaisiin kuunnella, pitäisi ihmisille suoda todellinen mahdollisuus myös väkivaltaan kiihottamiseen ja olemassa olevien arvojen ja rakenteiden tuhoamiseen.

Kun tällä hetkellä kuuntelee oppineiden ihmisten puhetta, sen taustaoletukset ovat silmiinpistäviä. Nämä ihmiset ovat ehkä oppineita, mutta samaan aikaan he ovat sivistymättömiä, koska he tuottavat maailman muille valmiiksi eivätkä suostu oikeasti kohtaamaan erilaisuutta. Tietyllä tapaa he ovat siis rasisteja. Erityisesti tämä rasismi korostuu humanistien puheissa.

Laura T.
Missä olet Laura?

Kiitos kommentistasi. Kirvoitti ajattelemaan.

Pointtisi sisäsiisteydestä on totta, tietynlaisesta keskustelun reunahionnasta on kyse. Tietyllä tasolla tavoitan myös ajatuksesi näennäisdemokratiasta, mutten täysin allekirjoita sitä ettäkö tietyn kansanosan ääni sulkemisella estettäisiin.

Tässä puhun siis puhetavan ja asiasisällön erottamisen tärkeydestä. Keskusteluiden sulkeminen on kaikilta pois.

 

 

ReettaM
Harharetkiä

Oli pakko kommentoida tähän!

Ymmärrän pointtisi kaikkien äänien sallimiseksi demokratian nimissä, mutta oletko tullut ajatelleeksi sitä, että keskustelussa toistuva jatkuva, hedelmätön vihapuhe voi tosiasiassa estää sen kohteen osallistumisen keskusteluun? Kokisin itse vaikeaksi osallistua täysipainoisesti keskusteluun, jossa ihmisarvoni jatkuvasti ja järjestelmällisesti kyseenalaistetaan. Se on todellinen vaara demokraattiselle keskustelulle ja sille, että kaikki täällä voivat osallistua siihen.

"Kansan äänen kuunteleminen" ja asioista keskusteleminen ei tarkoita sitä, että pitäisi sallia huorittelu, laittomat uhkaukset tai tietyn kansanosan kuolemaan toivottaminen. Ne eivät edistä keskustelua millään lailla, eivätkä tue kenenkään demokraattisten oikeuksien toteutumista. Mielipiteitä saa olla ja niiden puolesta saa argumentoida, ja niin internetissä myös oikeasti usein tehdään. "Henkilö X on huora ja voisi kuolla" ei kuitenkaan ole mikään argumentti.

Metsästä törähtää

Kokisin itse vaikeaksi osallistua täysipainoisesti keskusteluun, jossa ihmisarvoni jatkuvasti ja järjestelmällisesti kyseenalaistetaan. 

Koska olen perussuomalainen, joudun kuuntelemaan paljon vihapuhetta. Nimiini pistetään ja kuvitellaan jos jonkinlaista, sellaista, joka on minulle sekä ajatuksellisesti että käytännössä täysin vierasta. Tätä tekevät pääasiassa punavihreät.

Sama ongelma liittyy siihen, että olen mies. Olen opiskellut sukupuolentutkimusta ja tiedän hyvin, kuinka yleistävää yhteiskunnan valtarakenteisiin liittyvä keskustelu on. Feministeille on jostain syystä suotu yhteiskunnassamme oikeus vihata kaikkia miehiä, myös minua. Eritellä ei tarvitse.

Suhtaudun sekä persuihin että feministien harjoittamaan miehiin kohdistuvaan vihapuheeseen yleensä olkia kohauttaen. Jos minua kohdellaan huonosti, minun ei tarvitse antaa arvoa puhujille, minun ei tarvitse kuunnella heitä. Menen käymään keskustelua foorumeille, joilla on erilaisia mielipiteitä, foorumeille, joilla erilaisuutta kuunnellaan.

Hyviä paikkoja tällaiseen ovat mm. urheilufoorumien yleiset keskustelut, koska niille kokoontunut joukko on moninaista. Heitä vetää puoleensa laji eikä ideologia, minkä vuoksi keskustelijoiden joukosta nousee esiin erilaisia ääniä.

 

 

 

 

ReettaM
Harharetkiä

No, en nyt ihan lähtisi vetämään yhtäläisyysmerkkejä sortoon pohjautuvan rasistisen tai misogynistisen huutelun ja poliittisen kannatuksen aiheuttaman stereotypioinnin välille. Hiukan eri tason ilmiöstä ja historiallisesta perspektiivistä on kyse. Sitä paitsi, poliittinen kannatus on valinta, ihonväri tai sukupuoli ei. Toki ikävää, jos kaikki eivät pidä siitä, mutta mielestäni sen takia on turha uhriutua. Saan itsekin vihervassarina kuulla sitä stereotypisointia, mutta siitä nyt on ihan turha pahoittaa mielensä. Siitä olen samaa mieltä kanssasi.

