Joulun koodihokema: ei tehrä tästä ny numeroo

Missä olet Laura?

 

 

 

Siinäpä tämä joulu tiivistettynä yhteen kuvaan.

Veli ajoi autolla bussia päin. Jarrut eivät pitäneet kotipihan mäessä, ja auto luisui suoraan ohittavan bussin kylkeen. Ei kuollut, mutta häpesi. Jos ajat kolarin bussin kanssa, älä tee sitä jouluaattona. Bussilastillinen kiireisiä jouluihmisiä on melko kuumottava yleisö vahinkolapun täyttelylle.

Unohdin jouluaterialla lempilaatikkoni jääkaappiin. Löysin sen seuraavana päivänä. Söin.

Ostin hyasintin. Jotenkin ajattelin ettei sipulikasvia tarvitsisi kastella kovin ahkerasti (?), joten ensimmäiseen kolmeen päivään kukkaseni ei saanut tippaakaan vettä. Tietoisku: kyllä tarvitsee. Eipä leijaillut kukantuoksu tässä huushollissa tänä jouluna.

Kansakuntamme toinen kollektiivinen jouluvalhe: Tänä vuonna ei sitten osteta mitään. No ostin. Ostin taulun ja yöpaidan. Käytin seitsemän euroa. Veljelleni annoin huonekasvin. Tämänvuotisena lahjateemana siis raivorehellinen yksinkertaisuus.

Ostin yhden rullan lahjapaperia. Se riitti yöpaitaan. Ja vain koska paituli nyt sattui olemaan järjestyksessä ensimmäinen. Loput lahjat jäivät paketoimatta.

Välttääkseni joka-aattoisen puhelinsoiton Prisman keskikaistalta, sovin toisen veljen kanssa että hän pumppaa pyöräni renkaat ja minä olen vastalahjaksi hyvä sisko. Kyseisessä skenaariossa ei sinänsä ole minkäänlaisia lahjaelementtejä, sillä veli pumppaa renkaani noin kolmesti vuodessa ja minä olen usein aika hyvä sisko. Uskoisin.

Joulusaunan lämpötila oli pehmoiset 60 astetta. Jos haluaa olla kerran vuodessa liian ajoissa paikalla, ei kannata valita paikaksi saunaa.

Joulupäivän aamuna auto oli kuorruttunut jäällä ja lumella. Koska omistamme vain yhden työvälineen, joutui toinen meistä (minä) seisomaan ja katsomaan vierestä toisen aloittaessa raivokkaan raaputtelun. Kunnes ensimmäisen ikkunan puolessa välissä harja katkesi kahtia. Nyt meillä on sekä skraba että harja. Tee itse ja säästä.

Ystäväni ilmoitti tulevansa kylään välipäivinä. Minä ilmoitin etten ole siivonnut. Että on tiskiä ja epämääräisiä pinoja erinäisiä asioita joiden loppusijoituspaikkaa en tiedä. Vastausviestissä luki: ''Autenttista.''

No sitäpä juuri. Jos tämä joulu pitäisi tiivistää yhteen sanaan, se olisi toden totta autenttinen.

 

Kiitos joulu 2014.

 

 

Laura

 

 

Share

Kommentoi