Kohtaus

Ladataan...
Missä olet Laura?

 

 

 

Seison ilmoitustaulun edessä rappukäytävässä. Ihmiset tulevat ovesta ja hissistä, katsovat maahan etuviistoon. Kävelevät ihan vierestä, mutta esittävät olevansa yksin. Laahustavat toistensa ohi ja ennakoivat liikeratansa jo valmiiksi etäälle. Pian seinissä kaikuu kuudet askeleet, ja käytävä täyttyy ihmisistä jotka esittävät etteivät näe toisiaan. Tekosokeina, mutta samaan aikaan toisistaan viiltävän tietoisina he täyttävät listoihin saunavuoroja vieri viereen ja pitävät peräkkäisiä pyykkipäiviä. Polttavat tupakkaa tuuletusparvekkeella ja jättävät oven avaamatta jos eivät odota ketään. Ei ilmaisjakelua tai suoria katseita, kiitos. Elävät kerroksissa limittäin, mutta eivät mielellään kohtaa. Antavat kohteliaasti tilaa ja valitsevat rappuset. Pitäisi muutenkin liikkua enemmän.

Vastaavat jos puhutellaan, muuten seisovat hiljaa. Odottavat hissiä ja toivovat salaa sen olevan tyhjä. Odotellessaan tuijottavat kuviteltua pistettä laattalattiassa tai horisontin takana, katoavat hohtavaan kosketusnäyttöön ja rajaavat itsensä ulos ympäröivästä. Elävät limittäin ihmisten kanssa, joiden ääntä eivät ole koskaan kuulleet, eivätkä kaipaa kuullakaan. Silmiin katsominen velvoittaa liiaksi.

Kunpa joku istuisi heidän viereensä. Antaisi palan maailmasta pyytämättä ja yllättäen. Ojentaisi kimpullisen lauseita, joita he eivät tarvitsisi- lahjaksi, muuten vaan. Ei siksi että he kaipaisivat sitä, vaan juuri siksi etteivät kaipaa. Vastaanottoaulan pysähtyneessä hetkessä tai bussisssa uneliaiden ihmisten keskellä lausuisi hetkestä irrallisen kappaleen. Säkeistön joka ei kaipaisi rinnalleen moita tai kiitos heitä. Olisi joku joka ottaisi tästä jatkuvasta pidättelystä kiinni, ja tekisi hiljaisuudesta terävän työkalunsa. Tulisi seisomaan punaisen hissin toiselle seinälle ja katsoisi hiljaa kenkiin. Sitten kumartuisi lähemmäs ja lausuisi tasaisella äänellä runon tai päivän sään. Kuiskaisi. Keskittyisi sanomaan sanottavansa, ja antaisi jatkuvan hiljaisuuden tehdä tilaa ymmärrykselle. Sitten suoristaisi selkänsä ja jäisi hetkeksi seisomaan. Kävelisi pois. Tervehtimättä, silmiin katsomatta, jättäisi jäljen.

 

 

Laura

 

 

Share

Kommentoi

Ladataan...