Kuitenkin, on vähän vaikeaa olla "antamatta arvoa puhujille", jotka samalla estävät sinua saamasta työpaikkoja, uskovat että tasa-arvo on jo saavutettu antamalla naisille äänioikeus ja sitten haluaisivat vielä hiljentää asioista käytävän keskustelun internetissä huorittelemalla, uhkailemalla, lähettämällä tekstiviestejä henkilökohtaiseen puhelinnumeroon ja pahimmillaan uhkailemalla perheenjäseniäkin. Toki kaikenlainen yksisilmäisyys ja huutelu on ikävää ja ongelmallista, eikä edistä keskustelua. Vastuuta tässä ei pitäisi kuitenkaan sysätä heille, jotka "pahoittavat mielensä" tappouhkauksille, vaan heille, jotka niitä lähettävät.

Ja mitä feministien miesvihaan tulee, se nyt ei pidä paikkaansa. Feministit vihaavat patriarkaalista järjestelmää, joka antaa perusteettomasti valtaa suhteettomasti enemmän joillekin.. Yleensä ne jotkut ovat miehiä.

Yksi vain (Ei varmistettu)

Yleinen virheellinen käsitys on että esim. lehdillä kommenttipalstojensa suhteen jokin velvollisuus toteutta täyttä vapaata sanaa. Ei ole. Sensuurin kielto koskee julkista valtaa, yksityinen toimija saa päättää, mitä antaa lehdessään/sivuillaan julkaista. Esim. Hesarin tai iltapäivälehtien palstoilla saa silti havaintojeni mukaan hyvinkin kriittinen olla, aika vapaasti saavat näköjään eri osapuolet esim. rasisti- ja suvakki -kortteja heilutella tai rajoja auki/kiinni vaatia ilman että moderointi iskee.

Laura T.
Missä olet Laura?

Kyllä, juuri näin.

Vierailija (Ei varmistettu)

"Köyhästi argumentoitu vihan muoto."

Hyvä ja tärkeä kirjoitus - äärimmäisen vahvasti argumentoitu.

Laura T.
Missä olet Laura?

Kiitos.

nansk

Todella hyvä teksti. Tähän oli tiivistetty kaikki tärkein. Kymmenen pistettä!

Laura T.
Missä olet Laura?

Kiitos nansk.

CougarWoman
CougarWoman

"Keskusteluiden kommenttiketjujen sulkeminen ei ole ennakkosensuuria - se on väsyneen välituntivalvojan vihellys."

Näinhän se on. Oma blogini on sen verran kontroversaalinen, että odotankin paljon heterogeenistä palautetta; olisi perin naivia uskoa, että kaikki vaan tsemppaisivat. Yritän myös mahdollisimman paljon olla poistamatta kommentteja, sillä uskon myös siihen, että jokaisella on oikeus sanoa mielipiteensä. Ja itseasiassa usein ymmärrän - tai ainakin yritän ymmärtää - sitä vastakkaisen mielipiteenkin esittänyttä. 

Mutta siinä vaiheessa kun tosiaan aletaan huoritella, lähetellä tappouhkauksia tai muuten vaan toivomaan minulle kivuliasta kuolemaa, tämäkin väsynyt välituntivalvoja viheltää, ellei ainakaan peliä poikki, niin ainakin ko. kommentin kohdalla time-outin. 

Joskus sitä vaan lapsellisesti toivoisi, että jokaisella ihmisellä olisi sen verran sisäistä sensuuria, että pysähdyttäisiin ennen "julkaise" -napin painamista miettimään, onko kyseinen kommentti semmoinen, jonka voisi sanoa kasvotustenkin sen sijaan, että turvautuu anonymiteettiin ja huutelee mitä sylki suuhun tuo. Koska ihmisiähän mekin sen blogin takana ollaan. Duh. 

Laura T.
Missä olet Laura?

Juuri näin.
Mitä olen kommenttiketjujasi lukenut, haluan antaa kunniamerkinnän tavasta jolla (väliin hyvin jyrkkiinkin) poikkiääniin reagoit. Et poistamalla tai vastaamatta jättämällä, vaan vastaamalla.

Allekirjoitan joka sanan.

Kommentoi