Käsiltä silmille

Missä olet Laura?

 

 

 

Yhteistyössä: Näkökenttä

 

Joku saattaa muistaa aikaisemman kipuiluni siitä kuinka en lapsena toiveistani huolimatta saanut silmälaseja. Ei riittänyt pienen tytön pokka näkötarkastuksessa valehteluun, ja niin olen joutunut kateellisena katselemaan silmälasien sovittelijoita optikkoliikkeiden ikkunoissa.

(Tosin teininä kokeilin pleksilaseja. Niitä joita sai ostettua rihkamakaupoista ja torikojuista. Ennen kuin niitä edes sai Suomesta, hain omani Camdenista Lontoosta. Minulla oli mustat ja punaiset kehykset, ja ilmeisesti aika paljon pokkaa. Mutta ei siitä enempää.)

Nykyään suhtaudun aurinkolasiasioihin vähintään yhtä suurella intohimolla. Ehkä se on peruja alitajuntaisesta silmälasikriisistäni, todennäköisemmin kuitenkin ajalta jolloin asuin Kreikassa. Välimeren talven tuuli oli viiltävän kylmä, mutta aurinko viikosta toiseen armottoman kirkas. Se oli tähänastisen elämäni ainut talvi jonka kuljin läpi lasit silmillä. Ja elin fetajuustolla.

 

 

 

Yhteistyömme Näkökentän kanssa sai alkunsa siitä, kun istuin aurinkolasikaupoille tulleen ystäväni seurana Kuninkaankadulla ja seurasin liikkeen menoa. Sisään tuli vanha rouva, jonka silmälasit olivat menneet rikki ja kaipasivat pientä fiksiä. Rouvaa kehotettiin istumaan alas, silmälasit vietiin takahuoneeseen ja tuotiin hetken päästä ehjinä takaisin. Koko homma oli hetkessä ohi, asiakas mielissään ja sivustaseuraaja vaikuttunut. Ei suuria eleitä, vain hyvän päivänjatkon toivotus ja rouva oli tiessään.

Kuninkaankadun ja Hallituskadun kulmassa sijaitseva putiikki on jännä sekoitus vanhaa perinnettä ja raikkaan modernia otetta; asiakkaat otetaan vastaan kuin pienessä kyläkaupassa, vaan seinillä seisova valikoima on kuin suoraan suurkaupungista. (Mikäli olet tamperelainen ja etsit nenällesi esimerkiksi Chanelia, Näkökentästä sitä saa - ainoana koko Pirkanmaalla.)

 

 

 

Vuodesta 1978 toiminutta perheyritystä vetää nykyään perheen tytär Kaari, pajan puolella isänsä Mikko, yrityksen perustaja.

Omalla pajalla lasiovien takana hoidetaan kaikki linssien reunahionnat sekä korjaustyöt, mikä asiakkaan näkökulmasta tarkoittaa jouheita toimitusaikoja. Yksityisen yrityksen hyviä puolia: asiat voidaan hoitaa heti eikä ensi viikolla, päätökset ja hankinnat samoiten. Jos jokin malli todetaan toimimattomaksi, se ei tule toiste, ja jos toivottua mallia ei löydy, se pistetään tilaukseen.

Vain murto-osalla optikkoliikkeistä on näinä päivinä oma paja, mutta pitkään toimineelle perheyritykselle se on kunnia-asia; omasta pajasta on pidetty ja pidetään tiukasti kiinni. Korjaukset hoituvat odotellessa, uudet silmälasit saa päähänsä parhaimmillaan vuorokaudessa päätöksen tekemisestä, mikäli tarvittavaa linssiä löytyy Helsingin varastolta. Linssi pakettiin päivällä, seuraavana aamuna kipaisu postitoimistoon kadun toiselle puolen, kahvi keittymään ja pajalle hiomaan. Lasit ovat parhaimmillaan valmiit jo ennen kuin liike avaa ovensa.

 

 

 

 

 

 

Ketjuliikkeistä poiketen Näkökenttään ei ole palkattu yhtäkään myyjää, ainoastaan optikoita. Jokainen työntekijöistä siis myy, neuvoo, hioo ja hoitaa näöntutkimuksen tilanteen mukaan. Yrittäjä itse ottaa ihailtavalla tahdilla trendeistä koppia ja pitää valikoiman tuoreena vuoden ympäri. Kaarin mukaan se, mikä näkyy nyt Helsingin kaduilla, saapuu Tampereen katukuvaan hieman viiveellä. Miätitään ny ensteks.

Mikäli vielä jonain päivänä toteutan silmälasihaaveeni, tiedän mihin mennä. Nyt ei kuitenkaan ollut sen aika - ehkä vaalin sulattelen vielä hetken teinivuosien muistoa muovisista laseista...

 

 

 

Valitsin yhteistyön merkeissä itselleni aurinkolasit Célineltä; Näkökenttään tilattiin mallisto sovitettavaksi, ja armottoman mallailun jälkeen päädyin Baby Audreyihin. Ovat sopivan särmikkäät, Italiassa Safilon tehtaalla käsintehdyt, ja tuntuvat sulautuvan tämänhetkiseen tyyliin juuri passelisti.

Kaveriksi kauluspaita tai kesämekko, käärityt hihat ja paljaat nilkat. Tai villaponcho, sormikkaat ja toppaliivi - Suomen maanis-depressiivisestä kesästä kun ei koskaan tiedä.

 

 

 

Näkökenttä

Kuninkaankatu 32

33200 Tampere

 

 

 

Laura

 

 

Share

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu) https://islakahdenkesken.blogspot.fi/2016/03/pahan-puhuminen.html

Ihastuttavia kuvia! ...Kauniit lasit!

Laura T.
Missä olet Laura?

Kaunis kiitos Isla!

Mia K.
Voi taivas

Hei, jes! Tää on upeeta ☆

Laura T.
Missä olet Laura?

Jee jes! Kiitos Miasein!

saarah
visual diary

Hienot on! 

Ja täällä etelässä sitä tulee tosiaan käytettyä aurinkolaseja ympäri vuoden :)

Laura T.
Missä olet Laura?

Kiitti! Joo; jos jotain Välimeren hyytävän kylmästä talvesta kaipaan, se on kestovalo. Aaah.

laura.k.a

Niin ihania kuvia! Tekisi taas mieli hankkia uudet silmälasit, vaikka tämänhetkiset ovat kyllä ehdottomat suosikit kaikista laseistani. Mutta ainahan uudet lasit olisivat kivat, oli todellista tarvetta tai ei :D

Laura T.
Missä olet Laura?

Kiitos Laura! Joo, olen miettinytkin että onkohan se silmälasillisen elämä sitten sellaista alituista uusien kehysten bongailua. Ilmeisesti, haha!

Saranda
Tyhjä ajatus

Haha mulle tulee aina hyvä mieli kun joku sanoo että toivoo silmälaseja kun itellään on huono näkö ja joudun pitää niitä silloin tällöin:-D Se ei oo mitään suosikkipuuhaani mut se tuntuu vähemmän ärsyttävämmältä kun tietää että joku jopa haluis sellaset!

Laura T.
Missä olet Laura?

Kierrämme näemmä jatkuvaa tyytymättömyyden kehää, haha!

Kommentoi